Yksinoloa on kokeiltu – myös yhteistyötä – suosittelen jälkimmäistä

Ennen Talvisotaa ja Talvisodan aikana Suomella ei ollut liittolaisia, eikä mikään valtio tullut Suomelle apuun kun Venäjä yritti valloittaa
koko Suomen. Toki yksityishenkilöitä tuli vapaaehtoisina apuun ja jotkut valtiotkin lahjoittivat tai myivät Suomelle materiaalia Talvisodan aikana.

Käytännössä Suomi joutui kuitenkin puolustautumaan yksin, eikä apu yleisesti ottaen ennättänyt siihen sotaan. Talvisota oli loistava
näyte suomalaisten uhrautuvaisuudesta, sitkeydestä,
isänmaallisuudesta, jne. – mutta Suomen menetykset olivat
karmaisevia. Yksinolemista on siis jo kokeiltu ja kokeilun tulokset
eivät ole rohkaisevia. Huomattakoon sekin, että Saksa oli
Talvisodan aikana ja pitkään sodan jälkeenkin Venäjän
uskollinen liittolainen auttaen Venäjää sodassa Suomea vastaan.

Suomi yritti puolustusliittoa muiden Pohjoismaiden kanssa, mutta Venäjä esti sen liittoutumisen. Venäjän tavoitteena oli valloittaa koko Suomi, joten Suomen liittoutuminen ei sopinut Venäjän suunnitelmiin. Välirauhan aikana Venäjä valmistautui hyökkäämään
uudelleen Suomen kimppuun. Suomi puolestaan yritti ostaa aseita mistä vaan mahdollista ja valmistautui puolustautumaan Venäjän
uutta hyökkäystä vastaan.

Venäjän tähtäimessä ei suinkaan ollut vain pieni Suomi, vaan Venäjän tarkoituksena oli valloittaa koko Eurooppa – aluksi. Lopullisena päämääränä oli Moskovasta johdettu kommunistinen maailmanlaajuinen diktatuuri. Kun Venäjä petti liittolaistaan Saksaa, niin hälytyskellot soivat viimein Berliinissä. Siitä hälytyskellojen
soinnista oli Suomelle hyötyä, sillä Saksa huomasi Suomesta olevan itselleen hyötyä tulevassa sodassa Venäjää vastaan.

Niinpä Saksa vapautti Norjassa olleita Suomeen tulossa olleita aseita, jotka Saksa oli takavarikoinut. Saksa suostui myös myymään
sotasaaliiksi ottamaansa varustusta Suomelle. Suomessa huokaistiin
helpotuksesta kun eristettyyn asemaan tuli edes hiukan lievennystä.

Suomi ja Saksa kävivät myös matalan tahon keskusteluja siltä varalta, että Venäjä hyökkäisi jälleen Suomen kimppuun. Saksa ei luvannut Suomelle mitään, eikä Suomi luvannut Saksalle mitään – mutta tuntui mahdolliselta saada edes jotakin apua kun Venäjä hyökkää jälleen Suomen kimppuun.

Kun Venäjä sitten taas hyökkäsi Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05, aloittaen Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan, joka oli erillissota – niin suomalaiset totesivat, että tällä kertaa ei onneksi olla yksin. Saksasta saatiinkin huomattava määrä elintarvikkeita ja myös puolustusmateriaalia. Ilman sitä suomalaisia olisi kuollut nälkään ja mitä todennäköisimmin Suomi olisi tuhoutunut.

Kun Venäjä aloitti neljännen strategisen suurhyökkäyksen 9.6.1944 yrittäen jälleen valloittaa koko Suomen, niin Saksalta saatiin hyvin merkittävää apua torjuntavoittojen saavuttamisessa. Erityisen merkittävää oli saada avuksi saksalainen lento-osasto Kuhlmey, mutta myös esimerkiksi Greif-divisioonasta oli apua. Materiaalinen apu tässä Jatkosodan loppuvaiheessakin oli erittäin merkittävä:

– noin 80 kpl Messerschmitt hävittäjäkoneita;

– panssarintorjunta-aseita;

– tykistöä, ammuksia, jne.

Jostakin kummallisesta syystä osa suomalaisista, jopa kansanedustajatasolla, haluaa että Suomella ei olisi liittolaisia kun Venäjä seuraavan kerran hyökkää Suomen kimppuun. Minusta se on käsittämätöntä.

Tietenkään siihen EI saa luottaa, että NATO tulee puolustamaan Suomea, vaikka olisimme NATOn jäsen, – kyllä meidän suomalaisten pitää itse valmistautua puolustamaan Suomea ja myös puolustaa. Mutta meidän TÄYTYY varmistaa, että saamme jostakin merkittävää apua. Sen avun saamisen edellytyksenä on liittyä NATOon.

Suomi tarvitsee SEKÄ vahvan itsenäisen puolustuskyvyn, hyvän puolustusvalmiuden, ETTÄ myös NATO-jäsenyyden.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu