Suomen ja Venäjän välisen Vapaussodan rauhansopimus solmittiin 14.10.1920 – 100 vuotta sitten

Suomi oli itsenäistynyt 6.12.1917, mutta imperialistinen Leninin Venäjä ei vetänyt Venäjän miehitysjoukkoja Suomen alueelta. Siten Suomi joutui aloittamaan Suomen ja Venäjän välillä käydyn Vapaussodan 27.1.1918.

Venäjä onnistui yllyttämään osan suomalaisista punaisista nousemaan aseelliseen kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua Eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan, sekä aseisti kapinalliset ruhtinaallisesti. Punakapina alkoi 28.1.1918.

Kapinalliset syyllistyivät siten raskaaseen rikokseen nimikkeeltään maanpetos.

Suomi voitti Vapaussodan Venäjää vastaan ja kukisti punakapinan, joten Suomi jäi itsenäiseksi demokraattiseksi valtioksi.

Suomi ja Venäjä kävivät vaikeita Vapaussodan rauhanneuvotteluja pitkään ja useaan otteeseen. Suomi olisi halunnut Suomelle jo Tsaarin Venäjän aikana luvatun Petsamon, sekä Suomeen Vapaussodan aikana liittyneet Repolan ja Porajärven. Venäjä yritti jopa kiistää sotatilan, jotta Suomi ei olisi saanut pitää ottamaansa valtavaa sotasaalista.

”Suomi oli vuonna 1918 saanut venäläisiltä määrällisesti suuren sotasaaliin, joka lähes kaikissa aselajeissa muodosti seuraavina vuosina kalustollisen perustan maanpuolustuksen kehittämiselle. Venäläisiltä Suomeen jäänyttä sotamateriaalia pidettiin niin merkittävänä, että venäläiset olivat Tarton rauhanneuvotteluissa vuonna 1920 yrittäneet kiistää sotatilan olemassaolon Suomen ja Venäjän välillä estääkseen tällä tavoin Suomea saamasta sotasaalista. Todisteet sotatilasta olivat kuitenkin niin kiistattomat, että sotasaaliin jääminen Suomelle legitimoitiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän Tartossa solmimassa rauhansopimuksessa.”[i]

Rauhansopimus: ”Suomen Tasavallan hallitus ja Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan hallitus, ottaen huomioon, että Suomi vuonna 1917 on julistautunut itsenäiseksi ja että Venäjä on tunnustanut Suomen valtakunnan, Suomen Suuriruhtinaanmaan rajoissa, riippumattomaksi ja täysivaltaiseksi, ja haluten lopettaa molempien valtioiden välillä sittemmin syntyneen sodan — 1. Artikla – Rauhansopimuksen voimaan astuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta.”[ii]

”Kun Tarton rauhanneuvotteluissa 1920 Neuvosto-Venäjän edustajat aluksi kiistivät, että maiden välillä olisi vallinnut sotatila, voitiin Suomen puolelta lyödä pöytään asiakirjoja, jotka todistivat, että venäläiset joukot olivat osallistuneet sotatoimiin neuvostohallituksen nimenomaisten käskyjen perusteella. »Trotskin ja Podvoiskin käskyt ovat meille murhaavia», venäläiset neuvottelijat raportoivat Moskovaan. Trotski oli silloin sotaneuvoston puheenjohtaja ja Podvoiski sota-asiain komissaari [puolustusministeri – jp].”[iii]

Vapaussodan rauhansopimus solmittiin 14.10.1920. Suomi sai Suomelle kuuluvan tärkeän Petsamon, mutta valitettavasti petti Suomeen liittyneiden Repolan ja Porajärven heimoveljet.

Venäjä, eikä Lenin, eivät suinkaan ”lahjoittaneet” Suomelle itsenäisyyttä vaan yrittivät silloinkin parhaansa mukaan riistää Suomelta itsenäisyyden – siinä kuitenkaan onnistumatta, kiitos Mannerheimin, jääkäreiden ja suojeluskuntalaisten (lopulta lähes koko Suomen kansan).

——

[i] Mikko Uola – Jääkärikenraalin vuosisata; 2001; sivu 154

[ii] https://jput.fi/Tarton_rauhansopimus.htm

[iii] Max Jakobson – Väkivallan vuodet; 1999; sivu 55

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu