Suojeluskuntaupseeri

Kun jo useammasskin US-blogissa on ihmetelty kuvassani olevaa asepukua, niin lienee parasta kertoa siitä omassa blogissani.

Kuvassa olen Viron suojeluskunnan asepuvussa. Virossa suojeluskunta (Eesti Kaitseliit) on osa Viron puolustusvoimia – aivan kuten Suomen Suojeluskunnat olivat aikoinaan osa Suomen Puolustusvoimia.

Miksi olen liittynyt Viron Suojeluskuntaan?

  • Halusin auttaa Venäjän miehityksestä vapautuvaa veljeskansaamme oman maanpuolustuksensa rakentamisessa, ettei Viro joutuisi uudelleen Venäjän miehittämäksi;
  • Virolaiset vapaaehtoiset auttoivat sekä Talvisodassa, että Jatkosodassa Suomea puolustautumaan Venäjän yrityksiltä valloittaa koko Suomi – kiitollisuudenvelka;
  • On myös rakkaan isänmaani Suomen etu, ettei Suomenlahden eteläranta joudu uudelleen Venäjän miehittämäksi;
  • Mitä lujemmin virolaiset pistävät hanttiin Venäjän hyökkäykselle, sitä parempi myös Suomen maanpuolustuksen kannalta – yhteinen vihollinen.

Miksi ei suomalaisessa asepuvussa?

Kun voi herätä myös kysymys, että miksi en ole käyttänyt Virossa suomalaista asepukua, kuten lukuisat muut suomalaiset, jotka ovat vapaaehtoisesti auttaneet Viron maanpuolustuksen rakentamisessa, niin kerrottakoon siitäkin jotakin.

  • Suomalaisen asepuvun käyttämiseen pitäisi pykälien mukaan olla erikseen lupa;
  • Jos olisin ollut Suomen Viro-projektissa, niin toimintaani olisi rajoittanut Suomen valtiovallan asettamat rajoitukset (en olisi esimerkiksi saanut osallistua operatiiviseen suunnitteluun, enkä käskeä virolaisia);
  • Suomalaisessa asepuvussa olisin ainakin mielikuvissa ollut ”vieras” – virolaisessa asepuvussa taas ”oma”;
  • Suomalaisessa asepuvussa olisin voinut vain antaa vienosti vihjeitä ja neuvoja, mutta ellei niitä olisi noudatettu, niin minulla ei olisi ollut mitään ”kättä pidempää”. Virolaisessa asepuvussa (varsinkin korkeassa suojeluskuntaupseerin asepuvussa, kuten nyt) minulle on vedetty lippaan ja sanottu ”just nii” ja tehty urputtamatta mitä olen hyväksi nähnyt. Ellei tehty, niin olen ajanut sitten asiaa vaikka Puolustusvoimain komentajan tai puolustusministerin tuella.

Ei ristiriitaa

Suomen valtiovallan ja omilla tavoitteillani ei ole ollut mitään ristiriitaa. Minä tosin otin ”varaslähdön” ja aloin avustamaan Viroa hieman aiemin kuin Suomi, mutta kohta Suomikin ymmärsi, että on myös Suomen etu auttaa Viroa rakentamaan itselleen toimiva maanpuolustus.

  • Suomi on kouluttanut suuren määrän virolaisia upseereita ja aliupseereja;
  • Suomi on lahjoittanut Virolle mm. kenttätykistörykmentin kaluston ammuksineen;
  • Suomen ampuma-alueilla ovat ampuneet mm. Viron kenttätykistö ja Viron ilmatorjuntatykistö;
  • jne.

Itse varmistin heti aluksi Suomen Suojelupoliisilta, että toimintani on hyväksyttävää. Kutsuin kotiini supon edustajat ja kerroin mitä teen ja aion tehdä – todeten, että jos tekisin samaa Venäjän hyväksi, niin se olisi mielestäni maanpetos.

”Arvomerkit”

Kun olkapoleteissa olevat merkit saattavat herättää mielenkiintoa, niin kerrottakoon niistäkin samantien.

Ne eivät ole varsinaisesti arvomerkkejä, vaan näyttävät virka-asemaa. Ne merkit on vahvistettu Virossa lainvoimaisesti.

Suojeluskunnan komentajalla on ”kultainen kotka ja kolme kultaista ruusuketta” – hänen virkansa on kenraalimajurin virka.

Suojeluskunnan pääesikunnan päälliköllä on ”kultainen kotka ja kaksi kultaista ruusuketta” – hänen virkansa on prikaatinkenraalin virka (huom ei prikaatikenraalin).

Seuraava aste alaspäin on se, joka näkyy olkapäilläni ”kultainen kotka ja yksi kultainen ruusuke”. Sillä tasolla on Suojeluskunnan Pääesikunnan osastopäälliköt, ja Suojeluskunnan Malevien päälliköt ”maakuntien aluepäälliköt”, sekä Suojeluskunnan komentajan neuvonantajat (kuten minä). Virat ovat everstin ja everstiluutnantin virkoja.

Välillä on poikkeuksellinen tapaus – pelkkä kultainen kotka – sitä ovat oikeutetut kantamaan Suojeluskunnan Vanhempainneuvoston jäsenet – kuten Viron presidentti, Rajavartioston komentaja ja muita vaikutusvaltaisia henkilöitä.

Neljää kultaista ruusuketta kantavat mm. Suojeluskunnan pääesikunnan osastojen jaostopäälliköt ja Malevan vanhempi koulutusupseeri. Virat ovat everstiluutnantin ja majurin virkoja.

Vastaavasti esimerkiksi komppanianpäälliköllä on kaksi kultaista ruusuketta ja joukkueenjohtajalla yksi.

Mitä tehnyt?

Entäpä mitä minä sitten olen tehnyt Virossa? No, niin paljon, että sen kertomiseen pitänee joskus kirjoittaa kirja – kunhan nyt vähän pöly laskeutuu. 🙂

No, vihjattakoon sen verran, että mm. valtakunnallisen sotilasviestijärjestelmän ja kehittänyt hyvin toimivan, tehokkaan, helpon valmistaa ja halvan kylkimiinan, sekä järjestänyt useita valtakunnallisia sotaharjoituksia, jotka olen hoitanut sotilaallisesta skenaariosta, harjoituksen järjestämisestä käskyineen ja ohjeineen, harjoituksen tulosten yhteenvetoon (kiitokset, haukut, tarkka erittely).

Kuva

No, olisi niitä ollut muitakin vaihtoehtoja, mutta se oli mielestäni edustava, esimerkiksi tämä ei ole läheskään niin hyvä. Tämä olisi ollut toiminnallisempi, mutta joidenkin mielestä ehkä turhan sotainen (vaikka ysimilliseni on melko hyvin piilossa taskutietsikan alla).

Olen ennättänyt tässä elämässä totisesti ennättänyt ”kiertää muutakin kuin tahkoa”, mutta tämä veljeskansan vapaaehtoinen (palkaton) auttaminen on mielestäni ollut tärkeintä mitä olen tässä elämässä tehnyt.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu