Saksalais-venäläinen yhteistyö ei ollut historiallisesti mitenkään poikkeavaa, päinvastoin

Tämä täytyy pitää kirkkaana mielessä myös vuonna 2020 ihmeteltäessä Saksan toimintaa, esimerkiksi kaasuputkiasiassa.

Ennen 1900-lukua

”Sotaahan nämä maat eivät olleet käyneet keskenään ennen 1900-lukua kuin yhden taistelun verran Peipsijärven jäällä vuonna 1242. Saksalaiset olivat olleet sen jälkeen vuosisatoja rakentamassa Venäjää ja siirtäneet sinne teknistä osaamistaan.”[i]

1900-luvulla oli kaksi sotaa

Yleisesti muistetaan kaksi suurta sotaa, joissa Saksa ja Venäjä olivat vastakkain ja näiden sotien alle unohtuu, että Saksa ja Venäjä ovat tehneet syvällistä yhteistyötä keskenään. Kurkistetaanpa niitä kahta sotaa pikkuisen.

Venäjä halusi saada aikaan Ensimmäisen Maailmansodan ja myös sai sen aikaan. Huom! Saksa ei sitäkään sotaa halunnut, vaan joutui sotaan Venäjän, Englannin ja Ranskan toimenpiteiden seurauksena. Olen kirjoittanut Ensimmäisen Maailmansodan synnystä ja kyseisestä sodasta lukuisia artikkeleita pitkin suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein luotettaviin lähteisiin. Nostan tässä yhteydessä esiin vain kaksi artikkelia:

  1. Sarajevon laukauksista eritäin tärkeää yksityiskohtaista tietoa.
  2. Miksi ne muutamat laukaukset johtivat tuhoisaan maailmansotaan.

Vastaavasti nimenomaan Venäjä halusi saada aikaan Toisen Maailmansodan ja myös sai sen omilla toimillaan aikaan. Saksa ei sitäkään sotaa halunnut, vaan joutui sotaan Venäjän, Englannin ja Ranskan toimenpiteiden seurauksena. Puolakin oli siinä sotkussa mukana. Olen kirjoittanut Toisen Maailmansodan synnystä ja kyseisestä sodasta lukuisia artikkeleita pitkin suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein luotettaviin lähteisiin. Nostan tässä yhteydessä esiin vain neljä artikkelia:

  1. Stalin visioi puheessaan miten se sota tulee olemaan hyödyllinen.
  2. Venäjän aloitteesta Saksa ja Venäjä liittoutuivat keskenään.
  3. Saksa ja Venäjä hyökkäsivät yhdessä koordinoidusti Puolan kimppuun jakaen Puolan veljellisesti keskenään ja pitäen yhteiset voitonparaatin sekä voitonjuhlan Puolan kukistumisen kunniaksi.
  4. Mutta Venäjä petti liittolaistaan Saksaa viivyttäen omaa hyökkäystään Puolaan, jotta Englanti ja Ranska julistavat sodan Saksalle, mutta ei Venäjälle. Nyt vallitsi juuri se tilanne mitä Stalin visioi kohdassa yksi. Saksa, Englanti ja Ranska heikensivät itseään, jotta Venäjä voisi niiden heikennyttyä valloittaa koko Euroopan – aluksi. Venäjä aikoi hyökätä länteen maailmanhistorian suurimmin joukoin heinäkuussa 1941.

Saksan ja Venäjän yhteistyöstä maailmansotien välissä

Saksan kimppuun hyökännyt Venäjä hävisi Ensimmäisen Maailmansodan Saksalle, joutuen tekemään Brest-Litowskin rauhansopimuksen Saksan kanssa. Saksa puolestaan hävisi Ensimmäisen Maailmansodan lähinnä siksi, että USA valtavine taloudellisine voimavaroineen liittyi sotaan. Nämä kaksi sodan hävinnyttä, Saksa ja Venäjä, tekivät keskenään hyvin syvällistä sotilaallista yhteistyötä.

”Yhteinen tuotekehittely vaikutti ainakin Neuvostoliiton panssarivaunu- ja lentokonetuotantoon sekä kemiallisten aseiden valmistukseen. Toinen kysymys on, miten yhteistoiminta vaikutti kummankin maan sotilaalliseen ajatteluun. Syvän taistelun oppi perustui kokemuksiin, joita molemmat osapuolet olivat saaneet itärintamalla. Onkin ilmeistä, että ainakin Kazanin Lipezkin panssarikoulutuskeskuksessa ja upseerien yhteisissä koulutustilaisuuksissa on vaihdettu ajatuksia syvästä taistelusta ja luonnosteltu salamasotataktiikkaa.”[ii]

Natsi-Saksan ja kommunisti-Venäjän välisestä syvästä ja lämminhenkisestä yhteistyöstä on olemassa Edvins Snoren erinomainen dokumenttielokuva: The Soviet Story. Kaksi sosialistimaata olivat todella samankaltaisia monessa suhteessa.

Toisen Maailmansodan jälkeen

Saksan venäjänpolitiikka on aivan perseestä. Neukkulan kemahtamisen jälkeen Saksa on nostanut Venäjän erittäin suureksi sotilaalliseksi uhkaksi demokraattisille länsimaille. Esimerkiksi valtavat kaasun ostamiset Venäjältä ovat mahdollistaneet ja mahdollistavat Venäjän asevoimien modernisoinnin. Siinä ei ole järjen häivääkään.

——

[i] Erkki Nordberg – Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla; 2003; sivut 115-116

[ii] Erkki Nordberg – Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla; 2003; sivu 116

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu