Lopettakaa idioottimainen kalliiden ja turhien sähkövarastojen rakentaminen
Lainaan tähän alkuun pätkiä Verkkouutisten artikkelista:
”Investointitarve jakeluverkkoihin on todella suuri.
Jättimäisiltä puhelimen vara-akuilta näyttävät teollisen kokoluokan sähkövarastot yleistyvät Suomessa.”
— —
”Se, mikä nyt on uutta, on sellaisten akkujen lisääntyminen, joiden tehtävä on ainoastaan toimia sähköverkossa esimerkiksi osana kantaverkon reservimarkkinaa. Kun verkossa tulee tilanne, jossa kulutus on tuotantoa isompaa, akut voivat syöttää sähköä verkkoon ja näin tasata verkon tilannetta. Toisaalta kun tuotantoa on paljon, akut voivat ottaa sähköä verkosta.
– Tässä on taustalla etenkin uusiutuvan energian lisääntyminen. Uusiutuvan energian tuotanto on riippuvaista säästä, jolloin heilahtelu tuotannon ja kulutuksen välillä on suurempaa ja kulutuksen pitää pystyä joustamaan. Tarvitsemme verkkoon joustoa ja varastointimahdollisuuksia esimerkiksi pilvisten ja tuulettomien päivien varalle, Kokkonen sanoo.”
Lainaus on päättynyt ja seuraa omaa tekstiäni:
Tuulivoiman tuotanto (teho) vaihtelee erittäin paljon
Kuten sanottua yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tässä kuvassa pystyakselilla näkyy tuulivoiman teho (MW) ja vaaka-akselilla maaliskuun 2024 päivät. Kuvassa ylhäällä näkyy vihreällä tuulivoiman kapasiteetti (7148 MW), käytössä olevien tuulivoimaloiden nimellistehojen summa. Musta käppyrä näyttää hetkellistä tuulivoimasta Suomessa saatavaa tehoa (MW) – käytännössä tunnin keskiarvoa, eli hetkellinen teho voi olla todellisuudessa pienempi tai suurempi kuin käyrä näyttää. Minimissään teho oli miinuksen puolella (-22 MW). Maksimissaan teho oli 6076 MW. Kuva on peräisin täältä:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/
Sieltä kuka hyvänsä voi katsoa tuulivoiman tuotannon haluamaltaan aikaväliltä.
Tuulivoiman tuottama teho Suomessa vaihteli siis välillä -22 MW ja 6076 MW. Vaihtelun amplitudi oli siten 6098 MW.
Älykkäimmät osaavat ihan itse tehdä johtopäätöksensä tuulivoiman mielekkyydestä Suomessa.
Sähkön varastointi tuulivoiman valtavan vaihtelun kompensoimiseksi ei ole järkevää
Katsotaanpa mitä ”Elon laskuoppi” asiasta sanoo:
Esimerkissä teho 4000 MW, ja varastointiaika 48 h tarkoittaa sähkövaraston ”tilavuudeksi”, eli kapasiteetiksi, 192000 MWh.
Jos otetaan vertailukohdaksi hyvän sähköauton akku, niin sen kapasiteetti on noin 50 kWh. Sellaisia 50 kWh akkuja tarvittaisiin 192000 MWh tarpeeseen karkeasti 3 840 000 kpl. Sen jälkeen ne kaikki olisivat typötyhjiä – ja vähätuulinen aika jatkuu edelleen.
Ratkaisuehdotus
Verkkouutisten artikkelissa tuotiin esiin ongelma, mutta akut ongelman ratkaisuksi eivät kelpaa jo ihan puhtaasti taloudellisessa mielessä – puhumattakaan muista vaikutuksista.
Pitää lopettaa haitallisen sattumavoiman tuulivoima rakentaminen Suomeen – ja täytyy rakentaa Suomeen uutta Ydinvoimaa: Loviisa 3, Olkiluoto 4 ja Vaasa 1. Kaikkiin kolmeen 1340 MW ydinvoimala APR1400 Etelä-Koreasta.
Suomen Tasavallan Hallituksen täytyy kätilöidä Suomeen Suomen Ydinvoima Oyj. Siihen osakkaiksi TVO ja Fortum, jotka molemmat ovat historiassa halunneet rakentaa Suomeen lisää ydinvoimaa, mutta TVO luopui OL4 luvasta OL3 ongelmien vuoksi ja Fortumille poliitikkomme ”suuressa viisaudessaan” eivät antaneet lupaa. Lisäksi osakkaina voisivat olla Solidium (Suomen valtio) ja paljon sähköä kuluttavat yritykset.
Sitten vaan kolmen ydinvoimalan tilaus. Saadaan lisää luotettavaa kapasiteettia 4000 MW. Ensimmäinen voisi aloittaa tuotannon noin 6 vuotta tilauksesta, toinen noin 7 vuotta tilauksesta ja kolmas noin 8 vuotta tilauksesta.
Jos sähköauton akun (50 kWh) saisi niinkin halvalla kuin 20 000:lla, niin tuo varasto maksaisi vaatimattomat n. 77 miljardia. Eikä sillä energiaa saataisi yhtään, vaan sen pitää tuottaa muilla investoinneilla.
Muutaman ydinvoimalan sillä hinnalla kyllä saisi.
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen kommentti – kiitos Tapani.
Ilmoita asiaton viesti
Muistelenko oikein, että tällaisten sähköakkuvarastojen käyttöiäksi laskettaisiin noin 10 vuotta eli uusittava siis kymmenen vuoden välein?
Ilmoita asiaton viesti
Litiumakun normaali käyttöikä on tosiaan noin 10 vuotta, silloin sen kapasiteetti on jo alentunut merkittävästi.
Akun ikä kasvaa, jos sitä ei pureta tyhjäksi, eikä varata täyteen. Normaali varauskertojen määrä on luokkaa 2000.
Virheellisellä käytöllä akku ei kestä kymmentäkään vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
”eli uusittava siis kymmenen vuoden välein?”
Vahva todiste siitä, että on uusiutuvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tarvitaan myös akkulaturi (elektroniikkaa) ja invertteri (elektroniikkaa), joka tekee akun tasavirrasta vaihtovirtaa.
Niiden elinikä voi olla alhaisempi kuin 10 vuotta. Kun hajoaa on ostettava uusi. Eivät taida olla ihan halpoja tehoelektroniikan tuotteita.
Ilmoita asiaton viesti
Eräässä projektissa rakennukseen hankitaan akku. Sen avulla aurinkosähkön omakäyttö kasvaa. Muina aikoina akku tekee reservimarkkinaa. Lisäksi akku voi rajoittaa huipputehoa. Hankinta on rakennuksen omistajalle kannattava, eli tuotot ylittävät kulut. Missä ongelma?
Ilmoita asiaton viesti
Jos rakennuksen omistaja omalla rahallaan hankkii rakennukseensa akun – niin se on ihan hänen oma asiansa.
Nyt puhutaan Suomen valtakunnan sähköverkosta ja voimalaitoksista.
Töpselistä pitää jatkuvasti tulla edullisen hintaista sähköä. Se vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn ja suomalaisten hyvinvointiin.
Ilmoita asiaton viesti
Valtakunnan sähköverkon kannalta ei ole merkitystä sillä, kummalla puolen rakennuksen sähköliitäntää akku sijaitsee.
Ilmoita asiaton viesti
Sillä on merkitystä kuka sen idioottimaisen sähkövaraston joutuu maksamaan.
Jos se on sähköverkon puolella, niin sitä joutuu todennäköisesti maksamaan sekä veronmaksaja veroina, että sähkön kuluttaja sähkön hinnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta mitä jos saisin 10-100 kWh akun varavoimavalmiudella ja sähkön 4 cent/kWh siirtoineen. Maksaisin 20 € kuukausi perusmaksua. Ei hankintakulua missään vaiheessa. Akku uusiutuu tarvittaessa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä sillä on tekemistä Suomen valtion sähköjärjestelmän kanssa?
Ilmoita asiaton viesti
Se on osana Fingridin järjestelmäsuojaa. 10 GWh kokonaiskapasiteetti hajautettua.
Ilmoita asiaton viesti
Sellaista ei aikuisten oikeasti ole olemassa ja tuskin tuleekaan.
Ilmoita asiaton viesti
Esisopimuksia lienee kymmeniä tuhansia luokassa 10 kWh-100 kWh. Minulla vain kaksi 10 kWh. Asennukset aloitettu. Kyllähän tämän hankkeen etenemistä odotellaan kieli pitkällä. Menin mukaan, koska haluan nähdä mitä tapahtuu ja missä vaiheessa. Toistaiseksi vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulostaa huijaukselta.
Ilmoita asiaton viesti
Konsepti on hyvä ja esisopimuksissa ei liiku raha. Voi tulla mielenkiintoinen palvelu. Liittymän omistaja antaa liittymän säätömarkkinoiden käyttöön ja vähän tilaa sisältä tai ulkoa. Vastineena tulee nimellisen hintaista energiaa ja varavoimaa. Tässä ei ole pisnes tuo kuluttajan saama pieni siivu halpaa sähköä vaan resurssimarkkina. Kuluttajien vajaakäytöllä olevat liittymät tulevat hajautetun tehoreservin käyttöön. Toimija ottaa käyttöön liittymän koko tehon. Kuluttaja on omassa kuplassaan edullisen sähkönsä kanssa. Eli ei asioi verkkoyhtiön kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Onnea ja menestystä.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä ongelma että voi käydä niin kuin Hollannissa. Aurinkoisena päivänä tulee liikaa ylitarjontaa eli sinne markkinoille ei mahdu jolloin markkinoille syötetystä sähköstä peritään hintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Akku on ratkaisu tuohon.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, mutta väitit että tuotot ylittää kulut. Siitä on oikein tutkimus tehty että ei ole kannattavaa tavisihmisen yrittää myydä sähköä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten jo kirjoitin, akun avulla aurinkosähkön omakäyttö kasvaa, toisin sanoen, ylituotantoa ei tarvitse syöttää huonolla hinnalla verkkoon. Jummartaa?
Ilmoita asiaton viesti
Mistä ne tuotot tulee?
Ilmoita asiaton viesti
Olen sen jo selittänyt.
Ilmoita asiaton viesti
No et ole ja jos sitä sähköä ei myydä niin miten voi saada tuottoa enemmän mitä kulut ovat?
Ilmoita asiaton viesti
Ostosähkö vähenee. Tehomaksut alenevat. Reservimarkkinatulo tulee täältä: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-saatosahko/
Ilmoita asiaton viesti
Kun se ostosähkö vähenee niin saadaan säästöä ei tuottoa. Tuottoa saadaan sitten kun ne kamat on maksaneet ittensä takaisin joskus 20v päästä jos sittenkään.
Puhutko samaa jargonia asiakkaille kuin täälläkin?
Ilmoita asiaton viesti
Ja kaikki tämä ”reservimarkkina” on olemassa, koska on menty tekemään sääriippuvaista tuotantoa.
Ilmoita asiaton viesti
Pitänee taas muistuttaa, että Suomessa on EU:n toiseksi halvin sähkö, sisältäen kanta- ja jakeluverkkojen kulut. Jos Fingrid saa reserviä halvemmalla markkinoilta kuin rakentamalla itse, on asia yhteisen edun mukainen. Sitäpaitsi reservejä tarvitaan muunkin kuin uusiutuvien takia.
Ilmoita asiaton viesti
Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa on edullista sähköä, koska on paljon vesi- ja ydinvoimaa.
Tanskassa, Irlannissa, Saksassa, jne., on kallista sähköä, koska nämä ym. tuotantoelementit puuttuvat.
Ranskassa on myös edullinen sähkö johtuen suuresta ydinvoimakapasiteetista.
Sähkön vienti esim. Saksaan nostaa myös Ranskan hintatasoa, mikä potuttaa patongin purijaa.
Suomessa ydinvoima + vesivoima pystyvät hoitamaan asiat 24/7/365.
Tällä hetkellä on vajausta ydinvoimasta suurten kulutusten aikana eli talvella.
Sääriippuvaisten osuuden kasvaessa kasvaa sähkön kapasiteettiongelmat ja sähkön laatuongelmat.
Ilmoita asiaton viesti
Lasse: ”Suomessa ydinvoima + vesivoima pystyvät hoitamaan asiat 24/7/365.”
Yleensä Sinulta Lasse tulee ihan järkeviä kommentteja, mutta ylläolevaan lainaukseen en voi yhtyä.
Suomessa on ydinvoimaa kapasiteeetiltaan vain noin 4400 MW. Vesivoimaa käytännössä noin 2500 MW – lyhytaikaisesti suuressa hädässä ehkä 3000 MW.
Kulutus sen sijaan on helposti huipussaan yli 15 000 MW – ja samaan aikaan tuulivoima ja aurinkovoima voivat hyvinkin tuottaa yhteensä sähköä teholla 0 MW.
Sähköhuoltovarmuuden ja sähköomavaraisuuden suhteen Suomi on ihan kusessa. Ydinvoimaa yksinkertaisesti TÄYTYY rakentaa lisää – ainakin se ehdottamani 4000 MW.
Ilmoita asiaton viesti
”Tällä hetkellä on vajausta ydinvoimasta suurten kulutusten aikana eli talvella”.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi tänä kesänä on melkoisen normaali kulutus ollut yli 9000 MW. Myös elokuussa 2024.
Kun koko ajan siirrytään pois öljystä ja hiilestä, niin sähkön kulutus kasvaa kasvamistaan.
Sähköautojen lataukseen kuluu ”kohta” 1000 MW.
Ilmoita asiaton viesti
Ranskan sähkö on halpaa enää runsaan vuoden.2026 alusta hinta tulee olemaan 70e/MWh nykyisen 42 euron sijaan.Tuskimpa EDF on myynyt sähköä ulos subventoituun hintaan.
Ilmoita asiaton viesti
Oletan, että Ranskankin sähkön hinta menee edelleen markkinahinnan mukaisesti. Jos tuulee ja paistaa, niin alhainen hinta. Kun ei tuule, niin sielläkin hinta hyppää korkealle, kun kysyntä mm. Saksassa on korkealla.
Kun Ranskalla on runsaasti ydinvoimaa ja saavat viimeinkin kaikki ydinvoimalansa huollettua, niin oletusarvoisesti Ranskan aluehinta on halvempi kuin Saksan.
Ilmoita asiaton viesti
42 €/MWh on ollut kannattavaa vanhoille ydinvoimaloille.
70 €/MWh on se Saksan nykyinen hintataso huutokaupassa.
Fransmannit tekevät hyvää businesta myymällä ydinsähköä Saksaan ja Englantiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ydinvoimayhtiö on 65 mrd miinuksella, yksi syy on 42e/MWh sopimushinta,mikä ei kata edes kuluja.Näinhän se meni Uniperillakin
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki Arevan tappiot on sysätty EDF’lle.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Ranskassa sähkö on vielä vähän aikaa edullista?
https://www.zdf.de/nachrichten/politik/ausland/atomenergie-strom-frankreich-100.html
Ilmoita asiaton viesti
Pitänee taas muistuttaa, että Suomessa sähkön hinta heiluu aivan mielettömästi.
Kun tuulee hyvin, niin sähkön hinta on helposti miinuksen puolella tai joka tapauksessa hyödyllisen sähkön tuottajalle kannattamatonta. Kun kulutus on suuri, eikä tuule, niin sähkön hinta nousee taivaisiin.
Se sähkön hinnan heiluminen heikentää Suomen kilpailukykyä ja estää hyödyllisen sähköntuotannon rakentamista.
Tuulivoima on haitallista sattumavoimaa:
https://jput.fi/Verovaroin_tuetaan_tuulivoimahui.htm
Ilmoita asiaton viesti
Yleistyessään akut vähentävät hinnan heilumista.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan hirvittävillä kustannuksilla.
On järkevämpää lopettaa haitallisen sattumavoiman tuulivoima rakentaminen Suomeen ja rakentaa runsaasti uutta ydinvoimaa, joka tuottaa sähköä silloinkin kun Suomessa kulutetaan sähköä suurimmalla teholla.
Ilmoita asiaton viesti
Sähköpörssissä ei siirry läheskään kaikki sähkö.
UPM ja Fortum ovat myyneet jo huomattavan osan ensivuoden vakaasta tuotannostaan hintaan hieman alle 60 €/MWh.
Ilmoita asiaton viesti
Lasse, sähköpörssi on yksi osa ongelmaa.
Ehdottomasti suurin ongelma on kuitenkin, että Suomella ei ole riittävästi omaa ydinvoimaa, joka tuottaa sähköä myös silloin kun Suomessa kulutetaan sähköä kaikkein eniten – vieläpä erittäin suurella toimitusvarmuudella.
Uudehko ongelma on imperialistinen roistovaltio Venäjä, joka tuhoaa parhaillaan Ukrainan sähkövoimalaitoksista käytännössä kaikki muut, paitsi ydinvoimaloita. Niin tullee tapahtumaan myös Suomessa kun Venäjä taas hyökkää Suomen kimppuun, yrittäen jälleen valloittaa koko Suomen takaisin orjuuteensa.
Suomeen TÄYTYY rakentaa lisää nimenomaan ydinvoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pitänee taas muistuttaa että unohdat aina sen että kotitaloudet maksaa myös sähköveron. 2022 Europassa oli 20 maata joissa sähkö kotiin tuotuna veroineen oli halvempaa.
Lähde eurostat 2023.
Ilmoita asiaton viesti
En minä sitä unohda, kuluttajahinnat vaan on väärä mittari. Tanska ja Puola nyt esimerkiksi verottavat rankalla kädellä samaan aikaan kun Luxemburg ja Irlanti noudattavat negatiivista verotusta, ts. sähkön käyttöä tuetaan. Ei kuluttajahintavertailu kerro mitään järkevää sähkömarkkinoiden toiminnasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kuluttajalle tärkeää on nimenomaan kuluttajahinta.
Valitettavasti Suomi on himoverottaja myös sähkön kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos hyvästä kommentista Matti.
Ilmoita asiaton viesti
Ja lätkäistään siihen vielä siirtomaksut päälle!
Ilmoita asiaton viesti
Ja suuri sähkövero, plus kaikesta täysi Alv.
Suomi on himoverottaja.
Ilmoita asiaton viesti
Se paljoa auta jos sähkö on halpaa silloin kun sitä ei kuluteta ja kallista silloin kun sitä käytetään paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki eivät voi ymmärtää että tehomarkkina on huomattavan kannattava pisnes nyt. Aikoinaan oli kökkö yösähkö. Kuluttajat hommasivat suurilla summilla varaavaa laitteistoa. Saivat pienen pienen korvauksen halvemmalla sähköllä yöllä. Tahkosivat kuitenkin verkkoyhtiölleen markkoja ja paljon kun noilla tehomaksu pysyi pienempänä.
Kökkö yösähkö. Nythän on jotain siihen viittaavaa, mutta persumaksulla on tariffi viritetty niin, ettei se taviksella juurikaan kannata. Mutta laitteet kannattavat kyllä nyt kun on pörssisähkö. Eipä ole ollut monta valittajaa, jotka harmittelisivat lämmön varaajiansa nyt.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta onko se taloudellisesti järkevää – vastaan, että ei ole. On järkevämpää rakentaa ydinvoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ja nyt odotetaan kannattavuuslaskelmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä taida tulla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole julkinen. Akkujen toimittajat tiedottavat mitä tiedottavat.
Ilmoita asiaton viesti
”Sähkövaraston taloudellinen kannattavuus
Ajatellaan aluksi kotikäyttäjää. Optimistinen kotiakun hinta voisi olla 1 000 €/kWh. Jos kuluttaja tuottaa aurinkosähköä omalta katoltaan hintaan 5 snt/kWh ja maksaa sähkölaitoksen toimittamasta sähköstä 15 snt/kWh, tienaa varastoinnilla 10 snt/kWh. Nämäkin numerot ovat ehkä hiukan optimistisia akkuhankinnan kannalta.
Joka tapauksessa, tämän laskelman mukaan akku hankkisi hintansa 10 000 täyden lataus-purku -syklin jälkeen. Jos vuodessa tulisi vaikkapa 200 täyttä sykliä, kestäisi akun maksaminen 50 vuotta. Parhaat akut ehkä kestävät 10 000 sykliä, mutta yksikään ei 50 vuotta. Taloudellisesti kannattava akkuvaraston hinta olisi siis noin 200 €/kWh.”
Ilmoita asiaton viesti
Kopioimasi teksti on vuodelta 2018, sen jälkeen akkujen hinnat ovat laskeneet olennaisesti. Lisäksi reservimarkkituotot ovat ihan merkittävät, kotiakuilla tosin se ei taida olla mahdollista, ainakaan vielä.
Ilmoita asiaton viesti
Onko kotiakut jo 200 €/kWh?
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin. Kotiakku voisi kannattaa parhaiten pörssisähkössä. Ehkä joku on asian laskenut, minä en ole.
Ilmoita asiaton viesti
”Kotiakku voisi kannattaa parhaiten pörssisähkössä”.
Kotosähkön voi ostaa vain se paikallinen sähköverkon haltija, joka ei tosiaankaan maksa pörssihintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttävät pyörivän siellä ~€700.-/kWh nurkissa kuluttajahinnoilla.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/aurinkopaneelien-akut
Ilmoita asiaton viesti
Eräs ratkaisu olisi estää sellainen tuotanto sähköverkosta, joka ei ollenkaan reagoi kysyntään. Käytännössä siis tuulivoiimayhtiö joutuisi itse kustantamaan tuollaiset sähkövarastot tai ostamaan Wärtsilän koneita korvaamaan tyynen sään tuotantovajetta. Miksei vesivoiman omistaminenkin voisi auttaa, mutta sitähän ei juuri saa lisättyä enää Suomeen.
Ilmoita asiaton viesti
Risto: ”Eräs ratkaisu olisi estää sellainen tuotanto sähköverkosta, joka ei ollenkaan reagoi kysyntään.”
Käytännössä tuulivoiman tuotanto Suomessa on kääntäen verrannollinen sähkön kulutukseen Suomessa.
Tammikuun ja helmikuun pitkäaikaisilla kovilla pakkasilla, tuulivoima ei yleensä tuota sähköä juuri ollenkaan. Sähkön kulutus on silloin huipussaan. Pitkäaikainen kova pakkanen koko Suomessa nimittäin tarkoittaa laajaa korkeapaineen aluetta Suomen yllä. Se puolestaaan tarkoittaa, että tuulennopeus on liian alhainen, jotta tuulivoimalat voisivat tuottaa sähköä merkittävästi. Välillä käy niinkin, että tuulivoimalat kuluttavat silloin sähköä enemmän kuin tuottavat.
https://jput.fi/Kun_ei_tuule_niin.htm
Ilmoita asiaton viesti
Saksassa rakennettiin pumppuvarastoja ennen aurinko- tai tuulivoimaa.Silloin varastoitiin ydinvoimalla tuotettua.
Ilmoita asiaton viesti
Todellisuudessa se, mikä on kallista, on ydinvoima. Koskee myös Etelä-Koreaa. Tuossa hintareferenssi Tsekistä:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kh/ydinvoimaa-etela-koreasta/
Ilmoita asiaton viesti
Tämä Vantaan energiavarastohan on todella halpa ratkaisu.
”Miljoonan kuution kokoinen varasto tulee olemaan maailman suurin lämmön kausivarasto. Sen kapasiteetti on 90 gigawattituntia, joka vastaa keskikokoisen suomalaiskaupungin vuosittaista lämmönkulutusta. Kausivarasto voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 2026.”
https://afry.com/fi-fi/projektit/vantaan-energian-lammon-kausivarasto
Ilmoita asiaton viesti
Se ei ole sähkövarasto, jota artikkelini käsittelee. Pysy asiassa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos saivarrellaan, niin akkukaan ei ole sähkövarasto.
Ilmoita asiaton viesti
Akku nimenomaan on sähkövarasto.
Akku (sähkövarasto) täytetään (ladataan) akkulaturilla. Akussa on sitten jännitettä (volttia) ja kapasiteettia (ampeeritunteja). Jännite kertaa ampeeritunnit saadaan kapasiteetti wattitunteina (Wh, kWh, MWh).
Sähkövarastosta, eli akusta otetaan ulos varasoitua sähkö virtana (ampeeri) ja jännitteenä (volttia). Virta kertaa jännite saadaan teho (Wattia).
Ilmoita asiaton viesti
Asia ei ole noin.
Mutta jätetään saivartelu tähän.
Ilmoita asiaton viesti
Sähkösiantuntija Riikonen voisi nyt kertoa että jos akku ei ole sähkövarasto niin mikä se on?
Ilmoita asiaton viesti
Muistaakseni Riikonen on kemisti.
Ilmoita asiaton viesti
Akussa varastoidaan kemiallista energiaa.
Kun akkua varataan, akussa tapahtuu kemiallinen reaktio – siis energiamuodon muutos, jossa sähköenergia muuntuu kem.energiaksi. Akkua purettaessa reaktio tapahtuu päinvastaiseen suuntaan, ja akkuun varastoitu kem.energia saadaan ulos sähkönä. Siis taas tapahtuu energiamuodon muutos.
Pumppuvoimalan varastoaltaassa myös varastoidaan energiaa, joka on veden potentiaalienergiaa. Allasta alhaalta päin täytettäessä sähköenergia siis muunnetaan pumpun avulla potentiaalienergiaksi. Sähköä tarvittaessa taasen tuo potentiaalienergia muunnetaan turbiinin ja generaattorin avulla sähköenergiaksi.
Kemijoen vesistöön on muuten suunnitteilla kaksi pumppuvoimalaa; yht. 1.050 MW.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, sähköä laitetaan sisään ja sähköä saadaan ulos, siantuntijan johtopäätös se ei ole sähkövarasto.
Ilmoita asiaton viesti
Tietenkin Riikonen tarkoittanee ”Kondensaattoria”. Se varastoi sähköenergiaa, samoin”Kela” induktion avulla. Subrajohtimien avulla saadaan parempi hyötysuhde kun häviöt pienenevät.
Unohtui tuo Faradin kaava, jotta voisin laskea Kondensaattorin pinta-alan halutun suuruiselle varastolle.
Ilmoita asiaton viesti
Kondensaattori on sinänsä ihan oikea sähkövarasto. Erittäin hyvälaatuisen kondensaattorin eriste on niin hyvä, että vuotovirta ja siten itsepurkautuminen on vähäistä.
192000 MWh:n kondensaattorin käytännön mittojen laskemiseen ei minun kapasiteettini riitä – muuttujia on turhan paljon. Epäilen, että AI ei kykene sitä luotettavasti ratkaisemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin vain osoittaakseni että sähköä voi varastoida monin tunnetuin keinoin, mutta, mutta ollaan aikan kaukana käytännöllisestä ratkaisusta joka olisi toimiva ja taloudellisesti kannattava.
Sähkön varastoinnin sijaan voisimme miettiä voisiko ”Tuulta” varastoida tyynien ilmojen varalle. Onhan meillä koko maapallo käytössä.
Ilmoita asiaton viesti
On hyvä, että esitetään vapaasti erilaisia ideoita tuulivoiman tuotannon valtavan vaihtelun ratkaisemiseksi.
Sähkön siirtäminen pitkiä matkoja ei ratkaise ongelmaa, sillä siirtohäviöt ovat suuret.
Tuuleton alue voi olla koko ”Pohjolan” suuruinen (Tanska, Norja, Ruotsi, Suomi, Viro, Latvia, Liettua). Siten tuulisähkön siirtäminen tuulettomaan Suomeen ei suinkaan aina onnistu, vaikka joskus onnistuukin.
Tuuli pitäisi siten muuttaa sellaiseen olomuotoon, että sitä voitaisiin kuljettaa vaikkapa suurilla tankkereilla meritse Suomeen – ja koko sen ketjun pitäisi olla taloudellisesti kannattavaa. Minun nystyräni eivät löydä sellaista keinoa.
Ilmoita asiaton viesti
”Minun nystyräni eivät löydä sellaista keinoa.”
Ei varmaan kenelläkään tavallisella tallaajalla ole sellaisia nystyröitä.
Onneksi on olemassa sellaisia joilla niitä nystyröitä riittää. Ne on sähkön tuotannon ja sen siirron kanssa päivittäin työskenteleviä ammattilaisia, insinöörejä jotka ovat saaneet koilutuksen ja omaavat asiasta käytännön kokemusta.
Me täällä soitamme suutamme. Siellä ne asiantuntijat keskenään miettivät ja varmasti päättävät asioista ja kertovat sitten hallitukselle mitä tekevät.
Ei siellä hallituksessakaan ministereillä nystyrät riitä näitä asioita ratkomaan.
Ilmoita asiaton viesti
Arto: ”Onneksi on olemassa sellaisia joilla niitä nystyröitä riittää.”
Esimerkiksi kuka?
Suomen sähköjärjestelmä on surkeassa tilassa:
– ei ole sähköhuoltovarmuutta;
– ei ole sähköomavaraisuutta;
– sähkön hinta heiluu hirveästi;
– rahaa poltetaan valtavia määriä haitallisiin hankkeisiin;
– jne.
Pelkään pahoin, että olemme täysin kusessa jo ensi talvena – puhumattakaan tulevasta sodan ajasta.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen sähköjärjestelmä on surkeassa tilassa:”
Hyvin on ainakin meillä riittänyt sähköä.
On hyvä ettei sähkön tuotanto ole pelkän ydinvoiman varassa.
Kun tuulee, voidaan vähentää vesivoiman käyttöä ja uusiutuvien, kuten hakkeen käyttöä. Haketta voidaan käyttää kun ei tuule ja siirtoyhteyksien kautta sähköä voidaan myös ostaa Norjasta ja Ruotsista, missä vesivoimaa riittää.
Jos insinöörit pitäisivät ydinvoimaa järkevänä ratkaisuna taloudellisesti ja teknisesti, niin varmaan sitä parasaikaa rakennettaisiin täyttä vauhtia, mutta se ettei rakenneta ydinvoimaa, osoittaa etteivät insinöörit ja rahoittajat oikein pidä sitä ainakaan taloudellisesti kannattavana.
Ilmoita asiaton viesti
”Hyvin on ainakin meillä riittänyt sähköä.”
Katsotaanpa mitä sähkö maksaa (€/MWh) ensi talvena tammikuussa ja helmikuussa jos/kun Suomen ylle parkkeeraa laaja korkeapaineen alue pariksi viikoksi – ja sähkön kulutus Suomessa ylittää reippaasti tehon 15 000 MW.
Ilmoita asiaton viesti
”jos/kun Suomen ylle parkkeeraa laaja korkeapaineen alue pariksi viikoksi – ja sähkön kulutus Suomessa ylittää reippaasti tehon 15 000 MW.”
Sitten pitää sähkölämmitteisessä talossa varmaan välillä vähän värjötellä, mitä ei ole tähän mennessä tarvinnut tehdä, mutta eiköhän siitä sitten selvitä, eivät ne korkeapaineet niin kovin pitkäikäisiä ole.
Ei minulla mitään ole uutta ydinvoimaa vastaan, mutta se vain ei tunnu olevan sijoittajien ja insinöörien nystyröiden mukaan varmaan kovin kannattavaa, kun sitä ei rakenneta, kuten tuulivoimaa rakennetaan.
Jotta ydinvoimaa saataisiin lisää, pitäisi veronmaksajien rahoja ilmeisesti käyttää tähän investointiin huomattavia määriä, eikä ole varmaa tuleeko sijoitukselle tuottoa.
Nykyinen tilanne edellyttäisi sitäpaitsi sitä että investointeihin pitäisi käyttää velkarahaa, eli tulevien veronmaksajien tulevista tuloista ne myllyt pitäisi rahoittaa, koska nykyiset veronmaksajat tuskin suostuvat verojensa korottamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ydinvoiman rakentaminen on aina puhtaasti poliittisista päätöksistä kiinni, jotka ovat vaihdelleet kulloistenkin hallitusten tahdosta puhtaasti poliittisista syistä.
Miksi fortum ei saanut lupaa ja TVO sai?
Mikä muu siinä oli taustalla, kuin puhtaasti politiikka?
Teknisesti ydinvoimala ei ole oikeastaan kummoisempi, kuin kivihiilivoimala, sillä ei se turbiini tiedä, millaisella kattilalla se vesi keitetään.
Kuten luotikaan ei tiedä, lähtikö se liikkeelle palavien kaasujen voimalla, paine-ilmalla vaiko sähköllä…
Ilmoita asiaton viesti
”Ydinvoiman rakentaminen on aina puhtaasti poliittisista päätöksistä kiinni.”
Ei nyt niin kovinkaan puhtaasti pelkästään poliittisista päätöksistä. Tarvitaan lupien lisäksi myös rahat, jolla laitos rakennetaan.
Minä muistan vielä selvästi miten vaikeata tähän viimeiseen, nyt keskeytyneeseen ydinvoimalahankkeeseen oli löytää rahoittajia. Ei edes Fortum halunnut osallistua, vaikka koko hankkeen toteutuminen oli lopulta siitä kiinni että Forttum saataisiin mukaan.
Monet alkujaan mukana olleet rahoittajat jäivät pois matkanvarrella. Ei se hankkeen rahoitus tosiaan ollut, eikä ole, pelkästään hallituksen lupapäätöksistä kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Jos lupaa ei heltiä (poliittinen päätös), ei myöskään rahoitukselle ole tarvetta.
OL4 ei rakennettu, koska siemens-areva ei pystynyt toteuttamaan lupaustaan aikataulusta tai hinnasta.
Hanhikivessä ongelmat johtui siitä, että oli hypätty venäläiseen kelkkaan kuvitellen sinisilmäisesti, että olemme tekemisissä demokraattisen toimijan kanssa.
Eivätkä fortum/TVO huolineet hanhikiven porukkaa posivaan (loppusijoitus). Enkä ihmettele, sillä en olisi minäkään huolinut.
Tekisitkö sinä yhteistyötä tahon kanssa, joka valtasi vihamielisesti krimin 2014 ja aloitti ”erityisoperaation” 2022?
Hanhikivessä on/oli niin runsaasti mukana geopolitiikka, ettei moni arvaakkaan…
Edelleen fortumille ei annettu lupaa rakentaa loviisa 3:sta. Ei edes periaatelupaa, mikä on koko prosessin edellytys.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen fortumille ei annettu lupaa rakentaa loviisa 3:sta. Ei edes periaatelupaa, mikä on koko prosessin edellytys. ”
Lupa ei vielä tarkoita mitään. Myös rahoitus pitää olla kunnossa.
Olisikohan rahaa siihen projektiin löytynyt, kun ei meinannut millään löytyä Hanhikiveenkään, paitsi Venäjältä, mistä rahoitusta ei millään huolittu.
En minä tätä sano sillä että vastustaisin ydinvoimaa. En ole koskaan vastustanut, mutta asiakeskustelussa pitäisi pitää tosiasiat mukana, eikä jutella mitä mieleen sattuu tulemaan ja mikä tuntuu mukavalta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kukaan hae lupaa rakentaa y-laitos, ellei rahoitus ole kunnossa.
Fortumilla nyt sattui olemaan löysää kassassa…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Caruna
Hanhikivi on oma lukunsa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hanhikivi_1_-ydinvoimalan_rakennushanke
EON päätyi myös fortumille, joka sitten marinin hallituksen aikana myytiin taskurahoilla takaisin saksalaisille.
Kannattaa lukaista tuo wikipedian artikkeli ja miettiä mitä kaikkea taustalla tapahtui. Eikä puhua potaskaa asioista joista ei tiedä tai ymmärrä.
Kannattaa myös muistaa että posivan omistavat TVO ja fortum yhdessä. Fortum omistaa myös TVO:ta, kuten UPM kymmene myöskin.
Joten ei varmaan ihme, ettei fennovoima saanut pääsyä posivan loppusijoitusluolaan loppuvaiheessa (hyvä niin, rosatomin mukana olon vuoksi). Lopulta seinän nosti pystyyn venäjän hyökkäys ukrainaan.
Ilmoita asiaton viesti
”EON päätyi myös fortumille, joka sitten marinin hallituksen aikana myytiin taskurahoilla takaisin saksalaisille.”
Joo, pitää vain muistaa että Fortumin kaipoista vastaa Fortum, eikä Siuomen hallitus, mutta tietenkin Suomen hallituksen mukanaoloa neuvotteluissa tarvittiin, koska EON oli vaikeuksissa ja neuvotteluissa vastapuolella oli EONia pelastamaan rynnännyt Saksan hallitus.
Suomessa Fortum ei ollut uhan alla, minkä johdosta päätöksistä Fortumin osalta vastasivat Fortumin edustajat.
Ilmoita asiaton viesti
Taas kirjoitat potaskaa!
Fortum on 51,2% suomen valtion omistama yhtiö ja uniper yms. kaupoissa puhui omistajan ääni.
Omistaja päättää, mitä omistamansa yhtiö tekee ja toimitusjohtaja on omistajan käskyjen toteuttaja lopultakin. Pääsääntönä omistaja ei tuon kokoisessa yhtiössä puutu mihinkään päivittäisiin päätöksiin tms. asioihin mutta tekee suuria linjan vetoja.
Jos taas omistaja ei ohjeista toimitusjohtoa jostakin asiasta, johto-ryhmä tekee omien näkemystensä mukaan päätöksiä.
Ilmoita asiaton viesti