Ajoissa valmistautuminen rauhallisina aikoina, vai jatketaanko ”Ruususen unia”

Verkkouutisissa oli aiemmin artikkeli Suomen suurstrategiasta.

”kovissa paikoissa pärjääminen perustuu siihen, miten niihin on valmistauduttu rauhallisempina aikoina.”

  1. Suomalaiset valmistautuivat itsenäisyyteen kouluttautumalla sotilaiksi Saksassa (Jääkäripataljoona 27) ja perustamalla suojeluskuntia. Siten Suomi voitti Vapaussodan Venäjää vastaan.
  1. Vapaussodan ja Talvisodan välisenä aikana Suomi ei varustautunut tarpeeksi, joten meinasi mennä itsenäisyys Talvisodassa.
  1. Siperia opetti, joten Välirauhan aikana Suomi hankki aseita mistä sai ja varustautui seuraavaan Venäjän hyökkäykseen. Siten Jatkosodan alku meni kohtalaisen hyvin.
  1. Asemasotavaiheessa ne Siperian opetukset taas unohtuivat, eikä varustauduttu riittävän hyvin Venäjän Neljänteen Strategiseen Suurhyökkäykseen (9.6.1944) – taas meinasi mennä itsenäisyys. Kuitenkin saavutettiin suurin menetyksin torjuntavoitot:
  1. Jatkosodan jälkeen Suomi ei ole huolehtinut puolustuskyvystään, eikä puolustusvalmiudestaan riittävän hyvin – esimerkiksi puolustusmäärärahat ovat olleet karkeasti suunnilleen tasolla 1,5% bruttokansantuotteesta, vaikka ehdoton minimi olisi ollut 2% BKTstä. Kertausharjoituksia on ollut aivan liian vähän, eikä puolustusmateriaaliin ole investoitu läheskään tarpeellista määrää.

Venäjän hyökkäys Georgiaan vuonna 2008, ei herättänyt Suomea panostamaan maanpuolustukseen.

Myöskään Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2014, ei herättänyt Suomea panostamaan maanpuolustukseen, eikä liittymään NATOn jäseneksi.

Vasta Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainan valloittamiseksi kokonaan 24.2.2022, herätti Suomen päättäjät horrokseen ”Ruususen unesta” ja Suomi mm. liittyi viimeinkin NATOn jäseneksi. Maanpuolustukseen ei kuitenkaan vieläkään panosteta lähellekään riittävästi. Toki Suomelle todennäköisesti tulee joskus F-35 hävittäjät, mutta niiden alustava operatiivinen valmius saavutettaneen vasta vuonna 2028.

Erilaisia puutteita maanpuolustuksen saralla on niin suuri määrä, että niitä ei ole järkevää lähteä tässä luettelemaan. Suomi täyttää nyt sen F-35 hankinnan vuoksi NATOn minimitason puolustusmäärärahoissa – 2% bruttokansantuotteesta, mutta se prosenttiluku ei vähennä puutteita esimerkiksi Maavoimien suhteen.

Viron puolustusmäärärahat ovat 3% bruttokansantuotteesta ja niitä nostettaneen edelleen. Puolan puolustusmäärärahat taitavat lähennellä jo tasoa 4% bruttokansantuotteesta. Virolaisia ja puolalaisia ”Siperia opetti” perusteellisesti – puoli vuosisataa elämää ja kuolemaa Venäjän brutaalin miehityksen alla.

Miten Suomi saataisiin nostamaan puolustusmäärärahoja?

jussina
Kokoomus Varkaus

Kokoomuslainen noin puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen yli 30 vuotta ja edelleen. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu