Ainoakaan Suomen johtajista ei ollut valmis käymään hyökkäyssotaa

Saksan suurlähettiläs Suomessa von Blücher 11.6.1941 (80 vuotta sitten) Saksan ulkoministeriölle Suomen määräävässä asemassa olevista miehistä: ”Ainoakaan heistä ei ollut valmis käymään hyökkäyssotaa, mutta kaikki olivat päättäneet puolustautua hyökkäystä vastaan.”[xlix]

Venäjä aloitti sitten Venäjän ja Suomen välisen Jatkosodan, joka oli erillissota.

Oli vallan erinomaista, että tällä kertaa Suomi oli varautunut Venäjän tulevaan hyökkäykseen hankkimalla puolustusmateriaalia, tekemällä liikekannallepanon juuri ajoissa ennen Venäjän hyökkäystä ja mahdollistamalla Saksan avun Suomelle puolustustaistelussa imperialistista roistovaltiota Venäjää vastaan.

Suomen presidentti Risto Ryti lähetti Saksan valtakunnanjohtajalle 1.7.1941 kirjeen Venäjän hyökättyä jälleen Suomen kimppuun. Kirjeessään Ryti sanoi: ”Teidän ylhäisyytenne, Samalla kun kiitän Teitä sydämellisesti minulle osoitetusta kirjeestä, jossa Te palautitte mieleen muiston Suomen ja Saksan välisestä verellä sinetöidystä ystävyydestä [Vapaussota – jp], vakuutan, että täällä tällä hetkellä tunnetaan voimakkaammin kuin koskaan kohtalonyhteyttä Saksan kanssa, kun sotilaamme seisovat tovereina rinta rinnan torjuakseen Suomea sen perivihollisen taholta uhkaavan vaaran.”[l] Suosittelen lukemaan presidentti Rytin puheen 26.6.1941.

Kenraali Erfurth Saksan ja Suomen sopimuksettomuudesta: ”Suomen sotapäällikön kädet eivät sodan kynnyksellä olleet minkäänlaisten saksalaisten kanssa tehtyjen sopimusten sitomat. — Sodan aikana yritettiin Suomi monta kertaa Saksan taholta liittosopimuksella sitoa kansainvälisesti Saksan valtakuntaan. Näille kehoituksille Suomen hallitus koko ajan oli kuuro. Suomen kansa ja hallitus eivät tahtoneet tulla vedetyksi suurvaltojen väliseen sotaan. Suomalaiset pitivät kolmatta vapaussotaansa talvisodan jatkona, puolustussotana, Suomen ja Neuvostoliiton välisenä asiana. Saksalaisista sotilaista he käyttivät nimitystä »aseveli».”[li]

Tohtori Heikki Jalanti: ”Suomi ei ollut luvannut osallistua sotaan ellei se joutuisi venäläisten hyökkäyksen kohteeksi.”[lviii]

Tohtori Jukka Tarkka: Oikeuskansleri Tarjanne määräsi hallintoneuvos Ikkalan suorittamaan tutkimuksen Jatkosotaa edeltäneistä keskusteluista Salzburgissa: ”keskustelut olivat käynnistyneet saksalaisten aloitteesta Rytin ja Mannerheimin tieten, ne koskivat hypoteettisia mahdollisuuksia ja saksalaiset eivät antaneet tietoja alkamassa olevasta sotaretkestä eivätkä suomalaiset sitoutuneet mihinkään.”[lxvi]

Eversti Ari Rautala: ”Keskusteltiin sotilaallisen yhteistoiminnan koordinoimisesta siltä varalta, että Neuvostoliitto hyökkäisi Suomeen.”[lxvii]

 

Kuinka ollakaan Venäjä hyökkäsi taas Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05, aloittaen Suomen ja Venäjän välillä käydyn Jatkosodan.

+7
jussina
Kokoomus Varkaus

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu