Lopettakaa idioottimainen kalliiden ja turhien sähkövarastojen rakentaminen – versio 3

Dokumentin versioista

Alkuperäinen artikkeli ilmestyi Uuden Suomen Puheenvuorossa 31.8.2024. Artikkeli oli suosituimpien artikkeleiden listan ensimmäisenä pari päivää ja kommentteja kertyi 226 kpl. Tykkäyksiä oli 32 kpl. Versioon 2 on lisätty arvio ja laskelma sähkövaraston hinnasta ja arvio akkujen iästä, ennen kuin ne pitää vaihtaa. Loppuun on lisätty kappale Yhteenveto. Version 3 lopussa otetaan kantaa ”ilmaston lämpenemiseen” ja esitetään laskelma huippukulutuksen aikaisesta sähkön tuotannosta.

Asiaan

Lainaan alkuun pätkiä Verkkouutisten artikkelista:

”Investointitarve jakeluverkkoihin on todella suuri.

Jättimäisiltä puhelimen vara-akuilta näyttävät teollisen kokoluokan sähkövarastot yleistyvät Suomessa.”

— —

”Se, mikä nyt on uutta, on sellaisten akkujen lisääntyminen, joiden tehtävä on ainoastaan toimia sähköverkossa esimerkiksi osana kantaverkon reservimarkkinaa. Kun verkossa tulee tilanne, jossa kulutus on tuotantoa isompaa, akut voivat syöttää sähköä verkkoon ja näin tasata verkon tilannetta. Toisaalta kun tuotantoa on paljon, akut voivat ottaa sähköä verkosta.

– Tässä on taustalla etenkin uusiutuvan energian lisääntyminen. Uusiutuvan energian tuotanto on riippuvaista säästä, jolloin heilahtelu tuotannon ja kulutuksen välillä on suurempaa ja kulutuksen pitää pystyä joustamaan. Tarvitsemme verkkoon joustoa ja varastointimahdollisuuksia esimerkiksi pilvisten ja tuulettomien päivien varalle, Kokkonen sanoo.”

Lainaus on päättynyt ja seuraa omaa tekstiäni:

Tuulivoiman tuotanto (teho) vaihtelee erittäin paljon

Kuten sanottua yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tässä kuvassa pystyakselilla näkyy tuulivoiman teho (MW) ja vaaka-akselilla maaliskuun 2024 päivät. Kuvassa ylhäällä näkyy vihreällä tuulivoiman kapasiteetti (7148 MW), käytössä olevien tuulivoimaloiden nimellistehojen summa. Musta käppyrä näyttää hetkellistä tuulivoimasta Suomessa saatavaa tehoa (MW) – käytännössä tunnin keskiarvoa, eli hetkellinen teho voi olla todellisuudessa pienempi tai suurempi kuin käyrä näyttää. Minimissään teho oli miinuksen puolella (-22 MW). Maksimissaan teho oli 6076 MW. Kuva on peräisin täältä:

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/

Sieltä kuka hyvänsä voi katsoa tuulivoiman tuotannon haluamaltaan aikaväliltä.

Tuulivoiman tuottama teho Suomessa vaihteli siis välillä -22 MW ja 6076 MW. Vaihtelun amplitudi oli siten 6098 MW.

Älykkäimmät osaavat ihan itse tehdä johtopäätöksensä tuulivoiman mielekkyydestä Suomessa.

Sähkön varastointi tuulivoiman valtavan vaihtelun kompensoimiseksi ei ole järkevää

Katsotaanpa mitä ”Elon laskuoppi” asiasta sanoo:

Esimerkissä teho 4000 MW, ja varastointiaika 48 h tarkoittaa sähkövaraston ”tilavuudeksi”, eli kapasiteetiksi, 192000 MWh.

Jos otetaan vertailukohdaksi hyvän sähköauton akku, niin sen kapasiteetti on noin 50 kWh. Sellaisia 50 kWh akkuja tarvittaisiin 192000 MWh tarpeeseen karkeasti

3 840 000 kpl. Sen jälkeen ne kaikki olisivat typötyhjiä – ja vähätuulinen aika jatkuu edelleen.

Mitä ne akut maksaisivat

Googlailin sähköauton akkujen hintoja ja hintahaarukkaa on melkoisesti. Eräs ennuste oli, että vuonna 2025 voisi ehkä saada 50 kWh akun jopa niinkin halvalla kuin 5000 euroa. Toisaalta 20 000 euroa näyttäisi käyvältä hinnalta vuonna 2024.

Pistetään ”riita puoliksi” ja lasketaan mitä ne 3 840 000 kpl akkuja maksaisi sen mukaan: ihan tavallinen pöytälaskin väittää, että maksaisi 38,4 miljardia euroa.

Akkujen lisäksi tarvitaan luonnollisesti myös tehoelektroniikkaa olevat akkulaturit ja invertterit, joilla akun tasajännite muutetaan vaihtojännitteeksi, joten vaikka se 10 000 euroa olisi kallis arvaus, niin kun pistetään elektroniikka mukaan, niin eiköhän oikea suuruusluokka ole 38 miljardia euroa.

Akun ikä

Litium-akun ikä on tyypillisesti 10 vuotta. Toimii edelleen, mutta kapasiteetti on jo merkittävästi alentunut. Jos akkua ladataan pienehköllä virralla, ei koskaan päästetä ihan tyhjäksi, eikä ladata ihan täyteen, niin akku voisi kestää karkeasti 15 vuotta. Se tehoelektroniikka ei välttämättä kestä edes sitä akun ikää, vaan niitäkin moduuleja joudutaan vaihtamaan ehkä 10 vuoden välein.

Ratkaisuehdotus

Verkkouutisten artikkelissa tuotiin esiin ongelma, mutta akut ongelman ratkaisuksi eivät kelpaa jo ihan puhtaasti taloudellisessa mielessä – puhumattakaan muista vaikutuksista.

Pitää lopettaa haitallisen sattumavoiman tuulivoima rakentaminen Suomeen – ja täytyy rakentaa Suomeen uutta Ydinvoimaa: Loviisa 3, Olkiluoto 4 ja Vaasa 1. Kaikkiin kolmeen 1340 MW ydinvoimala APR1400 Etelä-Koreasta.

Suomen Tasavallan Hallituksen täytyy kätilöidä Suomeen Suomen Ydinvoima Oyj. Siihen osakkaiksi TVO ja Fortum, jotka molemmat ovat historiassa halunneet rakentaa Suomeen lisää ydinvoimaa, mutta TVO luopui OL4 luvasta OL3 ongelmien vuoksi ja Fortumille poliitikkomme ”suuressa viisaudessaan” eivät antaneet lupaa. Lisäksi osakkaina voisivat olla Solidium (Suomen valtio) ja paljon sähköä kuluttavat yritykset.

Sitten vaan kolmen ydinvoimalan tilaus. Saadaan lisää luotettavaa kapasiteettia 4000 MW. Ensimmäinen voisi aloittaa tuotannon noin 6 vuotta tilauksesta, toinen noin 7 vuotta tilauksesta ja kolmas noin 8 vuotta tilauksesta.

Yhteenveto

1. Suomeen on valitettavasti rakennettu (syyskuun alku 2024) haitallista sattumavoimaa tuulivoima nimellisteholtaan (kapasiteetti) jo peräti 7712 MW. Suomen sähkönkulutus (teho) on talvella helposti yli 15 000 MW, kesälläkin helposti yli 9000 MW.
   2. Tuulivoiman tuotanto kuitenkin heiluu aivan hirveästi karkeasti välillä 0 MW ja 6000 MW.
   3. Tuulivoiman tuotanto (teho MW) on yleisesti ottaen kääntäen verrannollinen sähkön tarpeeseen (kulutukseen) Suomessa. Kun tarve on suuri, niin tuulivoima ei tuota juurikaan sähköä. Kun tarve on pieni, niin tuulivoima saattaa tuottaa sähköä hyvinkin suurella teholla, jolloin sähkön hinta painuu pakkaselle. Se on hyvin huono asia.
   4. Blogikirjoituksessani toin esille, että ongelmaa aiotaan yrittää ratkaista sähkövarastoilla, eli akuilla – ja että se tulee suunnattoman kalliiksi. Maksajana tietenkin suomalainen veronmaksaja ja suomalainen sähkön kuluttaja. Yllä olevan mukaan menisi akkuihin 15 vuoden välein suuruusluokkaa 38 miljardia euroa. Vertailukohtana on ydinvoimalan normaali käyttöikä 60 vuotta.
   5. Suomen sähköhuoltovarmuus ja sähköomavaraisuus ovat heikoissa kantimissa. Siitä tulemme melko varmasti kärsimään ihan perusteellisesti.
   6. Suomeen pitää rakentaa lisää ydinvoimaa ja täytyy lopettaa haitallisen sattumavoiman tuulivoima rakentaminen Suomeen.

Lisäys 17.9.2024:

On vallalla hiilidioksidifobia.

On muka hiilidioksidipitoisuuden kasvun syytä, että tulee ilmastonlämpenemiskatastrofi.

Sen fobian turvin monenlaiset huijarit rikastuvat meidän tavallisten veronmaksajien ja sähkön kuluttajien kustannuksella.

Valtaosa Maapallon väestöstä ja valtioista ei välitä ”ilmaston lämpenemisestä” ja hiilidioksidista yhtään mitään – taitavat olla viisaampia kuin EU:n ja Suomen johtajat.

Ilmasto on muuttunut tuhansia vuosia, milloin lämpimämpään suuntaan, milloin kylmempään suuntaan ja tulee jatkossakin muuttumaan milloin lämpimämpään suuntaan, milloin kylmempään suuntaan – ihan hiilidioksidista riippumatta.

Ei tarvita tuulivoimaa, ei tarvita aurinkovoimaa, eikä tarvita sähkövarastoja. Toki ydinvoimaa tarvitaan lisää noin 4000 MW.

Sähkön kulutus ja tuotanto Suomessa

Kun Suomen ylle parkkeeraa tammi- helmikuussa laaja korkeapaineen alue pidemmäksi ajaksi, niin Suomen sähkönkulutus nousee helposti yli 15 000 MW tehon. Samaan aikaan Suomen tuulivoima ei tuottane sähköä juuri lainkaan – kun ei tuule tarpeeksi suurella tuulennopeudella.

Siten meiltä puuttuu helposti 4000 MW omaa sähköntuotantoa.

Meillä on ydinvoimaa noin 4400 MW. Vesivoimaa ehkä noin 2500 MW, lyhytaikaisesti korkeintaan 3000 MW.

Mitä todennäköisimmin samaan aikaan Viroon viedään sähköä noin teholla 1000 MW, eli siirtolinjasta Viroon on silloin Suomelle haittaa.

Kaukolämmön oheistuotanto voisi olla vaikkapa noin 1000 MW (kivihiilivoimasta ja öljyvoimasta on pitkälti luovuttu, eikä maakaasuakaan ole välttämättä käytettävissä).

Teollisuuden oheistuotanto voisi olla ehkä 1500 MW, aurinkovoiman tuotanto 0 MW, tuulivoiman tuotanto 0 MW.

Näyttääkö liian hyvältä?

Tuotanto: 4400+2500-1000+1000+1500+0+0=8400 MW

Kulutus 15000 MW

Saldo on -6600 MW, eli Suomesta puuttuu sähkön tuotantoa 6600 MW.