Mainilan laukaukset 80 vuotta sitten

Imperialistinen Venäjä ampui 26.11.1939 Mainilan laukaukset saadakseen tekosyyn hyökätä Suomen kimppuun – Talvisota. Niin, Venäjä on harrastanut sitä muulloinkin kuten yllä olevan linkin takaa selviää.

Venäjä valmistautui huolella monta kuukautta ennen Talvisotaa hyökkäämään Suomen kimppuun (aivan kuten esimerkiksi vuonna 2008 Georgian kimppuun). Hyökkäysvalmistelujaan Venäjä naamioi Suomen kanssa käymillään ”neuvotteluilla”. Niissä ”neuvotteluissa” Venäjä onnistuikin tuudittamaan suomalaiset poliitikot mm. Paasikiven ja Tannerin siihen uskoon ettei Venäjä hyökkää.

Suomi oli toki marsalkka Mannerheimin vaatimuksesta nostanut kaikessa hiljaisuudessa puolustusvalmiuttaan tipoittain, jotta Suomea ei voitaisi noin vain valloittaa yllätyshyökkäyksellä. Poliitikot eivät kuitenkaan suostuneet siihen, että rajalta olisi evakuoitu ihmiset turvaan tulevalta hyökkäykseltä – niinpä kun Venäjä sitten hyökkäsi, niin siviilit jäivät monin paikoin hyökkääjän jalkoihin tullen surmatuiksi tai joutuen vangiksi.

Tämä on sitäkin käsittämättömämpää kun Venäjä ampui Mainilan laukaukset jo 26.11.1939 ja katkaisi kohta diplomaattiset suhteetkin.

Venäjän NKVDn (myöhemmät nimet KGB ja FSB) joukot ampuivat tykeillä ja kranaatinheittimillä 26.11.1939 kello 14.30-15.05 omia joukkojaan rajan lähellä olevan Mainilan kylän lähettyvillä. Suomalaisten rajavartijoiden tähystyspaikoilla kirjattiin tapahtuma ylös, mutta Venäjän puolella rajavartijat eivät ilmoittaneet laukauksista esimiehilleen – vaan tieto laukausten ampumisesta tuli äärettömän nopeasti Moskovasta Pietariin.

Venäjän ulkoministeri Molotov jätti samana iltana asiasta nootin Suomen Moskovan-lähettiläälle. Suomi jätti seuraavana päivänä Venäjälle vastanootin, jossa kiistettiin suomalaisten ampuneen niitä laukauksia. Marsalkka Mannerheim antoi julkisuuteen tiedon, ettei suomalaista tykistöä ollut 50 km lähempänä rajaa. Uusi Suomi kertoi 28.11.1939 jotta laukaukset oli ammuttu Venäjän puolelta rajaa.

Mainilan laukauksilla Venäjä perusteli ilmoitustaan Suomen ja Venäjän välillä voimassa olleen hyökkäämättömyyssopimuksen irtisanomisesta. Kannattaa kuitenkin huomata ETTEI se sopimus ollut irtisanottavissa, vaan se oli voimassa vuoden 1945 loppuun. Valitettavasti Suomi on edelleenkin niin suomettunut, ettei tätä tärkeää asiaa tuoda esiin. Venäjä nimenomaan RIKKOI voimassa ollutta hyökkäämättömyyssopimusta hyökätessään Suomen kimppuun 30.11.1939.

Venäjä myönsi Suomen syyttömyyden ko. laukausten ampumiseen vasta ”kansojen vankilan” romahdettua viitisenkymmentä vuotta myöhemmin. Nyt vuonna 2019 Venäjä taas keksii kaikenlaisia valheita Talvisodasta ja ”unohtaa” liittoutuneensa Saksan kanssa ja jakaneensa naapureitaan liittolaisensa kanssa.

Jäi kismittämään

Suomalaisia jäi kismittämään aiheeton syytös. Venäjä aloitti jälleen uuden sodan Suomea vastaan, hyökäten Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05. Suomi aloitti vastahyökkäyksen 10.7.1941 saavuttaakseen sellaisen puolustuslinjan, joka sitoo vain siedettävän määrän suomalaisia joukkoja, sekä vaikeuttaa Venäjän yllättäviä terroripommituksia syvälle Suomen alueelle.

Elokuun viimeisenä päivänä 1941 Suomi sitten viimein ampui ”Mainilan laukaukset”, jotka olivat jääneet ampumatta Talvisodan yhteydessä. Kun Venäjä kerran väitti kiven kovaan Suomen ne ampuneen, niin pitihän ne sitten ampua vaikkakin pari vuotta myöhemmin.

Muutamiin 203 mm kranaatteihin nimittäin maalattiin TK-miesten kuvatessa teksti »Mainilaan» ja sen jälkeen ammuttiin kylään usean patteriston tuli-isku.

Kuva lehdestä Sotaveteraani 5/2005 sivulta 18.

”Säästettiin”

Ennen Toista Maailmansotaa Suomella olisi ollut mahdollisuus ostaa USAsta mm. tykkejä, vaan ei ostettu – ”säästettiin”. Talvisodan sytyttyä suomalaiset lähtivät shoppailemaan USAan, mutta nyt sitten ”neutraalina” pysyttelevä USA ei enää suostunut myymään. Valtuuskunta löysi kuitenkin Ensimmäisen Maailmansodan aikaista romua, josta alettiin käymään neuvotteluja, jotka eivät johtaneet sodan kuluessa tuloksiin. Talvisodan jälkeen Suomi sai viimein tilattua tätä romua. 32 kpl näitä I MS aikaisia 203 mm brittivalmisteisia haupitseja saapui viimein Petsamon satamaan heinäkuussa 1940 neljä kuukautta Talvisodan päättymisen jälkeen.

Otettava opiksi

Tästäkin tositarinasta viisaammat voisivat ottaa opikseen, että puolustusmateriaali on ostettava aikoinaan syvän rauhantilan vallitessa.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu