Kirja-arvostelu: Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota (8 osaa)

Vapaussodastamme on kirjoitettu lukemattomia kirjoja ja kirjasarjojakin enemmän kuin yksi. On uudempia ja vanhempia teoksia. Historiankirjoissakaan uudempi ei aina ole parempi, voi olla jopa päinvastoin.

Mielestäni Kai Donnerin, et al, Suomen Vapaussota kirjasarja on edelleen erinomaisen hyvä kokonaisesitys Vapaussodasta. Kirjasarjassa on kahdeksan osaa. Minulla olevassa versiossa ne kahdeksan osaa on koottu seitsemään kirjaan.

I on painettu vuonna 1921 ja käsittää valmistelut ja esihistorian. Esihistoriassa ei sentään mennä Maapallon syntyyn saakka, vaan kansamme pitkäaikaiseen kamppailuun kansallisen olemassaolonsa säilyttämiseksi. Sivuja on 448 plus.

II ja III ovat yhdessä kirjassa, joka on painettu vuonna 1922 (alun alkaen III on vuodelta 1921). II:ssa on sivuja 537 plus liitteet ja III:ssa 270 plus liite.

IV on painettu vuonna 1924, sivuja on 444 plus runsaat liitteet.

V on painettu vuonna 1925, sivuja on 560 plus runsaat liitteet.

VI on painettu vuonna 1927, sivuja on 384 plus runsaat liitteet.

VII on painettu vuonna 1922, sivuja on 306 plus runsaat liitteet.

VIII on painettu vuonna 1927, sivuja on 474 plus runsaat liitteet.

Jo pelkästä sivumäärästä näkyy, että kyseessä on runsaasti erilaisia yksityiskohtia sisältävä teos. Ei mikään pokkari, joka luetaan yhdeltä istumalta – jos on riittävän hyvä.

Kirjasarjassa edetään kronologisesti hyppien aiheesta ja rintamanosasta toiseen. Siten vaikkapa Karjalan rintaman tapahtumia kerrotaan useassa eri kirjassa.

Kirjoittajat ovat Suomen Vapaussodan parhaita asiantuntijoita – olleet kaulaa myöten itse osallisina siihen mitä kirjoittivat. Esimerkiksi Karjalan rintaman tapahtumista kirjoittaa kyseisen rintaman esikuntapäällikkönä toiminut silloinen jääkärikapteeni/-majuri Voldemar Hägglund. Kirjoittaessaan tätä teosta hän oli everstiluutnantti/eversti. Talvisodassa hän oli legendaarinen IV armeijakunnan komentaja, kenraalimajuri, joka kävi menestyksellistä mottisotaa ryssiä vastaan Laatokan pohjoispuolella.

Kun on lukuisia kirjoittajia eri asioista, niin on luonnollista, että esimerkiksi yksityiskohtien määrä vaihtelee. Jossakin kohtaa sotatoimista kerrotaan lähestulkoon yksilötasolla mainiten sotilaita nimeltään, kerrotaan komppanian vahvuudet jonakin päivänä, sekä tarkasti omat ja vihollisen tappiot. Jostakin tapahtumasta mainitaan ylimalkaisesti vain pataljoonan ja sen komentajan tasolta. Silloin ei kaikissa joukko-osastoissa pidetty tarkkoja sotapäiväkirjoja.

Mielestäni tämä suorastaan ikivanha kirjasarja on edelleen relevantti lähde kirjoitettaessa Vapaussodasta (niin, minä kirjoitan sotien nimet isolla alkukirjaimella). Olen käyttänyt kirjasarjaa lähteenä varsin moneen artikkeliin kotisivullani osiossa Suomen historiaa, Vapaussota.

Kuvassa näkyy kaksi muuta vanhaa hyvää lähdettä Vapaussotaan liittyen, nimittäin Lauerman Jääkäripataljoona 27 sekä Marskin muistelmat.

 

 

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu