Mitä enemmän tuulivoimaa, sitä enemmän tuulivoiman antama sähköteho vaihtelee
Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa
Siksi aloitan kuvilla, jotka ovat peräisin varsin luotettavasta lähteestä. Pystyakselilla teho (MW). Vihreällä kapasiteetti.
Maaliskuu 2018 (Min 15, Max 1695, Cap 2008 MW)
Maaliskuu 2019 (Min 30, Max 1833, Cap 2017 MW)
Maaliskuu 2020 (Min 117, Max 1926, Cap 2150 MW)
Maaliskuu 2021 (Min 34, Max 2232, Cap 2442 MW)
Maaliskuu 2022 (Min 22, Max 3114, Cap 3669 MW)
Maaliskuu 2023 (Min -3, Max 4578, Cap 5597 MW)
Lisää kuvia
Vastaavia kuvia löytyy huomattava määrä lisää kuukausittain täältä.
Tuotantotehon vaihtelu kasvaa kapasiteetin kasvaessa
Mitä enemmän Suomeen rakennetaan tuulivoimaa, sitä enemmän tuulivoimalla tuotettu sähköteho vaihtelee. Minimiteho ei siitään nouse, rakennettiinpa kapasiteettia miten paljon hyvänsä. Kun ei tuule, niin ei tuule – ei vaikka itkisi. Tuulivoiman tuotannon vaihtelu on jo nyt aivan mahdottoman suuri – sietämättömän suuri. Jos haitallista sattumavoimaa tuulivoima rakennetaan Suomeen lisää niin tuotannon vaihtelu vaan kasvaa kasvamistaan – ei sähköverkko siedä sellaista vaihtelua.
Vuosi | Min (MW) | Max (MW) | Cap (MW) | Vaihtelu (MW) |
3/2018 | 15 | 1695 | 2008 | 1680 |
3/2019 | 30 | 1833 | 2017 | 1803 |
3/2020 | 117 | 1926 | 2150 | 1809 |
3/2021 | 34 | 2232 | 2442 | 2198 |
3/2022 | 22 | 3114 | 3669 | 3092 |
3/2023 | -3 | 4578 | 5597 | 4581 |
Tuulivoima ei tuota sähköä silloin kun Suomessa kulutetaan sähköä eniten
Kun Suomen yllä on talvella laaja korkeapaineen selänne pidemmän aikaa, niin ei ole pilviä, on kova pakkanen koko Suomen alueella, sähkön kulutus on huipussaan, eikä tuulivoimalat tuota sähköä ainakaan mainita saakka. Tarkkaa numerotietoa esimerkiksi talvipäivältä helmikuussa 2023 löytyy täältä. Vastaavasti helmikuulta 2022 löytyy täältä. Siis juuri silloin kun sähköä kulutetaan eniten, niin tuulivoima ei tuota sähköä. Tuulivoima on haitallista sattumavoimaa.
Mitä enemmän tuulivoimaa, sitä haitallisempaa tuulivoima on
Tuulivoiman rakentaminen Suomeen täytyy lopettaa kokonaan. Suomeen pitää rakentaa lisää ydinvoimaa, ydinvoimaa ja vielä ydinvoimaa: Loviisa 3, Olkiluoto 4 ja Vaasa 1. Kaikkiin 1340 MW ydinvoimala APR1400 Etelä-Koreasta.
Sähkön kulutus kasvaa oleellisesti
Sähkön kulutus Suomessa kasvaa oleellisesti:
- lämmityksessä ollaan siirtymässä öljystä ainakin suurelta osin sähköön;
- teollisuudessa ollaan siirtymässä maakaasusta sähköön;
- sähköautojen lataukseen tarvitaan yhä enemmän ja enemmän sähköä;
- ollaan luopumassa turpeen polttamisesta, tarvitaan lisää sähköä;
- ollaan luopumassa kivihiilen polttamisesta, tarvitaan lisää sähköä;
- puun (myös hakkeen, pellettien) polttamista vierastetaan – taas tarvitaan lisää sähköä.
Ydinvoimaa, ydinvoimaa ja ydinvoimaa
Suomella on ollut jo vuosikymmeniä käytössä Loviisa 1, Loviisa 2, Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2. Iisakin kirkon tapainen Olkiluoto 3 näyttäisi lopultakin olevan valmis ja tuottanee sähköä ainakin 60 vuotta.
Suomessa oli hyvä tarkoitus rakentaa myös Olkiluoto 4 ja Hanhikivi 1. Valitettavasti TVO luopui Olkiluoto 4:n rakentamisesta, kun ranskalaiset ryssivät OL3 projektin. Valitettavasti saksalainen E.ON lähti käpykaartiin, joten Hanhikivi 1 projekti ajoi karille. Siitä olisi todennäköisesti tullut hyvä ydinvoimala alkuperäisen suunnitelman mukaisesti japanilaisella ydinreaktorilla.
Jotta Suomi saavuttaisi aikuisten oikeasti sähköomavaraisuuden ja sähköhuoltovarmuuden, niin Suomeen tarvitaan vähintään kolme suurta ydinvoimalaa lisää. Suuri tarkoittaa noin 1400 MW tehoa. Se noin 4200 MW uutta ydinvoimaa ei suinkaan ole liikaa, vaan auttaisi kuitenkin oikeaan suuntaan.
Tuulimyllyjä vastaan ei kannata taistella. Sitä kokeiltiin jo 1500-luvulla Espanjassa. Ei onnistuttu. Nyt vain pitäisi keksiä teollisuus, joka pystyy käyttämään ”sattumavoimaa”. Ehkä vetytalous.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä vastaat Yalen kirjoitukseen, jonka kirjoittaja on tämän hetken tuulivoimarakentamista peilannut tulevaisuuteen.
https://e360.yale.edu/digest/wind-farms-can-act-like-apex-predators-in-ecosystems-study-finds
Tulevat historioitsijat saattavat jonain päivänä muistella tätä lyhyttä yksimielistä flirttailua teollisten tuulivoimaloiden kanssa ja kutsua sitä ”energian evoluution pimeäksi aikakaudeksi”, jolloin suuri osa sivistyneestä maailmasta pakotti puhtaan energian tutkimuksen ja kehityksen pysähtymään yhden petollisen ratkaisun vuoksi.
Illuusio ”puhtaan, vihreän, saasteettoman” teollisen tuulivoimaloiden energiasta on kuin ammattitaikurin temppu: Vaikka se näyttää todelliselta, todellisuudessa se on savua, peilejä ja käden taikaa. Sillä välin kotimaamme ja villieläinten katoaminen on aivan liian totta.
Ihmiset ajetaan tarkoituksella paniikkiin saadakseen heidät taistelemaan tai pakenemaan estäen heitä ajattelemasta. Näin he näkevät vain yhden pahan (CO2) ja yhden pelastajan (teolliset tuulivoimalat). Valheet ovat aina piiloutuneet tämän iskulauseen ympärille: ”On vain yksi keino!”
Ilmoita asiaton viesti
Yalessa ollaan todennäköisesti oikeassa.
Ilmoita asiaton viesti
Yalesta tulee ympäristötoimittajat USA:han, ehkä siinä selitys kriittisyyteen.
Ilmoita asiaton viesti
Lopputuloksena pistetään kaikki munat samaan koriin.
Ilmoita asiaton viesti
Teollisuus tarvitsee yleensä sähköä 24/7/365.
Tiedossani ei ole teollisuutta, joka voisi pistää pillit pussiin kun ei tuule ja ruveta töihin kun sattuu tuulemaan.
Vetytalous maksaisi valtavia summia veronmaksajien pussista – siihen ei saa joutua.
Ilmoita asiaton viesti
”Tiedossani ei ole teollisuutta, joka voisi pistää pillit pussiin kun ei tuule ja ruveta töihin kun sattuu tuulemaan”
Näin juuri. Mutta jos joku teollisuus keksii, miten hyödyntää tuulihuippujen halvat sähköt, niin se tekee isot voitot.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä teollisuutta, joka toimisi ilman henkilöstöä. Henkilöstökulut juoksevat silloinkin kun ei tuule. Lähteekö henkilöstö kotiin tuulettomina aikoina ja kutsutaan töihin kun taas sattuu tuulemaan?
Teollisuudessa yleensä tarvitaan hyvin kalliita investointeja, rahoituskulutkin juoksevat myös silloin kun ei tuule.
Ei kuulosta järkevältä.
Ilmoita asiaton viesti
Sellutehtaat ovat jo pitkään toimineet niin, että sähkön ollessa kallista ne lisäävät verkkoon myymäänsä sähköä ja vähentävät omakäyttöä.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt tuli kyllä Pohjanoteeraus!
Sellutehtaan olemassaolo perustuu energia tehokkuuteen (esim. sähköä myyntiin sellun ohella) ja kemikaalien sisäiseen kiertoon. Kyseessä on suljettu luuppi. Ei sitä säädellä sähkön tarpeen mukaan.
Ainoat tuotannolliset säädöt ovat selluvarastot. Viipymäaika on kuukausia.
Menee hyvin tai on lama, jolloin Suomessa säästetään ja sellutehtaan porukka on pakkolomilla.
Ilmoita asiaton viesti
”Tehtaat ja prosessit eivät ole keskenään samanlaisia, joten kulutuksen siirtäminen hintapiikkien ulkopuolelle on joidenkin osalta helpompaa kuin toisten. Yritykset ovat toteuttaneet kulutusjoustoa mahdollisuuksiensa mukaan jo vuosikausia”
https://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/metsateollisuudella-on-suuri-merkitys-sahkon-kayttajana-ja-tuottajana
Ilmoita asiaton viesti
Linkin takaa:
Alan tuotantoprosessien yhteydessä tuotetaan biopohjaisilla polttoaineilla runsaasti myös sähköä. Tämä sähköntuotanto tukee muuta sähköjärjestelmää etenkin sähkön hinnan huipputunteina, sillä metsäteollisuuden sähköntuotanto on säästä riippumatonta ja erittäin vakaata. Lisäksi sellutehtaat ovat usein sähkönkulutukseensa nähden yliomavaraisia.
– —
Pidempikestoinen kulutusjousto korkeiden energiahintojen johdosta on sekä yrityksen että Suomen kansantalouden kannalta kaikkein huonoin skenaario. Käytännössä tämä tarkoittaisi pahimmillaan tehtaiden pysäyttämistä. Mikäli tehtaat seisovat, se vaikuttaa väistämättä negatiivisesti Suomen vienti- ja verotuloihin.”
Ilmoita asiaton viesti
Eli kuten sanoin, sellutehtaat joustavat. Niin kuin teollisuus joustaa muutenkin, tietysti prosessista riippuen. Tehotasapainon ylläpidossa kulutuksen säätö alaspäin vaikuttaa samalla tavalla kuin tuotantotehon säätö ylöspäin ja päinvastoin. Nyt sitten kun kaavaillaan uusia teollisia investointeja, jotka pyrkivät hyödyntämään halpaa uusiutuvaa sähköä, suunnitellaan prosessi alusta alkaen sellaiseksi että sen joustokyky on mahdollisimman suuri.
Ilmoita asiaton viesti
Teollisuuden kulutusjousto on turmiollista kansantaloudelle. Sähköä pitää tuottaa ydinvoimalla niin paljon, että mitään kulutusjoustoja ei tarvita.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen toteutunut kulutushuippu on noin 15 GW. Huipun aikaan voidaan olettaa joustojen olleen käytössä, ja jouston potentiaaliksi arvioidaan 4,5 GW (https://doi.org/10.1016/j.rser.2018.03.104). Joten ydinvoimakapasiteetin pitäisi olla jotain 17-20GW siitä riippuen, paljonko halutaan luottaa vesivoimaan. Teoriassa varmaankin tehtävissä, mutta tuskin kansantaloudelle edullisin vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevilla ja muilla vihreillä taitaa olla ihan oma matematiikkansa. Minulle on aikoinaan opetettu, että 5+5=10, eikä 20.
Suomella on nykyään noin 4400 MW ydinvoimaa, se voidaan hyvin laskea olevan 100% tuotannossa silloin kun Suomessa on kulutushuippu – vaikkapa se 15 000 MW.
Tässäkin artikkelissani esitän, että Suomeen rakennetaan lisää kolme uutta ydinvoimalaa, yhteensä noin 4200 MW, eli ydinvoimaa yhteensä 4400+4200=8600 MW.
Suomen nykyisestä vesivoimasta saatanee kulutushuipun yhteydessä puristaa 2300 MW, tähän mennessä siis 8600+2300=10 900 MW. Teollisuudelta saadaan puristeltua ehkä 1500 MW, eli yhteensä karkeasti 12 400 MW. Kaukolämmön sivutuotantona voitaisiin saada sähköä karkeasti 1600 MW, ellei vihreät idooottimaisesti halua senkin nollaksi. Silloin ollaan tuotannossa karkeasti 14 000 MW:ssa. 15 GW:sta puuttuu siten 1 GW, se voitaneen olettaa hätätilassa saatavan Ruotsista tai Virosta.
Ihmettelen kauhiasti Härkösen arvausta 20 GW:sta ydinvoimaa. Siihen tarvitaan niin korkeatasoista matematiikkaa, ettei sellaista ole minulle opetettu.
Ilmoita asiaton viesti
Itsehän juuri sanoit, että kulutusjoustoa ei saa olla, vaan että se pitää korvata ydinvoimalla.
Ilmoita asiaton viesti
Niin sanoin, mutta ei ydinvoimaa tarvita Suomeen 20 GW, kuten kirjoitit. Pitäisi olla kohtuus kaikessa, eikä kirjoittaa ihan idioottimaisuuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Lueppa se linkkisi ihan uudestaan.
Metsäteollisuutta on paljon muutakin, kuin sellutehtaat. Lisäksi sellutehtaat ovat pääsääntönä energiaomavaraisia, eli tuottavat enemmän kuin kuluttavat, joten siellä ei tuotantoprosessia ajeta alas korkeiden energian hintojen vuoksi, vaan myydään sähköä mitä voidaan ja hyvällä katteella.
Lisäksi sellutehtaan sivuvirrat tuottavat muulle energiasektorille polttoainetta, joten sellutehdas ei pysähdy, kuin raaka-aineen puutteeseen.
Mekaaninen metsäteollisuus (sahat yms.) pystyvät sopeuttamaan tuotantoaan paljonkin, toisin kuin jatkuvan prosessin tuotantolaitokset (sellu/paperitehtaat).
Katso huviksesi, kuinka suuren osuuden esim. TVO:sta UPM omistaa ja mieti sanomisiasi uudessa perspektiivissä.
Ilmoita asiaton viesti
Joustoa se on silti, vaikka prosessi olisikin energian suhteen ylijäämäinen.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, keittämällä sellua valmistus tuottaa tuplaten enemmän sähköä, kuin se kuluttaa.
Mekaanista sellua ei suomessa juurikaan valmisteta, joista muistan voikkaan tehtaan, jossa massa valmistettiin hiertämällä tukkeja 20MW sähkömoottorilla. Toisaalta tehtaan oma vesivoimala tuotti sähköä 33MW, joten siitäkin jäi myytäväksi.
Keittosellun teossa suurin sähkönkuluttaja on puiden hakettaminen ja sitä voidaan säädellä siten, että haketus tehdään halvan sähkön aikana mutta keittoprosessin täytyy pyöriä jatkuvasti, joten hakkeen välivarastot ovat sen mukaisia.
UPM yhden sellutehtaan voimalat tuottavat 196MW sähkötehoa, niin voin sanoa, ettei tehdas todellakaan kuluta moista määrää sähköä, vaan siitä menee myyntiin +80% kokoajan. Lisäksi samaan kompleksiin kuuluu 80MW verran sähkötehoa, joten 196+80 = 276MW sähkötehoa.
Joten härkösen kannattaa tutustua aiheeseen, ennenkuin alkaa laukomaan totuuksia sellutehtaiden kulutuksista ja tuotannosta.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/alkuperatakuun-tapahtumat/voimalaitokset/
Sieltä perkaamaan, kuinka moni noista liittyy metsäteollisuuteen…
Ilmoita asiaton viesti
”Keittosellun teossa suurin sähkönkuluttaja on puiden hakettaminen ja sitä voidaan säädellä siten, että haketus tehdään halvan sähkön aikana”
Tuo on juuri sitä joustoa. Mä en ole tässä mitään muuta väittänyt kuin että sellutehdas voi joustaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Suomessa olisi tarpeeksi ydinvoimaa, niin yritysten ei tarvitsisi harrastaa ”kulutusjoustoa”, vaan voisivat optimoida prosessinsa – ja olla kilpailukykyisempiä.
Suomen yritysten kilpailukyky vaan ei kiinnosta pätkääkään punaisia, eikä vihreitä, jotka ovat vihreiksi naamioituneita punaisia.
Ilmoita asiaton viesti
No, kyseinen sellutehdas ei käytä kulutusjoustoa, vaan välivarastot ovat puhtaasti puskureita sille tilanteelle, ettei puun toimitukset tapahdukkaan sovitusti.
Kuten tässä taannoin tapahtui, kun toimitukset itärajan takaa loppuivat kuin seinään.
Ja mitä joku 5MW merkkaa, kun omaa tuontantoa on 276MW, josta se 80MW on vesivoimaa.
Kaukolämpökin on tehtaan myymä tuote, sen sellun ja paperin lisäksi.
Eikä sitä lämpöä synny tai sitä 196MW sähkötehoa, ellei sellunkeitto tapahdu jatkuvana prosessina.
Eipä se terästehdastaan voi lopettaa tuotantoaan tuosta noin, sillä prosessi on saatettava loppuun, kun se on aloitettu, eikä se ole tunnin tai kahden asia.
Joten kulutusjoustot ovat tiettyä utopiaa merkittävissä määrissä suurilla kuluttajilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitit Sellutehtaasta ja linkkisi on Metsäteollisuus.
Mekaanisen massan valmistusta on iät ja ajat tehty halvan sähkön aikana esim. yöllä. Vaatii tupla jauhatustehon ja isot välivarastot massalle. Esim. UPM Shotton PM1 oli suunniteltu näin.
Ilmoita asiaton viesti
Asiana nyt kuitenkin oli sellutehtaan jousto. Aikaisemmin sähkö oli halvemaa yötariffin aikaan, nykyään halpa hetki voi ajoittua miten vaan, joten tarvitaan kehittyneempi automaatio kuin pelkkä kello-ohjaus.
Ilmoita asiaton viesti
vaikea kuvitella vetytalouden vaatimien investointien tekemistä jos laitoksen pyörittäminen oli kannattavaa vain kun tuulee niin paljon että sähkön hinta painuu lähelle nollaa. Ei laitteet ole halpoja. Lisäksi vety on hankalahkoa säilyttää ja kuljettaa.
Lähinnä jokin lämpövarasto voisi olla taloudellisesti järkevä. Näitähän on jokunen tehty. Mutta siinäkin tulee nopeasti rahjat vastaan paljon kannattaa tehdä
Ilmoita asiaton viesti
Aina puhutaan talvesta kun ei tuule, mutta myös kesällä voi olla jopa pitkiä tuulettomia tai vähätuulisia jaksoja. Kyse on ns. hellepäivistä, jolloin virtaa kuluu lämmityksen sijasta jäähdyttämiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Toki kesälläkin on pitkiä tuulettomia jaksoja, mutta silloin Suomessa ei ole pulaa sähköstä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikään ei estä ydinvoiman rakentamista Suomeen. Kansalaismielipide lienee positiivinen, eikä eduskunnastakaan löydy montaa vastustajaa.
Ainoa mikä puuttuu, on se, ettei löydy tahoa joka sen rakennuttaisi.
Vaasaan ei ole tulossa ydinvoimalaa, täällä panostetaan muuhun energiantuotantoon.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ehkä löydy, kumma juttu sinänsä tuo.
Ruotsissa mm ssa Vattenfall on kiinnostunut ydinvoiman tuottamisesta. Heistä se on ilmeisesti hyvä business nykyisessä energiataloudessa.
https://www.svensktnaringsliv.se/ageranu/vattenfall-satsar-pa-ny-karnkraft_1196397.html
Ilmoita asiaton viesti
Hyödyllisen sähköntuotannon kannattavuutta heikentää nimenomaan tuulivoima. Kun sitä on valtavasti ja sattuu tuulemaan kunnolla, niin sähkön hinta painuu kannattavuusrajan alle.
Jotkut idiootit kaavailevat Suomeen aivan valtavaa määrää uutta tuulivoimaa sotkemaan sähkömarkkinoita entisestään.
Olisipa poliittisilla päättäjillämme älyä viheltää tämä peli poikki. Voi vaan olla vaikeaa myöntää, että tuulivoimatuet olivat valtava virhe.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyiset tuulituet loppuvat vuoteen -29 mennessä. Ne eivät aina edes laukea. Mutta vähenevät vuosittain. Joten puhe miljardeista kannattaa unohtaa.
Vuodesta -18 alkaen tuulivoimalat ovat toimineet iman tukia.
Putkinen syöttää persuille uskomusta,että tuet jatkuisivat hamaan ikuisuuteen. (Ja se siemen ei mene itämättömään maahan)
Joku voisi ajatella kunnon kokoomuslaisen kuvittelevan ihannoivan tukematonta yrittäjyyttä, mitä nykyinen tuultuotanto onkin.
Tulevassa hallituksessa voitte kyllä laittaa oikeat hinnat linjamaiden lunastamiseksi. Uskoisin keskustan oppositiostakin tukevan.
Ilmoita asiaton viesti
Vuodesta 2018 startanneet tuulivoimalat ovat toimineet ilman syöttötariffia. Sitä aikaisemmat nauttivat. Toki jos tuulee.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulimyllytukiaiset 1:ssä ( tuulisähkön syöttötariffi , Vanhase,kesk, II -hallitus, elinkeinoministeri Pekkarinen, kesk, ja työministeri Cronberg , vih, v. 2010 ) takaa takuuhinnan 83,5 € MWh ( = 8,35 c/kWh ) Aina kun hinta laskee alle tuo alkaa tukiaisautomaatti tuottaa verovaroista tuottoa tuulisähköyhtiöille.
Sittenhän meille on tulossa käyttöön uusi Tuulimyllytukiaiset 2, eli ns. tuulisähkön preemio, jossa tuulisähköfirmoja kilpailutettiin huutokaupassa siitä, kuka pienimmällä tukiaisella sitoutuu tuottamaan tuulisähköä. Siihen ei vielä valtion TEM:n budjetissa ole tälle vuodelle esitetty kuin 3,4 miljoonaa euroa Tuulimyllytukiaiset 1:een esitetty 128 milj. euroa ). Mutta kyllähän preemionkin , jonka voimassa oloaika on myös 12 vuotta , lasku nousee ajan mittaan, kun sitä koskevia myllyjä aletaan pystyttämään. Tarkemmin asiasta taitaa tietää edellisen hallituksen ministeri Lintilä ( kesk ).
Ilmoita asiaton viesti
Ja mikä on se Vaasan muu energiatuotanto?
Ilmoita asiaton viesti
Persu on ystävällinen ja kertoo muillekin.
Tehän kuvittelette jo tietävänne kaiken.
Ilmoita asiaton viesti
En ole PerSu enkä tiedä, mikä on se Vaasan muu energiamuoto, johon panostetaan?
Siksi kysyin.
Ilmoita asiaton viesti
Olethan. Se selviää jo PerSu;sta. Ja kuulehan, jos toimii kuten PerSu ja kyseenalaistaa kuten PerSu niin lienee turhaa kyseenalaistaa aatteensa.
Olkaa vain rohkeasti omienne puolta. Sillä saa puolet valtakuntaa…..
Ilmoita asiaton viesti
Wärtsilä, ABB ja 140 muuta yritystä, jotka työllistävät 11000 ihmistä yrityksissä joiden liikevaihto on 4,5 miljardia euroa. Viennin osuus on 80%.
Ilmoita asiaton viesti
Ei vastaa kysymykseen , mikä on se Vaasan muu energiatuotanto. Nimenomaan Vaasalaisille.
Wärtsilä on tehnyt jo vuosikymmeniä meridieseleitä, joita on sovellettu myös muuhun energiakäyttöön. Asiakkaan tarpeen mukaan.
Danfoss ja ABB taitaa olla entinen Srömberg, jonka taajuusmuuntajia (SAMI) tuli myytyä jo 1980-luvulla.
Hitachi jatkaa muuntajien tekoa jne.
Vaasan seudulta on ollut historiallisesti vahva energiaklusteri. Paljon jo ennen viherpiiperryksiä.
Työllistänee sen 11000 henkilöä globaalisti?
Ilmoita asiaton viesti
”Vaasaan ei ole tulossa ydinvoimalaa, täällä panostetaan muuhun energiantuotantoon.”
Tuulivoiman edellyttämään säätövoimaan, jossa Wärtsilä näkee bisnesmahdollisuuden, kun maksajatkin on jo tiedossa. Että meille kuluttajien ja veronmaksajien rahoilla rakennetaan kaksinkertaiset rinnakkaiset sähköntuotannon järjestelmät. Kun toinen tuottaa sähköä niin toisen laitokset seisovat ja päin vastoin. Mikähän siinä on kansantalouden kannalta sijoitetun pääoman tuotto (ROI, return on investment ) ? Sixten Korkman voisi varmaankin vastata tähän kysymykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Valtio viskoo veronmaksajien varoja sattumavoimaan, mikä ei ole ikinä itsekannattavaa.
Viite:
”Valtio maksanut massiivisia tuulivoimatukia, yksi yhtiö saanut 128 miljoonan euron tuen”
https://www.salkunrakentaja.fi/2021/08/tuulivoimatuki-valtio/
”Yksi tuulivoimayhtiö on saanut tukia 283 miljoonaa euroa – tuulivoimaa tuettu yhteensä lähes 1,5 miljardilla”
https://www.is.fi/politiikka/art-2000008616898.html
Ilmoita asiaton viesti
Suorien tukien lisäksi on monenlaisia piilotukia ja tuulivoimasta aiheutuvia kuluja.
Jos Suomeen olisi rakennettu riittävästi ydinvoimaa, niin uusia siirtolinjoja P-Ruotsiin ei tarvittaisi. Siihenkin menee useita miljardeja euroja.
Pohjanlahden rannikon siirtolinjojen vahvistamiseen nimenomaan tuulivoiman vuoksi menee myös miljarditolkulla rahaa.
Uusi hulluus on, että Itä-Suomen tutkaverkostoa pitää täydentää sen takia, että myös Itä-Suomeen rakennetaan tuulivoimaa.
Ottaa päähän.
Ilmoita asiaton viesti
Yritä nyt kestää vielä hetki edes jotenkin.
Maallemme on tulossa kokoomuslainen pääministeri.
En epäile hetkeäkään,etteikö hän hoida energiapolitiikkaame kuten olet jo vuosikymmeniä tulkinnut……………
Ilmoita asiaton viesti
Perusvoimaa on oltava aina vähintään se määrä kuin kulloinkin energian tarve vaati.
Silloinkin kun sattumavoima on poissa tyynen sään takia.
Ilmoita asiaton viesti
Ydinvoima on parasta mahdollista perusvoimaa. Suomessa ydinvoimaloita on tapana ajaa täydellä nimellistehollaan noin 95% vuodesta ja vuosihuolto noin 5% vuodesta (jopa vähemmänkin) on organisoitu aikaan, jolloin sähkön kulutus on alhaista.
Esimerkiksi parhaillaan on käynnissä 8 päivän pituinen vuosihuolto OL1 ydinvoimalalle. Kun se kohta käynnistetään uudelleen, niin OL2 ydinvoimalalle tehdään vuosihuolto ja sen yhteydessä myös uusitaan osa automaatiosta.
Jos joskus kaukana tulevaisuudessa (Loviisa 3, Olkiluoto 4 ja Vaasa 1 tuottavat sähköä) ja sähkön tuotantoa ehkä jää ylitse tuulettomana aikana, niin sitten viedään sähköä hyvällä hinnalla.
Ilmoita asiaton viesti
Olen täydentänyt tätä kirjoitustani ja laittanut sen kaiken varalta myös kotisivulleni:
https://jput.fi/Mita_enemman_tuulivoimaa_sita.htm
Ilmoita asiaton viesti