Talvisodan poliittinen ja sotilaallinen tarkoitus Venäjän kannalta

”Talvisodan poliittisena ja sotilaallisena tarkoituksena oli siten koko Suomen sekä sen lento- ja laivastotukikohtien käyttöön saaminen. Mutta hyökkäyksen pontimena oli varmasti myös halu ja tarve kaapata Suomen kehittynyt elinkenoelämä ja kansantalous Leningradin sotateollisuuden tarpeisiin.”[i]

Venäjän sotateollisuus sai lisää kapasiteettia

”Vaikka puna-armeija epäonnistui Talvisodassa, Neuvostoliiton sotateollisuus sai rauhanteossa kosolti lisäkapasiteettia. Suomen pakkoluovuttamilla alueilla oli kahdeksan suurta selluloosa- ja paperitehdasta. Ne nostivat Neuvostoliiton 75 000 vuotuisen selluloosatonnin tuotannon 220 000 tonniin. Neuvostomaa sai haltuunsa Laatokan rantaa myötäilevän rantatien sekä Enson ja Rouhialan puolivalmiit voimalaitokset. Rouhialasta tuli lokakuussa 1940 Neuvostoliiton kolmanneksi tehokkain voimala, kun se alkoi tuottaa sähköä Leningradin sotateollisuudelle. Läskelän-Pitkärannan merkittävät malmivarat ja kaivos olivat tuolloin myös ainoa Neuvostoliiton luoteisreunoilla ollut mineraalilöydös, josta saatiin tinan lisäksi kuparia ja volframia.”[ii]

Miksi Talvisodasta tuli Talvisota

”Murmanskin, Karjalan ja Leningradin alueen kehittymättömyys ei tarjonnut puna-armeijalle helppoja keskittämismahdollisuuksia. Se pakotti turvautumaan noissa oloissa ainoaan mahdolliseen sodankäyntitapaan, salamasotaan. Joukkojen keskittämiseen oli käytettävissä vain lumeton aika viljankorjuun päättymisestä talven alkuun. Talvisodasta tuli siksi juuri Talvisota.”[iii]

Taloudelliset seikat

”Taloudellisiin seikkoihin viittaa myös Josif Stalinin puhe, jonka hän piti Yleisvenäläisen kommunistisen puolueen keskuskomitean koollekutsumassa korkean sotilaspäällystön kokouksessa 14.-17.4.1940. Puheessa viitattiin siihen, että Leningradissa toimi 30-35 prosenttia Neuvostoliiton asetuotannosta, joten maan toisella pääkaupungilla oli paitsi puolustuksellista myös poliittista merkitystä. Stalin iloitsi lisäksi siitä, että suomalaisilta oli onnistuttu Talvisodassa ryöväämään sellutehtaita. Kun otetaan vielä huomioon pakkoluovutetun Karjalan sähköntuotantopotentiaali, voidaankin todeta, että Talvisodalla ei tavoiteltu Leningradin turvavyöhykkeen hankkimista. Siinä oli kyse sotateollisuuden tarpeiden tyydyttämisestä.”[iv] Ryöstöretki.

——

[i] Erkki Nordberg – Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla; 2003; sivu 143

[ii] Erkki Nordberg – Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla; 2003; sivu 143

[iii] Erkki Nordberg – Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla; 2003; sivu 143

[iv] Erkki Nordberg – Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla; 2003; sivut 143-144

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu