Suomen Petsamo kolmen suurvallan kiistakapulana
Välirauhan aikana Suomen päättäjät olivat helisemässä Petsamonsa vuoksi:
- Saksa tarvitsi välttämättä nikkeliä Petsamosta, joten Venäjä ei saanut valloittaa Suomen Petsamoa. Saksan joukkojen piti tarvittaessa miehittää Petsamo, ja pitää se hallussaan.
- Englantilais-kanadalaisella yhtiöllä oli toimilupa hyödyntää nikkelikaivosta Petsamossa.
- Venäjä halusi englantilaiset pois Petsamosta ja valloittaa Petsamon (toki koko Suomen siinä ohessa). Venäjä halusi siirtää toimiluvan suomalaisvenäläiselle yhtiölle, jossa Venäjällä olisi määräysvalta. Venäjä valehteli, uhkaili ja vaati.
- Englanti halusi estää millä keinolla hyvänsä, että Saksa saa nikkeliä Petsamosta – se nikkeli saisi kyllä mennä Venäjälle. Venäjän pitäisi antaa Englannille takuut, ettei nikkeli mene Saksalle.
- Saksa oli voimiensa tunnossa – lyönyt Ranskan, miehittänyt Tanskan ja Norjan.
- Saksa ja Venäjä olivat liittolaisia keskenään, eikä Saksa halunnut suhteiden huononevan.
- Suomen elintärkeä tuonti ja vienti olivat täysin riippuvaisia Petsamon satamasta ja sekä Englanti, että Saksa uhkailivat katkaista Suomen tuonnin ja viennin, ellei …
- Venäjä oli vaatinut ja saanut perustaa konsulaatin Petsamoon, sitten Englanti halusi samaa ja lopulta myös Saksa.
- Saksa halusi Venäjältä takeet, että jos toimilupa siirtyy venäläissuomalaiselle yhtiölle, niin Saksa saa edelleen 60% Petsamon nikkelituotannosta määräämättömän ajan. Venäjä ei suostunut siihen.
- Suomen hallituksella oli todellinen ”kuuma peruna” hyppysissään.
Niin, Venäjä ja Englanti tekivät kaikkensa, jotta Suomi kääntyisi ainoan mahdollisen auttajan Saksan puoleen saadakseen aseita, viljaa ja erilaisia muita tuotteita, jotta Suomen itsenäisyys säilyisi.
Venäjä käyttäytyi niin uhkaavasti Suomea kohtaan, että Suomen suurlähettiläänä Moskovassa toiminut Paasikivi olisi jo halunnut myönnyttävän Venäjän vaatimuksiin – se olisi kuitenkin ollut vihamielinen teko sekä Saksaa, että Englantia vastaan. Suomen hallitus piti Petsamon kysymyksessä lopulta kovan linjansa Venäjää vastaan, vaikka Saksa ei viralliseesti luvannut tukeaan Suomelle, jos Venäjä hyökkää.
Lähteenä käytin etupäässä professori Hans Peter Krosbyn tutkimusta: Nikkelidiplomatiaa Petsamossa 1940-1941. Tutkimuksessa on lähdeviitteet.
Vähän ihmetyttää se, että elintarvikekauppamme tapahtui Petsamon kautta. Melkoinen reitti.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa oli valtava puute viljasta, jauhoista, jne. Suomen parhaat pellot Venäjä oli ryöstänyt Suomelta Talvisodassa.
Venäjä ei myynyt Suomelle viljaa. Saksa oli saarrossa, itselläänkään ei ollut tarpeeksi. Englanti näki nälkää kun saksalaiset sukellusveneet upottivat Englantiin matkalla olevia laivoja aivan valtavan paljon..
Viljaa tuotiin Suomeen Etelä-Amerikasta ja Amerikasta. Englanti ei kuitenkaan myöntänyt kuljetuslupia (navicerti) tarpeeksi. Joka laivaukseen piti saada lupa Englannilta. USA painosti Englantia myöntämään Suomelle lupia.
Ilmoita asiaton viesti
Tanskan salmet olivat kiinni ja laivaliikenne stopissa.
Näin tulee käymään seuraavankin isomman kriisin aikana. On aika huolehtia omavaraisuutemme kuntoon. Eikä olisi yhtään huonompi asia saada ratayhteys pohjoiselle jäämerelle, helpottaisi kummasti meidän huoltoamme.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Juhani, että nostat Petsamon ja sen merkityksen esille näissä kirjoituksissasi.
Itselläni sydän aina liikahtaa, kun luen sanan Petsamo, koska se oli edesmenneen isäni syntymäpaikka vuonna 1932. Tuot esille asiaa sotahistorian kannalta ja se on hyvä. Itsekkäästi ajatellen sota teki minulle hyvää, koska isäni ja hänen perheensä joutuivat lähtemään pois ja lopulta Rantsilan Sipolankylässä tuleva äitini ja isäni kohtasivat ja rakastuivat.
Petsamoon liittyy niin paljon, että se on todella mielenkiintoinen aihe monelta kantilta katsottuna. Isäni isä oli suomalainen, mutta isäni äiti Norjan Lyngenistä. Isäni ei koskaan puhunut minulle norjaa (saamea?), vaikka se oli hänen äitinsä kieli. Oliko suomalaistaminen niin voimakasta, kuten oheinen artikkeli antaa ymmärtää? https://yle.fi/uutiset/3-11864702
Ilmoita asiaton viesti
Ritva, suomalaistaminen ei kuulu osaamisalueeseeni. Petsamokin liippaa minua lähinnä turvallisuuspolitiikan kautta.
Tuonti ja vienti Jäämerentien ja Petsamon kautta oli aivan valtava ”ralli”. Kapea ja huono tie, valtavat tavaramäärät. Suomella ei ollut resursseja puolustaa Petsamoa sotilaallisesti, joten sitä ei edes suunniteltu. Onneksi Saksa oli kiinnostunut puolustamaan Petsamoa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kuitenkin, että se nousi tässäkin pintaan. Minun pitää tuoda aihetta kielipolitiikan yhteydessä vieläkin voimakkaammin esille.
Jatka sinä Juhani hyviä kirjoituksiasi sotahistoriamme tutkijana ja asiantuntijana!
Ilmoita asiaton viesti
Vapaussodan hujakoilla oli melko yleistä, että vieraskielinen sukunimi, esimerkiksi ruotsalaisperäinen, ”suomennettiin”. Paavo Sivenistä esimerkiksi tuli Paavo Susitaival.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös Ruotsin kieli kuitenkin ollut vielä 1800-luvulla niin kova sana, että suomalaisia vaihtoi nimensä ruotsinkieliseksi, vaikka olimme jo osa Venäjää?
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä. Kauempana historiassamme kaikilla ei ollut ollenkaan sukunimeä, vaan sukunimen sijaan saattoi olla vaikkapa Jaakonpoika.
En ole asiantuntija kyseisellä alueella.
Sanonta: ”olimme jo osa Venäjää” särähtää korvaani. Suomi ei oikeastaan ollut osa Venäjää, vaan melkein itsenäinen suuriruhtinaskunta. Oma Eduskunta, oma raha, oma postimerkki, omat vaalit, jne. Lopuksi oli tietysti venäläistämiskausia, joissa Suomesta oli tarkoitus tehdä osa Venäjää. Se kuitenkin johti aktivismiin, jääkäriliikkeeseen ja Vapaussotaan:
https://jput.fi/Vapaussota.htm
Ilmoita asiaton viesti
Joo, sorry. Taisimme olla itsenäisempiä kuin Ruotsin osana.
Jostain luin, en muista mistä, että näitä sukunimen ruotsinnoksia harrasteettiin, jotta päästäisiin ”piireihin”.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä juuri ollut suomalaisten nimien ruotsalaistamisaaltoa 1800-luvulla. Aikaisemmin Ruotsin vallan ajalla sotilaat saivat ruotsalaisia nimiä ja käsityöläiset niitä kyllä ottivat itse plus yliopistoon päätyneet talonpojat.
Mutta nimiä alettiin suomalaistamaan jo 1800-luvun lopulla ja ensimmäisen sortokauden jälkeen. 1930-luvulla homma sai uutta puhtia.
Ilmoita asiaton viesti
Jäämeren tietä ajaneet kuljettajat saivat tietä kuvaavan pienen prinikan jonka muistan nähneeni heti sodan jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Eversti (kenraalimajuri) Paavo Talvela organisoi sen liikenteen. Perustettiin liikenneyhtiö muistaakseni nimeltään Pohjolan liikenne. Se oli vaarallista liikennöintiä olipa kesä tai talvi.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tavallinen kuorma-auto otti 2 tonnia kuormaa. Niitä autoja ja kuskeja haalittiin sieltä sun täältä ja ajoivat huonoja teitä kovaa vauhtia. Tie oli yleensä niin kapea, että vastaantulijoita voitiin väistää erillisissä ohituspaikoissa.
Autojen korjaus ja huolto olivat myös melkoinen urakka. Renkaistakin oli pulaa.
Mukava nähdä komenttejasi Juha.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko, Juhani, nähnyt Joni Skiftesvikin käsikirjoittaman ja Rauni Mollbergin ohjaaman elokuvan Ystävät, toverit.
Elokuva kertoo dramaattisesti juuri näistä vaiheista Arno Jurmala -niminen petsamolainen nikkelitehtailija keskushenkilönä. Hän nöyristelee aina sitä puolta, joka vuorollaan on sodassa voitolla, eli aluksi natseja, sitten puna-armeijaa. Lusikkaa soppaan työntävät myös britit ja ruotsalaiset. Kaikki on myynnissä aina eniten tarjoavalle.
Elokuva ei ollut aikoinaan mikään menestys, minuun se teki vaikutuksen jo aihepiirillään ja ihmisen raadollisuuden kuvauksena.
Ilmoita asiaton viesti
En ole nähnyt ja tuskin katsonkaan. Mollbergin Tuntematon oli niin surkea, että ei tee mieli katsoa mitään sen ohjaamaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pikanttina lisänä että Churchill maanitteli myös Ruotsia liittoutuneiden riveihin. Mikäli ruotsalaiset valtaisivat Narvikin talvella 1942 se saisi palkinnoksi kanadalaisyhtiön kaivosluvat Petsamon nikkeliin.
Suunnitelmastahan ei kyllä sittemmin tullut mitään kun Saksan sotalaivasto annkuroitui Norjan rannikolle. Niin jäi Petsamo liittymättä kolmeen kruunuun
Ilmoita asiaton viesti
Talvella 1942 Saksa oli todella mahtava valtakunta ja Englanti luhistumaisillaan, Venäjä kaatumaisillaan, Ranska lyöty, Tanska ja Norja erittäin tiukasti Saksan hallussa.
Jos joku kuvitteli, että Ruotsi olisi silloin voinut vallata Narvikin, niin hänet olisi ollut parasta lähettää mielentilatutkimukseen.
Ilmoita asiaton viesti