Puolustusvoimauudistus, puolustuskyky ja puolustusvalmius

Puolustusvoimauudistuksen pääperiaatteiden julkistus on herättänyt laajaa huomiota, mutta minun mielestäni päähuomio on
kohdistunut sivuseikkoihin kuten joihinkin yksittäisiin
varuskuntien tai sotilassoittokuntien lakkauttamiseen.

Kokeillaanpa katsoa myös puolustuskykyä ja puolustusvalmiutta.

Puolustuskyky

Puolustuskykyä voidaan arvioida mm. seuraavasti:

1. Montako taistelukonetta (esim. Hornet) Suomi kykenee ylläpitämään taisteluvalmiudessa (lentokunnossa, miehitettynä, aseistettuna) ja miten pitkän aikaa, hajautettuna eri tukikohtiin ympäri Suomea?

Onko tutkavalvonta riittävän kattava ja onko taistelunjohto mahdollista myös sodan aikana? – vihollinen yrittää tuhota tutkat, johtokeskukset ja viestiyhteydet, sekä häiritä radioliikennettä.

Tilanne ei ole huono ja positiivista kehitystä tapahtuu, mutta paremminkin voisi olla – tarvitaan rahaa.

2. Millaiset sodanajan Maavoimat Suomi kykenee mobilisoimaan liikekannallepanossa?

Operatiiviset joukot

  • montako hyvin koulutettua ja hyvin varustettua miestä kuuluu operatiivisiin joukkoihin;
  • montako taistelupanssarivaunua (MBT) on ja millaisia ne ovat;
  • montako jalkaväen taisteluajoneuvoa (IFV) on ja millaisia ne ovat;
  • onko operatiiviset joukot suojattu ilmatorjunnalla riittävän hyvin;
  • millainen kenttätykistö operatiivisilla joukoilla on käytössään;
  • millainen on operatiivisten joukkojen johtamisjärjestelmä viestiyhteyksineen;
  • millaiset pioneerijoukot ja -varustus kuuluu operatiivisiin joukkoihin;
  • tarkka-ampujat ja varustus;

Operatiiviisia joukkoja on yritetty rakentaa voimavarojen mukaan. On edelleen suuria materiaalisia puutteita, eikä suuria joukkojen kertausharjoituksia ole tarpeeksi.

Yleisjoukot

  • paljonko on yleisjoukkoja, joiden pitää kuluttaa vihollista viivytystaisteluissa ja puolustuksessa ennen ratkaisevaa vastahyökkäystä;
  • millainen on niiden yleisjoukkojen koulutustaso, miten usein joukkoa on kertausharjoitettu joukkona;
  • montako panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa (APC) on käytettävissä;
  • yleisjoukkojen kenttätykistön tila;
  • yleisjoukkojen panssarintorjunnan tila;
  • yleisjoukkojen ilmatorjunnan tila;
  • Kranaatinheittimistö;
  • tarkka-ampujat ja varustus;

Yleisjoukkoihin on miehiä mutta
varustuksessa on pahoja puutteita. Kertausharjoituksia on ollut ja on
aivan liian vähän. Rahaa!

Paikallisjoukot

  • paljonko miehiä kuuluu paikallisjoukkoihin, joiden tehtävänä on esimerkiksi suojata tärkeitä kohteita (joita Suomessa on hirveä
    määrä);
  • onko paikallisjoukot saaneet koulutuksen ja harjoitelleet tehtäväänsä;
  • löytyykö riittävä aseistus (rynnäkkökiväärejä, konekiväärejä,
    viuhkapanoksia, sinkoja);
  • viestivälineet;
  • hiekkasäkkejä;
  • pimeänäkölaitteita;
  • tarkka-ampujat ja varustus;

Ettei vaan suurin ongelma ole siinä, ettei ymmärretä tällaisten joukkojen tarvetta. Ei muka riitä varusteita – mutta käyttökelpoista
puolustusmateriaalia on hävitetty valtavia määriä surutta. Näihin tehtäviin voidaan käyttää vanhempia ikäluokkia ja vanhempaa varustusta. Tarvitaan tahtotila ja pikkuisen myös rahaa.

Sissit

  • paljonko on hyvän koulutuksen saaneita sissejä tuhoamaan vihollisen logistiikkaa vihollisen selustassa;
  • onko hyviä kylkimiinoja riittävästi;
  • onko hyviä viuhkapanoksia riittävästi;
  • kaukolaukaisimet räjähteiden, miinojen ja panosten räjäyttämiseksi radioteitse kaukaa ja turvallisesti;
  • varustekätköt;
  • majoitteet;
  • pimeänäkölaitteet (valonvahvistimet);
  • lämpökamerat;
  • tarkka-ampujat ja varustus;
  • viestivälineet;

Sissejä meillä on perinteisesti koulutettu montaa sorttia, mutta esimerkiksi kaukolaukaisimien tarve on huutava. Se maksaa suomalaista verta kun kylkimiina tai viuhkapanos pitää laukaista lähellä vihollista. Ilman tehokasta sissitoimintaa vihollisen selustassa, vihollisen logistiikkaa vastaan, sodasta tulee katastrofi olkoon muut joukot miten hyvässä kunnossa tahansa. Tarvitaan
maalaisjärkeä ja rahaa.

On täysin väärin vähentää sodanajan joukkojen määrää – se on mielestäni maanpetoksellista toimintaa kuten on myös
jalkaväkimiinoista luopuminen.

3. Merivoimat

Suomella on pitkälti suojatonta rantaviivaa ja tarvitsemme suojatut meriyhteydet länteen. Miinoituskyky pitää olla kunnossa, tarvitaan tavallisia kosketusmiinoja sekä runsaasti nykyaikaisia herätemiinoja.
Miinalaivojen suojaksi tarvitaan vahva ilmatorjunta sekä
meritorjuntaohjuksia. Meritorjuntaohjuksia tarvitaan sekä maalta
rekoista ammuttavia, että ohjusveneitä.

Voisi olla myös monitoimialuksia, jotka rauhan aikana voivat huolehtia esimerkiksi öljyntorjunnasta, mutta tarvittaessa miinoittaisivat. Olisi tehokkaat omasuojajärjestelmät.

Suomen Merivoimat on nähdäkseni kohtalaisen hyvässä kunnossa, mutta sielläkin kalustoa pitää uusia jatkuvasti ja tarvitaan harjoitusta. Jurmo-luokan veneet voisivat hyvinkin tarvita tuekseen
Nemo-kranaatinheitinjärjestelmällä varustettuja Jurmoja. Rahaa tarvitaan sekä käyttöön, että investointeihin. Ilmatorjuntaan on pakko investoida edelleen.

Minun mielestäni 130 mm tornikanuunoista ei saa luopua. Pitää tehostaa ilmatorjuntaa, lisätä valelaitteita ja kehittää
harhautusta edelleen. Kyseessä on taistelunkestoinen hyvä
asejärjestelmä. Modernisointi olisi helppoa ja kannattavaa.
Vastustajana EI tule olemaan USA täsmäohjuksineen – ja
USAllakin on ollut suuria vaikeuksia kun vastustaja käyttää
valelaitteita, harhautusta.

Puolustusvalmius

a) Onko rauhanajan valmius niin korkea, että taistelukoneiden hajauttaminen ennätetään tehdä ajoissa ennen kuin vihollinen tuhoaa ne maahan?

Suojataanko lentotukikohtia riittävän tehokkaalla ilmatorjunnalla 24/7/365?

Hornettien päätehtävä on suojata liikekannallepano.

Oletan ettei valmius ole riittävän korkea. Rahaa. BUK-aluetorjuntaohjusjärjestelmän voisi modernisoida Suomessa – kaikki venäläinen elektroniikka roskikseen ja uusi kotimainen tilalle.

b) Varuskunnilla pitäisi olla koulutuksen lisäksi myös valmiustehtävä
yllätyshyökkäysten varalta. Niin pitäisi. Rahaa ja tahtotila puuttuu.

Suomessa pitäisi olla Suojeluskunnat. Suojeluskuntalaisilla pitäisi olla
henkilökohtaiset aseet patruunoineen kotonaan tai
henkilökohtaisessa kätkössä. Raskaat aseet ja räjähteet pitäisi olla läheisen suojeluskuntatalon asevarastossa.

Niin pitäisi. Hieman rahaa ja tahtotila puuttuu. Tämä on erittäin
paha puute – eikä kyseessä ole suuri rahan puute.

Materiaali pitäisi olla hajavarastoituna, ettei vihollinen kykenisi tuhoamaan puolustusmateriaalivarastoja ennen liikekannallepanoa. Niin pitäisi, mutta päinvastoin varikkoja on lakkautettu ja varustuksen
hajavarastointia vähennetty. Grrr…

Skenaario.

c) Valmiuslinnakkeista EI saa luopua. Varsinkin Helsinkiä pitää
suojata yllätyshyökkäykseltä myös mereltä.

Kuinka moni oli minun lisäkseni varma siitä, että Venäjä
hyökkää kohta Georgiaan vuonna 2008? Eipä tainnut olla montaa, minä varoitin silloista ulkoministeriämme, että kohta Venäjä
hyökkää. Ei haluta uskoa hyökkäykseen, ei varauduta siihen ja kohta ollaan kusessa.

Me emme saa elää harhaluuloissa, vaan meidän on valmistauduttava pahimpaan.

Lisää rahaa maanpuolustukseen!

—–

Entäpä sitten se ”puolustusvoimauudistus”?

Eihän meille ole kerrottu uudistuksesta oikeastaan mitään
tärkeitä asioita.

On kerrottu, että Kontiolahti lakkaa ja Dragsvik jää jäljelle – ja keskustellaan sitten etupäässä siitä. Oleellisista asioista, joita käsittelen tässä artikkelissa meille EI ole kerrottu, jotta voisimme ottaa niihin kantaa.

Grrr…

Millaisia joukkoja ja millainen varustus Suomen Puolustusvoimilla on
vuonna 2020, jos puolustusvoimauudistus toteutuu??? Nostetaanko
puolustusvalmiutta vai menetetäänkö Suomen itsenäisyys?

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu