Onko Venäjän tiedustelupalvelun (NKVD/KGB/FSB) arkistojen tonkiminen hyödyllistä?
Ari Pesonen on julkaissut Puheenvuorossa jo useammankin kyseisiin ”arkistoihin” perustuvan artikkelin – ehkä se on joltakin osin hyödyllistä – ehkä ei.
Pekkala on hyvinkin voinut syyllistyä maanpetoksellisiin rikoksiin, ehkä Niukkanen leväperäisyyteen, tms.
Mutta onko aineisto luotettavaa
Venäjän arkistoihin, koskien varsinkin Toisen Maailmansodan alkuaikoja ja/tai Jatkosodan alkuaikoja, ei voi luottaa.
Sieltä on tarkoituksellisesti poistettu aineistoa, jonka mukaisesti Venäjä valmistautui hyökkäämään Maailmanhistorian suurimmin voimin Länteen heinäkuussa 1941 valloittamaan koko Eurooppa – aluksi.
Saataville on aivan varmasti syötetty myös aineistoa, jolla ei ole mitään tekemistä historiallisen totuuden kanssa. Venäjä väärentää tunnetusti historian mieleisekseen.
Joitakin dokumentteja ei muka ole ollut ollenkaan olemassa puoli vuosisataa, mutta niitä kuitenkin löytyi juopon presidentin Jeltsinin aikana, kun joihinkin arkistoihin välillä pääsi oikeitakin tutkijoita.
Joitakin dokumentteja ei ole ollenkaan saatavissa puolueettomien tutkijoiden käytettäväksi. Joistakin dokumenteista on salattu osa – miksi?
Joidenkin dokumenttien todellinen alkuperä ei selviä mistään, tai ne on selvästi lisätty jälkikäteen.
Kovia faktoja Jatkosodan alkuun liittyen
- Suomi joutui aloittamaan Vapaussodan Venäjää vastaan, kun Leninin Venäjä ei vetänyt Suomen itsenäistyttyä miehitysjoukkojaan Suomen alueelta. Suomi voitti Vapaussodan jääden itsenäiseksi, demokraattiseksi valtioksi: https://jput.fi/Suomi_aloitti_Vapaussodan_Venajaa.htm
- Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun 30.11.1939 aloittaen Suomen ja Venäjän välillä käydyn Talvisodan – Venäjä yritti valloittaa koko Suomen, mutta epäonnistui surkeasti yrityksessään, joten Suomi jäi itsenäiseksi, demokraattiseksi valtioksi: https://jput.fi/Talvisota.htm
- Talvisodan ja Jatkosodan välisenä Välirauhan aikana Venäjä valmistautui hyökkäämään uudelleen Suomen kimppuun, kun oli epäonnistunut Suomen valloitusyrityksessä Talvisodan avulla. Suomen sotilasjohto ja poliittinen johto olivat varmoja siitä, että Venäjä hyökkää uudelleen Suomen kimppuun, joten siihen tulevaan Venäjän hyökkäykseen valmistauduttiin kaikin voimin: https://jput.fi/Valirauha.htm
- Välirauhan aikana mm. Englanti ajoi Suomen riippuvuuteen Saksasta. Jostakin oli saatava esimerkiksi viljaa, jotta suomalaiset eivät olisi kuolleet nälkään: https://jput.fi/Riippuvuus_Saksasta.htm
- Saksan joukoista Suomessa ennen Jatkosotaa (21.6.1941) on esitetty suurentelevia valheita, jopa että niitä Saksan joukkoja olisi muka ollut 200 000 miestä. Oikeat luvut Saksan, Suomen ja Venäjän joukoista pohjoisessa löytyvät tästä artikkelista: https://jput.fi/Valirauha_pitka_odotus_kuolemansellissa.htm siitä artikkelista löytyy paljon muutakin kovaa faktaa tilanteesta juuri ennen Venäjän hyökkäystä Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05. Tietysti tarkoin lähdeviittein luotettaviin lähteisiin.
- Kannattaa huomata, että Venäjä oli vaatinut ja saanut haltuunsa Hangon sillanpääksi hyökkäystä varten Helsinkiin. Hanko EI ollut mikään laivastotukikohta, ei myöskään rannikkotykistön linnake, vaan nimenomaan työkalu Helsingin valloittamiseksi: https://jput.fi/Hanko_sillanpaa.htm
- On esitetty väitteitä, että Suomi olisi Välirauhan aikana suunnitellut hyökkäyksen Venäjän kimppuun ja keskittänyt joukkonsa hyökkäysryhmitykseen ennen Jatkosodan alkua. Ohessa artikkeli siitä, miten se aikuisten oikeasti meni: https://jput.fi/Puolustuksellinen_keskitys.htm
- Suomi EI valmistautunut hyökkäämään Venäjälle, vaan päinvastoin Venäjä valmistautui hyökkäämään Suomen kimppuun kuten näkyy mm. tästä artikkelista: https://jput.fi/Venaja_valmistautui_.htm
- Venäjä aikoi tehdä yllätyshyökkäyksen ja huristella salamasodan tapaan Alakurtista Rovaniemelle. Kun Saksa teki onneksi ennakoivan iskun itään, niin se venäläisten salamasota jäi kesken: https://jput.fi/Salamasota_Alakurtista.htm
- Saksan ”vuoristoarmeijakunnan” ehdottomasti tärkein tehtävä oli estää Venäjää valloittamasta Petsamoa, sillä Petsamon nikkeli oli Saksalle eksistentiaalisen tärkeää. Mikään muu puuhastelu, ei saanut vaarantaa tärkeintä tehtävää: https://jput.fi/Norjan_Vuoristoarmeijakunnan_tarkein.htm
- Nimenomaan Venäjä aloitti myös Jatkosodan hyökkäämällä Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05. Kukaan ei ole esittänyt todisteita siitä, että Suomi olisi hyökännyt Venäjän alueelle ennen 22.6.1941 kello 6.05: https://jput.fi/Jatkosodan_alku.htm
- Suomen sotaan lähdön edellytyksenä oli, että Venäjä ENSIN hyökkää Suomen kimppuun ja Venäjä hyökkäsi ENSIN: https://jput.fi/ehto_sotaan_lahdolle.htm
Maalaisliittolainen, puolustusministerinäkin toiminut Juho Niukkanen on tuskin mennyt antamaan venäläisille tietoja, Pekkala on saattanutkin niin tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Niukkanen tuskin on tarkoituksellisesti hyödyttänyt vihollista, mutta on mahdollista, että olisi ollut joskus liian avomielinen.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan Niukkasen rooli Venäjän informanttina on kyllä kyseenalainen. Joku Venäjän arkiston maininta ei mielestäni vielä ole kyllin vakuuttava. Tietysti, jos haluaa spekuloida, niin hieman sivuraiteille talvisodan jälkeen joutunut Niukkanen olisi saattanut kettuuntuneena tuollaiseen sortua, mutta…
Ilmoita asiaton viesti
Niukkanen kannatti Talvisodan loppuvaiheessa taistelun jatkamista. Ehkäpä olisikin kannattanut jatkaa taistelua.
Ilmoita asiaton viesti
Samalla tavalla piiloteltuja, salattuja ja hävitettyjä ovat arkistot myös Isossa-Britanniassa. Maskirovka ei ole vain venäläisten etuoikeus.
Natsi-Saksan arkistojen puutteellisuus on ymmärrettävää. Se, mitä natsit eivät ymmärtäneet hävittää, tuhoutui pommituksissa ja jäljelle jääneet arkistot venäläiset käyttivät vessapaperinaan.
Ilmoita asiaton viesti
Huomattava osa Saksan arkistoista vietiin Venäjälle ja on siellä edelleen lukittujen ovien takana.
Osa Saksan arkistoista on nykyisin vapaasti tutkijoiden käytettävissä Saksassa – Ei Venäjä saanut valloitettua koko Saksaa.
Osa Saksan arkistoista löytyy USA:n arkistoista.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikenlaisia arkistoja on Suomessakin piilotettu. Löysin mm. sotavankileirillä kuolleiden venäläisten luettelon Tilastokeskuksen kellarissa 80-luvulla, kun tein lisensiaattityötäni ja pengoin kuolintodistuksia. Mitähän kaikkia saksalaisten kanssa tehtyjä sopimuksia on Suomessa hävitetty? Osa vietiin Ruotsiin, vrt. Stella Polaris.
Ilmoita asiaton viesti
Oletan, että Suomessa ei ole hävitetty mitään Saksan ja Suomen välillä solmittuja sopimuksia, kuten ei ole hävitetty myöskään Suomen ja Venäjän välillä solmittuja sopimuksia.
Sota-arkiston/Kansallisarkiston kaikkia dokumentteja tosin ei taida vieläkään olla lajiteltu ja dikitalisoitu.
Mikä lienee tilanne Kekkosen arkiston kanssa – joko sinne pääsee kuka hyvänsä tutkija?
Ilmoita asiaton viesti
Olen kuullut sellaisen sanonnan, että kaikki, mikä Venäjältä tulee, on P:aa paitsi K – ja se on toiminut aika vedenpitävänä ohjenuorana minulle elämässä..
Eli en luottaisi venäläisiin arkistoihin pätkääkään. Venäjällä ei tunneta käsitettä ”totuus” ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Venäläisestä valehtelusta esimerkkejä täällä:
https://jput.fi/Venalainen_valehtelu.htm
Virossa on sanonta, että jos uskot venäläisen puheesta puolet, niin tulet vielä kolme neljäsosaa petetyksi.
Ilmoita asiaton viesti
Voi hitto. Menipäs hankalaksi.
Ilmoita asiaton viesti
on…kokeilkaa tekin…
Ilmoita asiaton viesti
Me elämme nyt aikaa, jolloin ei ole mitään syytä kärjistää suhteita itänaapuriin. Pidän erittäin arveluttavana sitä, että tuodaan esille ajatusta siitä, että meillä olisi ollut salainen sotilassopimus Saksan kanssa ja olisimme näin ollen olleet liittosuhteessa Saksaan.
Omalta osaltani olen ollut kumoamassa tätä väitettä monesti kommenteissani menneiden vuosien aikana. Suomi kävi erillissotaa. Siitä ei päästä yli eikä ympäri.
Olen tukeutunut siinä Mannerheimin muistelmiin, presidentti Risto Rytin päiväkirjaan ”Risto Rytin päiväkirjat 1940 – 1944” (yläotsikko on Käymme omaa erillistä sotaamme), Risto Rytin puolustuspuheeseen sotasyyllisyysoikeuden käynnissä ”Risto Rytin puolustus”(julkaistiin näköispainoksena vuonna 1989), kenraali Erik Heinrichsin kirjaan ”Mannerheim Suomen kohtaloissa I ja II” ja saksalaisen kenraali Waldemar Erfurthin kirjaan ”Suomi sodan myrskyssä 1941 – 1944” sekä presidentti J.K. Paasikiven kirjaan ”J.K. Paasikivi Jatkosodan päiväkirjat 11.3.1941 – 27.6.1944.”
Paasikiven päiväkirjamerkinnöistä 13.6.1941 selviää, että vieraillessaan marraskuussa 1940 Berliinissä, Molotov oli pyytänyt kahtena eri päivänä Hitleriltä vapaat kädet Suomeen nähden. ”Voidakseen loppuunsaattaa Suomen asian, s.o. likvidoida Suomen asian.” Hitler oli kieltäytynyt suostumasta tähän.
Ilmoita asiaton viesti
Oikein Jukka!
Olen käyttänyt osin samoja lähteitä kuin Sinä, mutta myös muita lähteitä omassa artikkelissani, jossa todistan Jatkosodan olleen Erillissota:
https://jput.fi/erillissota.htm
Minulla on ehkä laajempi näkökulma, mutta samaan olemme päätyneet.
Historian vääristelijöistä emme pääse eroon, mutta voimme kuitenkin tuoda esille tosiasioita historiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Otsikkoon vastauksena: on se, jos kyseisiin arkistoihin pääsee, sieltä saa tietoja/asiakirjoja tarkasteltavaksi ja niitä pystyy lähdekritiikin keinoin vertaamaan muuhun aikalaisaineistoon. Aina pitää ottaa huomioon lähteen syntytapa ja ajankohta, asiakirjan kirjoittajan motiivit ja lähteen mahdolliset vaikutukset myöhempään toimintaan.
Vertailua ja pohtimistahan lähdeaineiston käsittely aina on. Mistään ei löydy totuutta suoraan.
Ilmoita asiaton viesti
Niihin arkistoihin ei päästetä riippumattomia tutkijoita.
Netistä löytyy jotakin, mutta sen tiedon oikeellisuuden selvittäminen taitaa olla mahdotonta.
Ilmoita asiaton viesti
Sehän se suurin ongelma onkin, että ei pääse. Jeltsinin aikana Venäjällä hetken sai arkistoista tavaraa esiin. Sitten aika muuttui.
Ilmoita asiaton viesti
Kovia asiallisia faktoja Juhani, mutta kohtaan 12. haluan lisäyksen:
Suomen sotilasjohto todellakin odotti Venäjän hyökkäystä ensin perusteeksi aloittaa sen jälkeen oma talvisodassa menetettyjen alueidemme takaisinvaltaus. On aivan varmaa, että hyökätty olisi jokatapauksessa pian Saksan hyökkäykseen nivoutuen teki Venäjä mainitun hyökkäyksensä tai ei.
En missään tapauksessa, varsinkin kotinsa ja kontunsa menettäneen evakon poikana, tarkoita etteikö hyökkäys ollut tuossa maailmantilanteessa täysin perusteltu ja oikea, alettiin se miten ja milloin tahansa, kun huomioi talvisodan brutaalin puna-armeijan hyökkäyksen vaikutukset, ja välirauhan ajan Neuvostoliiton johdon ikävät toimet maatamme kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Pertti, Suomen hyökkäys olisi tietysti ollut ”oikeutettu” myös ilman Venäjän hyökkäystä alkaen 22.6.1941 kello 6.05 – mutta silloinkin Suomessa sodasta päätti Eduskunta. On tutkittu juttu, että Suomen Eduskunnan enemmistö ei olisi suostunut hyökkäyssotaan Venäjälle. Oli voimassa oleva rauhansopimus, joten Eduskunta ei olisi suostunut. Mutta kun Venäjä hyökkäsi ENSIN Suomen kimppuun, niin Eduskunta yksimielisesti katsoi Suomen olevan jälleen sodassa.
Siten väittelymme asiasta ei ole kovin hedelmällistä. Minä kerron kylmää tapahtumahistoriaa päivämäärin ja usein myös kelloajoin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tämän tarvitse Juhani mennä väittelyksi, siinä en tietopohjaasi vastaan pärjää, mutta minun ehdoton mielipiteeni kyllä on, että Eduskunnan vastaanhangottelijat mielipiteineen hyökkäyssotaa vastaan olisi valtiojohtomme kova ydin ja armeijan johto jättänyt omaan arvoonsa, oikeammin arvottomuuteensa. Myöskin karjalainen siirtoväki. Hyökätty olisi!
Ilmoita asiaton viesti
Sekä Mannerheim, että presidentti Ryti olivat molemmat sitä mieltä, että Suomi ei aloita sotaa Venäjää vastaan, mutta jos (ja kun) Venäjä hyökkää, niin Suomi tietysti puolustautuu.
Ryti teki sen asian Saksallekin täysin selväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Dokumenteista väittelyn voi aloittaa vaikka siitä, että 22.6.1941 Hitlerin nimissä käytettiin sekä ilmaisua ”im Bunde” että ”im Verein”.
22.6.1941 Goebbels luki radiossa Saksan kansalle ns. Hitlerin puheen jossa käytettiin ilmaisua ”im Bunde mit finnischen Divisionen”.
22.6.1941 Hitler antoi päiväkäskynsä itärintaman joukoille ja käytti ilmaisua ”im Verein mit finnischen Kameraden”.
Sotilaallista yhteistyötä merkitseviä ilmaisuja on siis kaksi erilaista mutta mitään kirjallista liittolaissopimusta ei toistaiseksi ole löytynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä artikkelissani asia on sekä saksaksi, että suomeksi:
https://jput.fi/Im_Bunde_mit.htm
Todellisuudessa ei siten mitään liittolaisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Olet varmaan sotakirjat lukenut, silloin 1943 käytiin Kurskissa sodan ehkä ratakaisevin taistelelu. Ei onnistunut sillioin sakemannien yritys. Kaikki meni senjälkeen väärin.
Loppu tuli sitten berliinissä.
Ilmoita asiaton viesti
Marsalkka Erich von Manstein oli saavuttanut juuri ennen kevätkelirikkoa loistavan voiton ylivoimaisesta vihollisesta Harkovassa. Hän olisi halunnut tuhota vihollisen joukot ”Kurskin mutkassa” heti kevätkelirikon jälkeen, mutta Hitler viivytti operaation alkua niin pitkään, että Venäjän joukot ennättivät ”kaivautua”, vahvistua, miinoittaa, valmistua ihan perusteellisesti.
Sitten ratkaisevalla hetkellä taistelua osa Mansteinin joukoista vietiinkin Italiaan torjumaan maihinnousua jälkiseurauksineen.
Suosittelen lukemaan artikkelini tarkoin lähdeviittein:
https://jput.fi/Zitadelle.htm
Siinä suuressa panssaritaistelussa Venäjän tappiot olivat suunnattoman paljon suuremmat kuin Saksan tappiot, mutta Saksa ei sietänyt ”tasapeliä”, vaan Saksan olisi pitänyt voittaa se taistelu, jääden voittajana taistelukentälle.
Ilmoita asiaton viesti