Lopettakaa idioottimainen kalliiden ja turhien sähkövarastojen rakentaminen – versio 2
Alkuperäinen artikkeli ilmestyi Uuden Suomen Puheenvuorossa 31.8.2024. Artikkeli oli suosituimpien artikkeleiden listan ensimmäisenä pari päivää ja kommentteja kertyi 226 kpl. Tykkäyksiä oli 32 kpl. Tähän uuteen versioon on lisätty arvio ja laskelma sähkövaraston hinnasta ja arvio akkujen iästä, ennen kuin ne pitää vaihtaa. Loppuun on lisätty kappale Yhteenveto.
Lainaan alkuun pätkiä Verkkouutisten artikkelista:
”Investointitarve jakeluverkkoihin on todella suuri.
Jättimäisiltä puhelimen vara-akuilta näyttävät teollisen kokoluokan sähkövarastot yleistyvät Suomessa.”
— —
”Se, mikä nyt on uutta, on sellaisten akkujen lisääntyminen, joiden tehtävä on ainoastaan toimia sähköverkossa esimerkiksi osana kantaverkon reservimarkkinaa. Kun verkossa tulee tilanne, jossa kulutus on tuotantoa isompaa, akut voivat syöttää sähköä verkkoon ja näin tasata verkon tilannetta. Toisaalta kun tuotantoa on paljon, akut voivat ottaa sähköä verkosta.
– Tässä on taustalla etenkin uusiutuvan energian lisääntyminen. Uusiutuvan energian tuotanto on riippuvaista säästä, jolloin heilahtelu tuotannon ja kulutuksen välillä on suurempaa ja kulutuksen pitää pystyä joustamaan. Tarvitsemme verkkoon joustoa ja varastointimahdollisuuksia esimerkiksi pilvisten ja tuulettomien päivien varalle, Kokkonen sanoo.”
Lainaus on päättynyt ja seuraa omaa tekstiäni:
Tuulivoiman tuotanto (teho) vaihtelee erittäin paljon
Kuten sanottua yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tässä kuvassa pystyakselilla näkyy tuulivoiman teho (MW) ja vaaka-akselilla maaliskuun 2024 päivät. Kuvassa ylhäällä näkyy vihreällä tuulivoiman kapasiteetti (7148 MW), käytössä olevien tuulivoimaloiden nimellistehojen summa. Musta käppyrä näyttää hetkellistä tuulivoimasta Suomessa saatavaa tehoa (MW) – käytännössä tunnin keskiarvoa, eli hetkellinen teho voi olla todellisuudessa pienempi tai suurempi kuin käyrä näyttää. Minimissään teho oli miinuksen puolella (-22 MW). Maksimissaan teho oli 6076 MW. Kuva on peräisin täältä:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/
Sieltä kuka hyvänsä voi katsoa tuulivoiman tuotannon haluamaltaan aikaväliltä.
Tuulivoiman tuottama teho Suomessa vaihteli siis välillä -22 MW ja 6076 MW. Vaihtelun amplitudi oli siten 6098 MW.
Älykkäimmät osaavat ihan itse tehdä johtopäätöksensä tuulivoiman mielekkyydestä Suomessa.
Sähkön varastointi tuulivoiman valtavan vaihtelun kompensoimiseksi ei ole järkevää
Katsotaanpa mitä ”Elon laskuoppi” asiasta sanoo:
Esimerkissä teho 4000 MW, ja varastointiaika 48 h tarkoittaa sähkövaraston ”tilavuudeksi”, eli kapasiteetiksi, 192000 MWh.
Jos otetaan vertailukohdaksi hyvän sähköauton akku, niin sen kapasiteetti on noin 50 kWh. Sellaisia 50 kWh akkuja tarvittaisiin 192000 MWh tarpeeseen karkeasti
3 840 000 kpl. Sen jälkeen ne kaikki olisivat typötyhjiä – ja vähätuulinen aika jatkuu edelleen.
Mitä ne akut maksaisivat
Googlailin sähköauton akkujen hintoja ja hintahaarukkaa on melkoisesti. Eräs ennuste oli, että vuonna 2025 voisi ehkä saada 50 kWh akun jopa niinkin halvalla kuin 5000 euroa. Toisaalta 20 000 euroa näyttäisi käyvältä hinnalta vuonna 2024.
Pistetään ”riita puoliksi” ja lasketaan mitä ne 3 840 000 kpl akkuja maksaisi sen mukaan: ihan tavallinen pöytälaskin väittää, että maksaisi 38,4 miljardia euroa.
Akkujen lisäksi tarvitaan luonnollisesti myös tehoelektroniikkaa olevat akkulaturit ja invertterit, joilla akun tasajännite muutetaan vaihtojännitteeksi, joten vaikka se 10 000 euroa olisi kallis arvaus, niin kun pistetään elektroniikka mukaan, niin eiköhän oikea suuruusluokka ole 38 miljardia euroa.
Akun ikä
Litium-akun ikä on tyypillisesti 10 vuotta. Toimii edelleen, mutta kapasiteetti on jo merkittävästi alentunut. Jos akkua ladataan pienehköllä virralla, ei koskaan päästetä ihan tyhjäksi, eikä ladata ihan täyteen, niin akku voisi kestää karkeasti 15 vuotta. Se tehoelektroniikka ei välttämättä kestä edes sitä akun ikää, vaan niitäkin moduuleja joudutaan vaihtamaan ehkä 10 vuoden välein.
Ratkaisuehdotus
Verkkouutisten artikkelissa tuotiin esiin ongelma, mutta akut ongelman ratkaisuksi eivät kelpaa jo ihan puhtaasti taloudellisessa mielessä – puhumattakaan muista vaikutuksista.
Pitää lopettaa haitallisen sattumavoiman tuulivoima rakentaminen Suomeen – ja täytyy rakentaa Suomeen uutta Ydinvoimaa: Loviisa 3, Olkiluoto 4 ja Vaasa 1. Kaikkiin kolmeen 1340 MW ydinvoimala APR1400 Etelä-Koreasta.
Suomen Tasavallan Hallituksen täytyy kätilöidä Suomeen Suomen Ydinvoima Oyj. Siihen osakkaiksi TVO ja Fortum, jotka molemmat ovat historiassa halunneet rakentaa Suomeen lisää ydinvoimaa, mutta TVO luopui OL4 luvasta OL3 ongelmien vuoksi ja Fortumille poliitikkomme ”suuressa viisaudessaan” eivät antaneet lupaa. Lisäksi osakkaina voisivat olla Solidium (Suomen valtio) ja paljon sähköä kuluttavat yritykset.
Sitten vaan kolmen ydinvoimalan tilaus. Saadaan lisää luotettavaa kapasiteettia 4000 MW. Ensimmäinen voisi aloittaa tuotannon noin 6 vuotta tilauksesta, toinen noin 7 vuotta tilauksesta ja kolmas noin 8 vuotta tilauksesta.
Yhteenveto
1. Suomeen on valitettavasti rakennettu (syyskuun alku 2024) haitallista sattumavoimaa tuulivoima nimellisteholtaan (kapasiteetti) jo peräti 7712 MW. Suomen sähkönkulutus (teho) on talvella helposti yli 15 000 MW, kesälläkin helposti yli 9000 MW.
2. Tuulivoiman tuotanto kuitenkin heiluu aivan hirveästi karkeasti välillä 0 MW ja 6000 MW.
3. Tuulivoiman tuotanto (teho MW) on yleisesti ottaen kääntäen verrannollinen sähkön tarpeeseen (kulutukseen) Suomessa. Kun tarve on suuri, niin tuulivoima ei tuota juurikaan sähköä. Kun tarve on pieni, niin tuulivoima saattaa tuottaa sähköä hyvinkin suurella teholla, jolloin sähkön hinta painuu pakkaselle. Se on hyvin huono asia.
4. Blogikirjoituksessani toin esille, että ongelmaa aiotaan yrittää ratkaista sähkövarastoilla, eli akuilla – ja että se tulee suunnattoman kalliiksi. Maksajana tietenkin suomalainen veronmaksaja ja suomalainen sähkön kuluttaja. Yllä olevan mukaan menisi akkuihin 15 vuoden välein suuruusluokkaa 38 miljardia euroa. Vertailukohtana on ydinvoimalan normaali käyttöikä 60 vuotta.
5. Suomen sähköhuoltovarmuus ja sähköomavaraisuus ovat heikoissa kantimissa. Siitä tulemme melko varmasti kärsimään ihan perusteellisesti.
6. Suomeen pitää rakentaa lisää ydinvoimaa ja täytyy lopettaa haitallisen sattumavoiman tuulivoima rakentaminen Suomeen.
Juhani kirjoittaa asiaa. Komppaan täysillä!
Jotkut mainostavat sitäkin, että tuulivoimaloitten ajoittaisella ”ylimääräsähköllä” pitäisi tehdä ”vihreätä” vetyä varastoon, josta se otettaisiin sähköntuotantoon kun tarvitaan lisää sähköä.
Täysin idioottimainen ja hirveän kallis idea. Näin tehty sähkö on kolme kertaa kalliimpaa kuin fossiilisilla tuotettu!
Ilmoita asiaton viesti
Niin, vaikkapa kivihiiltä polttamalla saataisiin edullista sähköä, JOS ei olisi idioottimaista päästökauppaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka tuo akkutekniikka kehittyy mahdollisesti isoillakin loikilla, tulevaisuus on kuitenkin ”halvoilla” modulaarisilla ydinvoimaloilla, ja pidemmällä tähtäyksellä fuusiovoimassa…
Ilmoita asiaton viesti
Niitä kaupallisia modulaarisia ydinvoimaloita ei kuitenkaan ole aikuisten oikeasti vielä olemassa. Ei tiedetä niiden hintaa, luotettavuutta, jne. Ensimmäiset ovat prototyyppejä ja prototyypeissä on yleensä lastentauteja. Sitten kun lastentaudit on voitettu, niin pitää rakentaa tehtaat, joissa niitä voidaan valmistaa edullisesti sarjatuotantona – ei ne muuten ole ”halpoja”.
Minun mielestäni ei kannata jäädä odottamaan, vaan pitää rakentaa ”heti” jo olemassa olevalla tekniikalla ”vanhanaikaisia” suuria ydinvoimaloita: Loviisa 3, Olkiluoto 4 ja Vaasa 1. Meillä on sähköntuotannon vajetta noin 4000 MW.
Ilmoita asiaton viesti
Missähän rinnakkaistodellisuudessa mahdat elää? Todellisuudessa fossiilinen polttoaine on aina tuontipolttoaine, siitä joudutaan maksamaan päästömaksut, sen käyttö lisää sähkön päästökerrointa joka vähentää kilpailukykyämme vihreän teknologian hankkeissa sekä aiheuttaa saastumista, päälimmäisenä ilmaston muuttuminen. Ja siihen vielä päälle, että uusiutuvat tuottavat halvempaa sähköä kuin fossiiliset, systeemikustannukset mukaanlukien.
Ilmoita asiaton viesti
Turvetta meillä on enempi kuin Norjassa öljyä.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan siinä ero. Norjalle maksetaan öljystä, turpeesta meille ei kukaan maksaisi mitään. Omaan käyttöön se ei ole kannattavaa ilman verotukea. Päästömaksut ja lähiluonnon pilaaminen päälle.
Ilmoita asiaton viesti
Ilman idioottimaista päästökauppaa turve olisi arvokas kotimainen raaka-aine.
Ehkä tulevaisuudessa se ymmärretään ja turpeesta valmistetaan mm. nestemäisiä polttoaineita ja vaikkapa muoveja.
Ilmoita asiaton viesti
Millä energialla ne vihreän energian tuotantolaitokset tuotetaan?.
Esim,vetyputki saksaan.Pitäis ensin olla vihreä kaivos,sitten vihreä terästehdas putken valmisrusta varten.
Ja siinä välissä paljon vihreitä välineitä,että homma toteutuu.
Ilmoita asiaton viesti
Elikkä tekemisen puutteen vuoksi on alettu kehittelemään ei niin kannattavia tapoja tuottaa energiaa ja siirtomuotoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi hyvä,
Eurooppa ja varsinkin Suomi elävät nyt rinnakkaistodellisuudessa, joka raunioittaa talouden.
EU:n Green Deal ja tavoite olla hiilineutraali 2050 mennessä on erittäin riskialtis politiikka, joka tulee suurella todennäköisyydellä epäonnisitumaan!
Syitä epäonnistumiseen ovat esimerkiksi nämä:
1) Eurooppa vastaa vain noin 8 %:sta maailman hiilipäästöistä, joten sen päästövähennykset eivät vaikuta ilmastoon juurikaan mitään.
2) EU:n ilmastolait tekevät siitä globaalisti kilpailukyvyttömän, sillä muut maat eivät tee lähellekään vastaavia kalliita ilmastolakeja.
3) Euroopan talous oli samankokoinen kuin USA:n talous 2008, mutta on nyt vain puolet siitä. Eurooppa jo hävinnyt taistelun globaalimarkkinoitten uusjaosta ja uuden tekniikan kilpajuoksun USA:lle.
4) Ilmastoteeman prioriteetti EU:ssa tulee putoamaan, kun vihreitten osuus vaaleissa romahti ja muut asiat ajavat ohi. Uusia prioriteetteja ovat Ukrainan sota ja sotateollisuuden raju kasvu, talouskasvun heikkeneminen, panostaminen AI / digitaalitalouteen, rajakontrolli / emigraatio, jne.
5) Maailman 98 fossiileja tuottavaa, pääosin kehitysmaata, eivät tule lopettamaan niille elintärkeää fossiilien tuotantoa.
6) Maailmanlaajuinen siirtyminen hiilineutraalisuuteen vaatii niin valtavia investointeja varsinkin köyhissä maissa, että sellaisia rahoja ei yksinkertaisesti löydy mistään!
7) Suomalais-yhtiöitten vihreät hankkeet ovat pääosin epäonnistuneet, joista esimerkkeinä Nesteen vihreä siirtymä, joka puolitti osakekurssin, Kepowerin romahdus, jne.
Johtopäätös:
1) Suomella ei ole varoja panostaa ”pönttö pimeänä” maailmanparantamiseen.
Vihreän siirtymän hankkeitten todelliset riskit ja kannattavuus pitää arvioida osallistuvien yhtiöitten toimesta, eikä Suomen valtion tukiaisten perusteella.
2) Suomen välttämätön kasvu pitää saada aikaan panostamalla HAJAUTETUSTI moneen eri sektoriin, joita ovat esimerkiksi nämä:
Generatiivinen AI, Bio- ja geenitekniikka, uudet lääkkeet ja hoidot, avaruustekniikka, robotiikka, 3D tulostus, sotatekniikka, virtuaalitekniikka, kommunikaatiotekniikat, quantum computing, jne.
Seppo Korppoo, 50 vuotta 24/7 kehittänyt ja vienyt suomalaista huipputekniikkaa armottomille maailmanmarkkinoille.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kommentti – kiitos Seppo.
Ilmoita asiaton viesti
Väitteesi, että EU olisi ainoa yhteisö planeetallamme joka tekisi jotain ilmastonmuutoksen torjumiseksi, on väärä. Mutta kun nyt kehitysmaat mainittiin, otan yhden konkreettisen esimerkin.
Wärtsilä (suomalainen vientiyritys, siis) on mukana myymässä kehitysmaihin uusiutuvia energiajärjestelmiä, joissa on aurinko- ja tuulivoimaa ja varavoimana moottoreita. Kilpailua tulee kiinalaisista, jotka tarjoavat sinne hiilivoimaa johon myisivät jatkossa myös hiilet. Mitäpä mieltä, kumpi vaihtoehto on parempi a) kehitysmaan, b) Suomen, C) yhteisen ilmaston kannalta?
Ilmoita asiaton viesti
Valtaosa Maapallon väestöstä ja valtioista ei välitä ”ilmaston lämpenemisestä” ja hiilidioksidista yhtään mitään – taitavat olla viisaampia kuin EU:n ja Suomen johtajat.
Ilmasto on muuttunut tuhansia vuosia milloin lämpimämpään suuntaan, milloin kylmempään suuntaan ja tulee jatkossakin muuttumaan milloin lämpimämpään suuntaan, milloin kylmempään suuntaan – ihan hiilidioksidista riippumatta.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi hyvä,
En ole väittänyt, että EU olisi ainoa, joka panostaa hiilipäästöjen pinentämiseen.
EU on kuitenkin ainoa, joka on tehnyt sellaiset älyttömät hiilipäästölait, jotka ovat jo merkittävästi raunioittaneet alueen talouden ja kilpailukyvyn.
Pienellä ja paikalleen jämähtäneellä Suomella ei todellakaa ole varaa tuhlata vähiä velkarahojaan kalliisiin ja epäonnistuneisiin viherhankkeisiin, jotka eivät edes lähtökohtaisesti voi vaikuttaa ilmastoon yhtään mitään!
Björn Wahlroos juuri tokaisi, että Suomen tekemät väärät talouspäätökset ovat viimeisten 15 vuoden aikana maksaneet meille 70 miljardin verran!
Mitä tulee Wärtsilään: Olen ollut siellä pitkään töissä ja tunnen hyvin Vaasan huippu-pätevät dieselmiehet. En ole ollenkaan yllättynyt, että pystyvät tekemään kilpailukykyisiä voimalaitoksia. Teen heidän kanssaan nytkin kehitysprojekteja.
Ilmoita asiaton viesti
Seppo: ”EU on kuitenkin ainoa, joka on tehnyt sellaiset älyttömät hiilipäästölait, jotka ovat jo merkittävästi raunioittaneet alueen talouden ja kilpailukyvyn.”
Juuri näin asia on. Se, että joku EU:n ulkopuolinenkin on typerä, ei tee päästökauppaa, jne. vähemmän typeräksi.
”Vihreässä siirtymässä” ei ole päätä, eikä häntää.
https://jput.fi/Suomi_ei_kuulemma%20saavuta_hiilineutraaliustavoitetta_joten.htm
Ilmoita asiaton viesti
Totta kirjoitat. Saksakin muuten panostaa hiilivoimaan, koska energiakustannukset uhkaavat karata hanskasta. ”Ruskohiili on tällä hetkellä kannattavaa ja energiayhtiöt suojaavat asemiaan”, saksalainen kauppias kertoi Montel Newsille.
Suomessa vastaavasti uskotaan Joulupukkiin.
https://www.tn.se/naringsliv/38605/tysklands-kolkraft-tillbaka-pa-banan-efter-gasrally/
Ilmoita asiaton viesti
Kenenkään päästöillä yksin ei ole merkitystä. Onneksi maailmasta kuitenkin löytyy yhteistyökykyisiä, eteenpäin katsovia ja vastuunsa tuntevia ihnisiä.
Suomen talous ei lähde kasvuun fossiilisia käryttämällä ja tuskin Wahlrooskaan sellaista tarkoitti.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi sähkövero on syytä poistaa, samoin sähkön Alv. Ne molemmat heikentävät Suomen kilpailukykyä ja pienentävät talouskasvua.
Fossiilisia ei suinkaan ole mikään pakko ”käryttää” – nykyaikaisten voimaloiden savukaasupesurit ovat erittäin tehokkaita. Niin, ja hiilidioksidi ei ole myrkky, eikä saaste, vaan kuuluu oleellisena osana luonnon normaaliin kiertokulkuun. Kun hiilidioksidipitoisuus kasvaa, niin kasvit kasvavat paremmin, eli saadaan hyviä viljasatoja, hyviä puolukkasatoja, jne.
Ilmoita asiaton viesti
Teollisuuden sähkövero on hyvin kohtuullinen ja ALV:n maksavat kuluttajat, sähkön verotus ei juuri vaikuta teollisuuden kilpailukykyymme. Kuluttajien ostovoimaa näiden verojen poistot toki parantaisivat mutta sitten pitäisi kerätä sama verokertymä jostain muualta.
Koska itsekin käytät matalalla kynnyksellä sanaa idioottimainen niin totean, että kommenttisi hiilidioksidista ovat idioottimaisia. Mutta eipä siitä sen enempää, voit toki opiskella alkeita tuolta jos kiinnostaa (oletan tosin että ei kiinnosta).
https://www.ilmasto-opas.fi/etusivu
Ilmoita asiaton viesti
Suomen kilpailukykyyn ja talouskasvuun vaikuttaa oleellisesti myös kuluttajien maksamat sähköverot ja Alv sähköstä.
Julkista sektoria on karsittava rajusti – mm. Ilmatieteenlaitos ja Aleksanteri-instituutti, puhumattakaan hyvinvointialueethimmelistä.
Ilmoita asiaton viesti
Uupelo onkin maksajista, jos et ole sattunut huomaamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on sitä tyypillistä ”omimista”.
Wärtsilä on ikivanha yhtiö Suomen mittakaavassa.
Kruununjalokivi isot Dieselmoottorit ovat jo 60-luvun alkupuolelta.
Wärtsilä on myynyt jo vuosikymmeniä maakaasulla toimivia Diesel-voimaloita kehitysmaihin.
Insinööriurani alkuaikoina 80-luvulla tuli myytyä liukulaakereita (Renk, Werk Wuelfel) Strömbergin Pitäjänmäen tahtaan tekemille generaattoreille.
Muistaakseni oli Wärtsilän Dieselit ja kohde maa oli Saudi Arabia.
Kiinalla ei ole hiiltä myytävänä. Kiina tuo hiiltä esim. Australiasta.
Hiili löytyy Afrikasta.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tarkoitat omimisella? Wärtsilä on ihan oma-aloitteisesti kertonut vihreän siirtymän strategiastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eli hyödyntää markkinaympäristöä.
Mikään vihersiirtymä ei ole luonut Wärtsilää.
Ilmoita asiaton viesti
Miksiköhän niistä joutuu maksamaan päästömaksut? Pitäviä perusteita en ole vielä tähän päivään mennessä keksinyt tai kuullut.
Ilmoita asiaton viesti
On vallalla hiilidioksidifobia.
On muka hiidioksidipitoisuuden kasvun syytä, että tulee ilmastonlämpenemiskatastrofi.
Sen fobian turvin monenlaiset huijarit rikastuvat meidän tavallisten veronmaksajien ja sähkön kuluttajien kustannuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tarvitse maksaa mitään päästömaksuja. Se on ihan poliittisista päätöksistä kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan poliittisista päätöksistä.
Kukas se sanoikaan jotakin: et tiedä miten vähällä älyllä hallitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Oletkos tietoinen, että kuulumme sellaiseen yhteisöön kuin EU?
Ilmoita asiaton viesti
Joo.
Tiedetään
Ja vituttaa.
CCCP sääntelyineen uudessa normissa.
Suomen pitäisi liittyä Amerikan Yhdysvaltoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkä lähitulevaisuudessa tuulimyllyn raaka-aine teräs +muut koneiston osat tulevat muuttumaan vihreiksi.Samaten perustuksessa käytettävä raudoitusteräs ja betoni.
Ilmoita asiaton viesti
Puhumattakaan lavoista, jotka ovat ongelmajätettä.
Kannattaa myös huomata, että tuulivoimalat kuluttavat uusiutumattomia luonnonvaroja jopa monikymmenkertaisesti ydinvoimaan verrattuna.
https://jput.fi/Tuulivoima_tuhlaa_luonnonvaroja.htm
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmajätettä ei ole olemassa.
Eivätkä tuulivoimalan lavat ole millään tavalla ongelma. Ne voidaan täysin vaaratta pirstaloida ja varastoida maaperään. Niistä ei irtoa ympäristöön minkäänlaisia päästöjä.
Putkinen, sinulle on usein mainittu tästä valheellisesta väittämästäsi. Oletko ajatellut lopettaa tämän kaltaisen vääristelyn?
Ilmoita asiaton viesti
Kai: ”Eivätkä tuulivoimalan lavat ole millään tavalla ongelma. Ne voidaan täysin vaaratta pirstaloida ja varastoida maaperään. Niistä ei irtoa ympäristöön minkäänlaisia päästöjä.”
Missä on julkaistu tutkimus, joka todistaa, että ”Niistä ei irtoa ympäristöön minkäänlaisia päästöjä.” Edes tuhannessa vuodessa olipa maaperä millainen (hapan, emäksinen) hyvänsä?
Oletan, että jo murskausvaiheessa mm. ilmaan tulee suuri määrä mikromuovihiukkasia. Vähitellen mikromuovihiukkaset kulkeutuvat vesistöihin ja myös pohjaveteen.
Todista väitteesi: ”Niistä ei irtoa ympäristöön minkäänlaisia päästöjä.”
Ilmoita asiaton viesti
Ihan kaikki hullunmyllyn osat on saanu siunauksen viheröisiltä, jopa se muutama kuutio fossiilista voiteluöljyä on hullunmyllyssä vihreää.
Ilmoita asiaton viesti
Hullunmyllyssä on myös hydrauliikkaöljyä.
Eikä sekään haittaa viherpiipertäjiä, että usein kovalla pakkasella hullunmylly kuluttaa enemmän sähköä kuin tuottaa – lämmittääkseen itseään sähköverkosta, kun ei tuule.
Ilmoita asiaton viesti
Kun Suomen ylle parkkeeraa tammi- helmikuussa laaja korkeapaineen alue pidemmäksi ajaksi, niin Suomen sähkönkulutus nousee helposti yli 15 000 MW tehon. Samaan aikaan Suomen tuulivoima ei tuottane sähköä juuri lainkaan – kun ei tuule tarpeeksi suurella tuulennopeudella.
Siten meiltä puuttuu helposti 4000 MW omaa sähköntuotantoa.
Meillä on ydinvoimaa noin 4400 MW. Vesivoimaa ehkä noin 2500 MW, lyhytaikaisesti korkeintaan 3000 MW.
Mitä todennäköisimmin samaan aikaan Viroon viedään sähköä noin teholla 1000 MW, eli siirtolinjasta Viroon on silloin Suomelle haittaa.
Kaukolämmön oheistuotanto voisi olla vaikkapa noin 1000 MW (kivihiilivoimasta ja öljyvoimasta on pitkälti luovuttu, eikä maakaasuakaan ole välttämättä käytettävissä).
Teollisuuden oheistuotanto voisi olla ehkä 1500 MW ja aurinkovoiman tuotano 0 MW.
Näyttääkö liian hyvältä?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten jo versiota 1 kommentoin, energiajärjestelmiä tai akkuvaraston tarvetta ei pidä arvioida sillä tavalla kuin sinä teet. Järkevä tapa arvioida on vaikkapa tässä:
https://www.mdpi.com/2071-1050/9/8/1358
Julkaisu on 7 vuotta vanha, varmaankin uudempia löytyy, mutta eivät perusasiat ole tässä välillä muuttuneet.
Julkaisun mukaan kustannusoptimi tarvitsee vähemmän akkukapasiteettia kuin sinun nelilaskimella saamasi tulos: 20 GWh verkkoakkuja ja 150 GWh V2G-akkuja. Kuten julkaisussakin sanotaan, todellisessa järjestelmässä verkkoakkujen osuus olisi suurempi, mutta mallin lähtöarvoilla kustannusoptimi on tämä. Eli järjestelmässä vaadittava akkukapasiteetti kokonaisuudessaan olisi pienempi kuin 20GWh + 150GWh, koska mallissa oletetaan, että vain osa V2G-akuista on järjestelmän käytössä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka on niin pimiä että antaa tuhota oman autonsa akun elinikää olemalla ”stand by” verkossa?
Nyt näyttää muutenkin siltä että akkuautobuumi meni jo ohi kun Volvokin ilmoitti että heidän kunnianhimonsa loppui koska toi pelkkää tappiota. Suomessa ei siis tule ikinä olemaan näitä V2G autoja riittävästi. Ja paljon järkevämpi tsydeemi on V2L.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi lähinnä idioottimaista käyttää sähköauton akkua sähköverkon sähkövarastona. Laskelmani mukaan Suomessa pitäisi olla luokkaa 10 miljoonaa sähköautoa, jotta sellaista kannattaisi edes harkita.
Ilmoita asiaton viesti
Se kaapelointi. Se kaapelointi.
Ei ihme että Caruna et al hierovat käsiään.
Varma nakki tulossa ja joku muu maksaa?
Ilmoita asiaton viesti
Kempoverikin meni miinaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, ja volkkari taitaa sulkea Emdenin patteriautotehtaan. Nyt sais Suomessakin olla tarkkana kun patterituotannon lisäystä suunnitellaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ne sähköautot vähitellen yleistyvät ja kehittynevät yhä paremmiksi. Silti tarvitaan edelleen ”polttomoottorikäyttöisiä vanhanaikaisia” autoja. Sähköautot eivät sovi kaikkiin käyttötarkoituksiin ja kaikille.
Olisi idioottimaista kieltää polttomoottoriautot. Niillä ajetaan vielä ympäri Maapalloamme ihan perusteellisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Artikkelikuvastanikin näkee hyvin, että varaston kapasiteetin pitää riittää vähintään 48 tunniksi – on pidempiäkin tuulettomia aikoja.
Sähkötehon tarve puolestaan on helposti enemmänkin kuin laskelmassani käyttämä 4000 MW.
Siten laskelmani on erittäin realistinen.
Akun todellista kustannusta emme voi tietää, mutta ainakin suuruusluokka 38 miljardia on kohdallaan.
Ei voida olettaa, että Ruotsista saataisiin pakkasilla gigawattitolkulla sähköä.
Ilmoita asiaton viesti
Kotimainen Merus Power toimittaa ensi vuoden alkupuolella Herrforsin voimalaitokselle 7MW / 7MWh akun, jonka tarkoitus on antaa tunti aikaa käynnistää sähkökattila.
https://meruspower.com/news/merus-power-supplies-herrfors-with-a-7-mw-7-mwh-battery-energy-storage-system-which-will-operate-alongside-a-5-mw-electric-boiler-in-the-finnish-national-frequency-regulation-market/
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti artikkelissa ei kerrottu paljonko se 7MW/7MWh ”akku” maksaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jossain muualla kerrottiin, että 3,5 miljoonaa euroa huoltosopimuksineen.
Edit: Tässä:
https://www.inderes.fi/analyst-comments/merus-powerille-keskikokoinen-sahkovarastotilaus
Ilmoita asiaton viesti
Ja käyttöikä?.
Entäpä akun hiilijalanjälki.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
En kyllä millään keksi, mitä tekemistä on jollain sähköboilerilla, kun puhutaan sähköverkkoa tukevasta akustosta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei oikeasti olekaan, mutta ”7MW/7MWh varaston” hinnasta sai osviittaa. Maksaa paaaljon per kWh.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko asia niin, että sattumavoiman ylitarjonnan aikaan sähköboilerilla tehdään jotain höyryä varastoon, jota sitten ajetaan turbiinin kautta nesteeksi ja samalla generaattori tekee sähköä, joka osallistuu sähköverkon tasapainottamiseen….ei kai sentään.
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän mahtaa olla tämän keksinnön hyötysuhde? Jos tehdään 24/7 höyryä ”varastoon” ja sitten kuukauden päästä tulee tarve sille höyrylle niin kuka maksaa ton leikin?
Ilmoita asiaton viesti
Minulta (Herrforsin asiakkaalta) tämä oli päässyt ohi.
Eli kyseessä on kaksi paikkakuntaa samassa projektissa.
Akku tulee Oravaisiin, 6,7 MW/MWh.
Sähkökattila (4,8 MW) asennetaan Ylivieskaan.
Taustalla on tietenkin, että Herrfors on omistajana Puhurissa, eli paskaa tuulivoimasähköä pitää saada jonnekin lymyämään.
Lainaus https://www.herrfors.fi/assets/Katterno-koncern-images/pulikationer/kundtidningar/Katterno_fi_1-2024.pdf
”Kaava on selkeä. Tuulivoima antaa eniten silloin, kun sitä tarvitaan vähiten – ja vähiten silloin, kun sitä tarvitaan eniten”,
Finell toteaa.”
Mielestäni nämä Katternö julkaisut ovat loistavia; ilman omakehua.
Kannatta tutustua ja oppia. Siellä on paljon muutakin, historiallista asiaa.
https://www.herrfors.fi/fi/herrforskonserni/julkaisut
Ilmoita asiaton viesti
Lasse: ””Kaava on selkeä. Tuulivoima antaa eniten silloin, kun sitä tarvitaan vähiten – ja vähiten silloin, kun sitä tarvitaan eniten”,
Finell toteaa.””
Näin se vaan on, kun pysytään totuudessa ja katsotaan tuotettua TEHOA (MW).
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsissa pelätään tuulivoimateollisuuden konkurssiaaltoa – ekonomistit Christian Sandström ja Christian Steinbeck.
Tuulivoimayhtiöiden vuosikertomusten analyysi osoittaa merkittäviä taloudellisia ongelmia. Vuosien 2017–2022 kokonaistappio oli 13,5 miljardia kruunua, mikä tarkoitti 39 prosentin tappiomarginaalia. Ohessa artikkeli, josta löytyy statistiikkaa.
Tuulivoimalat mm ssa kannibalisoivat onat markkinansa, eikä raskaalla rautateollisuudella ole edelleenkään suurta intressiä itse rakentaa omaa kallista vihreän energian varastointia. Raskaan teollisuuden kv kilpailukykyyn energian hinnalla on suuri merkitys.
Tietty Suomessa tuulivoimalat tuottavat varmaan paremmin, koska öö – öö ?
https://kvartal.se/artiklar/pengarna-borta-med-vinden/
Jk Tänään sossut esittävät / SVT, että kunnille on nyt maksettava korvauksia tuulivoimaloiden pystyttämisen tukemiseksi, koska kyseessä on kuulemme Vihreä siirtymä.
Förslaget innebär att kommunerna ska får 250 000 kronor om året för ett normalstort modernt vindkraftverk. – Det motsvarar 5 miljoner om året eller 150 miljoner vid en livslängd på 30 år för en vindpark på 20 verk.
Pengar som kan användas för att utveckla bygden, säger Socialdemokraternas näringspolitiska talesperson
MIkähän menee taas kerran perseelleen ?
Ilmoita asiaton viesti
Jouko: ”kunnille on nyt maksettava korvauksia tuulivoimaloiden pystyttämisen tukemiseksi”
Niinpä niin, ja tukiaisia ”sähkövarastoille”, ja tukiaisia ”vedyn tuottamiseen”, ja tukiaisia ”vedyn varastointiin”, ja tukiaisia ”vedyn käyttämiseen”.
Ilmoita asiaton viesti
Markkinataloudessa subventoinnin tulisi olla nou – nou. Vihreän siitymän hypetys on pelkkää fuulaa, jolla viedään tyhmien rahat jonnekin suureen tuntemattomaan.
Saksassa muuten ollaan huolissaan tulevan talven energian riittävydestä, ja se tulee vaikuttamaan myös Nordpoolin alueen hintoihin.
Hyvä, kun Saksassa fiksut poliitikkot laittoivat ne toimivat ydinvoimalat kiinni, niin ei tarvi enää pelätä tsunameja , vai miten se meni ? :- )
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin – Jouko.
Ilmoita asiaton viesti
Ukraina laittaa kaasu- ja öljyputket kiinni.
Ensi talvena energia on kallista Keski Euroopassa.
Ilmoita asiaton viesti
Toisin kuin Suomessa niin Ruotsissa tuulivoimalan sijaintikunta ei saa voimalasta kiinteistöveroa. Niinpä siellä ei kunnilla ole samaa intressiä kuin Suomessa ottaa tuulivoimaloita alueelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää paikkansa. Monet Ruotsin kunnat ansaitsevat ostamalla tuulivoimaa esimerkiksi kuntien kiinteistöyhtiöiden kautta.
Rahat päätyvät nykyään suurelta osin valtiolle energiaverojen muodossa ja yrityksille, jotka rakentavat voimaloita ja toimittavat energiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ja voimalan verotusarvo laskee joka vuosi.
Kohta itketään ”mutta kun”
Voimaloiden kiinteistövero kunnille lienee 2024 n. 20 M€.
Veronmaksajien maksamat syöttötariffit tulevat olemaan > 100 M€.
Väitätkö, että kokonaisuus on ok?
Ilmoita asiaton viesti
Poliitikko voi tehdä numerosokeaa politiikkaa joskus tietenkin (siis itse numero-osaavana), koska hän tietää:
– muiden poliitikkojen olevan numerosokeita
– äänestäjien enemmistön olevan numerosokeita
Siis akkuvarastointia suunnitteleva päättäjä ei välttämättä ole tyhmä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ei ole tyhmä, niin on edesvastuuton.
Esimerkissäni 4000 MW sähkövarasto, joka riittää 48 tunniksi maksaa suunnilleen 38 miljardia euroa ja se pitää uusia karkeasti 15 vuoden kuluttua.
Siten ydinvoimalan 60 vuoden käyttöajan kuluessa käytetään sähkövarastoihin 4×38 miljardia, eli suunnilleen 150 miljardia euroa. Sillä rahalla saisi melkoisen määrän vaikkapa Olkiluoto 3 kaltaisia ydinvoimaloita, jotka sitäpaitsi aikuisten oikeasti myös tuottavat sähköä, eivätkä pelkästään varastoi sähköä.
Ilmoita asiaton viesti
On jännää, että vieläkään kukaan ei ole todistanut virhettä laskelmissani.
Ilmoita asiaton viesti
En minä mitään virheitä metsästä, mutta voi olla että ne akuit siinä sähköverkkojärjestelmässä ovat hyödyllisiä ja tarpeen, vaikka ei olisikaan niin paljon sitä ”haitallista sattumavoimaa”.
Käsitykseni mukaan ydinvoimaloiden tehoa ei ole niin helposti muutettavissa sähkönkulutuksen tilanteen mukaan, vaan ne puskevat verkkoon tehoa samalla teholla, riippumatta kulutuksen vaihtelusta.
Kulutuksen vaihteluun eivät verkkoinsinöörit pysty vaikuttamaan, vaan kuluttajat valitsevat itse milloin he käyttävät sähköä. Näin ollen sähkön käyttö on hyvin erilaista vuorokauden eri aikona, viikottain ja kuukausittain.
En tiedä miten sähkön tuotantoa nyt säädellään mutta tuotantoa on tietenkin pakko säädellä kulutuksen mukaan.
Onko olemassa helposti säädeltävää tuotantoa, kuten esimerkiksi dieselvoimaloita, joilla säädellään tuotantoa kulutusta vastaavaksi, vai laitetaanko ylimääräinen sähkö jonnekin ”viemäriin”, silloin kun kulutus on pientä.
Käsitykseni mukaan tällaisilla akustoilla voitaisiin tasoittaa verkossa tällaisiin tuotannon ja kulutuksen väliseen ristiriitatilanteisiin vaikuttavia ongelmia.
Kustannuksiin en ota kantaa. Tiedän että Fingridillä ja muualla, missä asioista päätetään, on insinöörejä ja ekonomeja, jotka osaavat laskea ja joiden tehtävä on laskea mikä on edullisin ja teknisesti toimivin tapa tasoittaa sähkön kulutuksen ja tuotannon välistä ristiriitaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vesivoima on erinomaisen hyvää nopeaa säätövoimaa, kun tarvitsee säätää tuotantoa kulutuksen vaihtelun mukaan. Mutta Suomen vesivoima ei mitenkään riitä tasoittamaan idioottimaisen sattumavoiman tuulivoima aivan valtavaa vaihtelua.
Myös nykyaikaista ydinvoimaa voidaan hyvin käyttää säätövoimana jos niin halutaan voimalan tehoa voidaan säätää nopeasti. Vanhojen suurien ydinvoimaloiden tehoa ei ole järkevää säätää nopeasti, ne on tarkoitettu tasaiseen tuotantoon.
Sähkövarastot akuilla eivät ole taloudellisesti järkeviä.
Ilmoita asiaton viesti
”Myös nykyaikaista ydinvoimaa voidaan hyvin käyttää säätövoimana jos niin halutaan voimalan tehoa voidaan säätää nopeasti.”
Onko Olkiluoto 3 sellainen jota voidaan nopeasti säädellä päivittäin laskevan ja nousevan tehonkulutuksen mukaan.
Näillä Pohjoismaiden yhteisillä sähkömarkkinoilla kaikki Ruotsin ja Norjan valtava vesivoimakapasiteetti, säätömahdollisuuksineen, on periaatteessa myös Suomen käytössä.
Jokatapauksessa, Fingridin insinöörit kyllä tietävät millaista säätöä sähköverkko tarvitsee ja osaavat myös laskea eri vaihtoehtojen kustannukset, joten meidän ei tarvinne niistä asioista niin kovin ylenmäärin huolta kantaa. Laitetaan vain töpseli seinään, silloin kun sähköä tarvitsemme.
Ilmoita asiaton viesti
”Onko Olkiluoto 3 sellainen jota voidaan nopeasti säädellä päivittäin laskevan ja nousevan tehonkulutuksen mukaan.”
Olen seurannut melkoisen tiiviisti OL3 tuotantoa – ja sitä näytään säädettävän varsin usein. Kun tuulee hyvin ja sähkön hinta meinaa mennä miinukselle, niin OL3 tuotantoa vähennetään reilusti. Minusta on huono asia, että hyvää tuotantoa joudutaan ajamaan alas huonon tuotannon (tuulivoima) vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Olen seurannut melkoisen tiiviisti OL3 tuotantoa – ja sitä näytään säädettävän varsin usein. Kun tuulee hyvin ja sähkön hinta meinaa mennä miinukselle, niin OL3 tuotantoa vähennetään reilusti. Minusta on huono asia, että hyvää tuotantoa joudutaan ajamaan alas huonon tuotannon (tuulivoima) vuoksi.”
Uutisointia seuranneena minulla on sama käsitys OL3:n säädettävyydesta kuin mitä tuossa esitit.
Mutta minun käsitykseni mukaan OL3 ei sovellu säätövoimaksi siinä mielessä että päivittäin tai tunneittain säädettäisiin voimalan tuotantoa kulutustilanteen mukaan. Voin olla väärässä, koska en ole mikään voimalainsinööri.
Jokatapauksessa, säätöä aina tarvitaan, riippumatta tuulivoima- ja aurinkovoiman tuotannostakin ja voi olla että juuri pieneen kulutuksen vaihteluihin, tuntien ja minuuttien osalta, tuollaisia verkkoon asennettavia vara-alustoja tarvitaan. Voin olla väärässä, koska en ole mikään sähköverkostoinsinööri.
Jokatapauksessa luulen että tuulivoiman ja sähkövoiman tuotannossa vaihtelut on niin suuria etteivät tuollaiset akustot pysty tilannetta korjaamaan, vaan siihen tarvitaan sitten jotain muuta säätövoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi Ranskassa on ollut jopa noin 80% sähköntuotannosta ydinvoimaa, joten osaa ydinvoimalaoista on käytetty säätövoimana.
Vaikkapa ydinsukellusveneiden ydinvoimaloita voidaan ajaa erittäin nopeasti 0:sta 100:n ja päinvastoin – kun ne on suunniteltu siihen tarkoitukseen.
Ehdottomasti parasta olisi, että Suomessa ei olisi lainkaan tuulivoimaa, eikä aurinkovoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ranskassa säädetään sähkön tuotantoa ydinvoiman avulla.
Se laskee käyttökerrointa ja nostaa laskennallista LCOE hintaa.
Ilmoita asiaton viesti
OL3 on (alas)säätömarkkinoilla.
Kuten on Loviisan ydinvoimalatkin.
Ilmoita asiaton viesti
”Onko Olkiluoto 3 sellainen jota voidaan nopeasti säädellä päivittäin laskevan ja nousevan tehonkulutuksen mukaan.”
Olen seurannut melkoisen tiiviisti OL3 tuotantoa – ja sitä näytään säädettävän varsin usein. Kun tuulee hyvin ja sähkön hinta meinaa mennä miinukselle, niin OL3 tuotantoa vähennetään reilusti. Minusta on huono asia, että hyvää tuotantoa joudutaan ajamaan alas huonon tuotannon (tuulivoima) vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Näillä Pohjoismaiden yhteisillä sähkömarkkinoilla kaikki Ruotsin ja Norjan valtava vesivoimakapasiteetti, säätömahdollisuuksineen, on periaatteessa myös Suomen käytössä.”
Ruotsilla ja Norjalla on tosiaankin valtava kapasiteetti vesivoimaa – mutta siirtokapasiteetti Ruotsin ja Suomen välillä on varsin vähäinen ja siirtolinjojen rakentaminen on erittäin kallista, sekä tuhoaa luontoa valtavan suurelta alueelta.
Ilmoita asiaton viesti
”Ruotsilla ja Norjalla on tosiaankin valtava kapasiteetti vesivoimaa – mutta siirtokapasiteetti Ruotsin ja Suomen välillä on varsin vähäinen ja siirtolinjojen rakentaminen on erittäin kallista, sekä tuhoaa luontoa valtavan suurelta alueelta.”
Siirtolinjoja on kuitenkin jo olemassa valmiina ja niitä kannattaa tietenkin hyödyntää maksimaalisella teholla.
Käsittääkseni menossa on kuitenkin projekteja joiden avulla sähkönsiirtokaoasiteettia kasvatetaan. Luulen että fingridin pojat ovat asiasta paremmin perillä kuin me ja tietävät mitä tekevät.
Eli homma menee niin että Fingrid laatii suunnitelmat ja laskelmat ja vie valmiit paperit päättäjien pöydille allekirjoitettaviksi aina kun se on tarpeen, muuten, jos poliittisia päätöksiä ei tarvita ne toimivat oman päänsä mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Pohjois Ruotsissa on tällä hetkellä ylimäärin sähköntuotantokapasiteettia.
Mutta 2030 mennessä ingenting.
Ilmoita asiaton viesti
Vesivoimaa saadaan Ruotsista ja Norjasta käytännössä vain Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen välisen siirtoyhteyden kautta.
Sen kapasiteetti on hieman yli 1000 MW, joten sillä ei ”herran huonetta rakenneta”. Ei vaikka laajennus aikanaan valmistuu.
Höpötät ihan puuta heinää minun blogissani. Tuulivoima on haitallista sattumavoimaa Suomessa. Piste.
Suomeen täytyy rakentaa lisää nimenomaan ydinvoimaa. Piste.
Ilmoita asiaton viesti
”Googlailin sähköauton akkujen hintoja ja hintahaarukkaa on melkoisesti. Eräs ennuste oli, että vuonna 2025 voisi ehkä saada 50 kWh akun jopa niinkin halvalla kuin 5000 euroa. Toisaalta 20 000 euroa näyttäisi käyvältä hinnalta vuonna 2024.”
Tuotanoin, olen kyllä kuullut että akkujen kyvyillä on eroja, autonakulle asetetaan tietynlaisia kestävyysvaatimuksia rasituksien takia, mutta varavoimalle vähän toisenlaisia, eli auton akut eivät ole hintavertailukykyinen suhteessa varavoimalähteisiin…
Oletko ikinä kuullut, että suuri tilauskanta saattaa vaikuttaa loppusummaan myös merkittästi edellisempana hintalappua?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikkapa LiFePo4 akkuelementit ovat samanlaisia käyttötarkoituksesta riippumatta. Akkumoduleissa on vastaava elektroniikka käyttötarkoituksesta riippumatta (tasaa erilaisten elementtien latausta, ettei ylilatausta tapahdu, estää liian suurella virralla purkamisen, jne.).
Mekaaninen rakenne voi hieman poiketa käyttötarkoituksesta riippuen, mutta ei välttämättä. Siten hintaerot eivät voi olla merkittäviä.
Jos akkumoduleja ruvettaisiin käyttämään suuria määriä sähkövarastoihin, niin niiden hinta voisi päinvastoin nousta, sillä kyseessä on ennestään tuote, jolla on suuri kysyntä.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle on tulossa 20kw reserviakku autotalliin.
Ilmoita asiaton viesti
Kerro lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Eli ostan akun ja siihen varataan virtaa reserviin ja käytetään sähköverkon tarpeisiin ja siitä maksetaan minulle provisiota/vuokraa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt alkaa jo polttamaan blogikirjoitukseni aihe.
Kun sinä ostat itse 20 kWh akun, niin mitä tulee yhden kWh hinnaksi, vaikka verrattuna siihen minun esimerkin 50 kWh akun hintaan?
Ilmoita asiaton viesti