Tilanne Talvisodan päättyessä?
Melko yleisesti historiastamme annetaan ymmärtää, että Talvisodan päättyessä Suomi oli kaatumaisillaan ja vain sodan päättyminen pelasti Suomen välittömältä tuholta.
Olikohan se tilanne ihan niin synkkä?
Talvisodassa toteutunutta
Venäjän 44.Divisioona tuhottiin Raatteen tiellä tammikuussa 1940. Pieni määrä sotilaita pääsi karkuun Venäjän puolelle rajaa, mutta ei siitä divisioonasta ollut hyökkääjäksi pitkiin aikoihin.
Venäjän 163.Divisioona tuhottiin Suomussalmella vuoden vaihteessa. Melkoinen määrä sotilaita pääsi karkuun pohjoiseen Kiantajärveä pitkin, mutta ei siitä divisioonasta ollut hyökkääjäksi pitkiin aikoihin. Näiden kahden divisioonan tuhoamisesta kerrotaan tässä artikkelissa tilannekartoin. Käyttökelpoista sotasaalista saatiin varsin runsaasti.
Venäjän 168.Divisioona ja 18.Divisioona käytännössä tuhottiin mottitaisteluissa Laatokan pohjoispuolella. Tästä mottisodasta on seuraavat artikkelit:
– https://jput.fi/Suurmotin_teko.htm
– https://jput.fi/Rykmentinmotti.htm
– https://jput.fi/Kenraalimotti.htm
168.D:sta oli hieman porukkaa hengissä Talvisodan päättyessä, mutta ei heistä enää hyökkäämään ollut – jos Talvisota olisi vielä jatkunut, niin tilanne olisi motitettujen osalta käynyt vieläkin huonommaksi. Kelirikon tullessa motin huolto jäitse olisi katkennut kokonaan.
Venäjän 139.Divisioona hyökkäsi Tolvajärvelle, mutta piestiin takaisin itään Aittojoelle, johon Mannerheim käski pysäyttämään hyökkäyksen. Siellä käytiin asemasotaa Talvisodan loppuun saakka, eikä silläkään divisioonalla ollut edellytyksiä siirtyä hyökkäykseen.
Venäjän 56.Divisioona hyökkäsi Kollaalle, mutta Kollaa kesti. Oletettavasti olisi kestänyt jatkossakin.
Venäjän 54.Divisioona hyökkäsi Kuhmoon, mutta motitettiin. 54.Divisioonaa pelastamaan Venäjä lähetti Hiihtoprikaati Dolinin, mutta se tuhottiin. Rauhan tulo pelasti 54.D rippeet. Jos sota olisi jatkunut, niin 54.D olisi tuhoutunut, Suomi saanut lisää sotasaalista ja joukkoja olisi vapautunut, esimerkiksi Kannakselle.
Venäjän 122.Divisioona hyökkäsi Sallasta Rovaniemen suuntaan ja pahimmillaan uhkasi jopa Kemijärveä. 122.D kuitenkin pysäytettiin ja piestiin takaisin itään. Sodan päättyessä oli käynnissä asemasota Märkäjärvellä.
Laatokasta pohjoiseen ei siten ollut oikeastaan mitään hätää. Päinvastoin sieltä olisi jatkossa saatu lisää sotasaalista ja vapautunut joukkoja etelämmäksi.
Kenttätykistö
Kenttätykistöä kutsutaan aiheellisesti Taistelukentän Jumalaksi tai ainakin Taistelukentän Kuninkaaksi.
Kuten tunnettua, niin Talvisodan alkaessa Suomen kenttätykistöllä oli aivan liian vähän ammuksia ja niistä oli huutava pula. Varsinkin raskaamman kaliiberin tykeistäkin oli pulaa.
Kuinka ollakaan tilanne oli kuitenkin paranemassa monin tavoin. Saatiin lisää tykkejä ja ammuksia – ja omakin ammustuotanto saatiin käyntiin isommilla kierroksilla. Talvisodan kenttätykeistä on artikkeli täällä. Talvisodan ammuksista on artikkeli täällä.
JOS Talvisota olisi jatkunut, niin olisi saatu käyttöön yhä lisää tykkejä ja ammuksia.
Talvisodan Ilmavoimat
Urbaani legenda kertoo, että Suomea ei autettu.
Tosiasiassa Suomi sai Talvisodan aikana hankittua melkoisesti uutta kalustoa, mutta kaikki kalusto ei ennättänyt kunnolla tai ollenkaan käyttöön ennen kuin Talvisota yllättäen päättyi. Jos Talvisotaa olisi jatkettu, niin:
- Fiat hävittäjät olisivat ennättäneet vaikuttamaan sodan kulkuun;
- Morane-Saulnier hävittäjät olisivat ennättäneet vaikuttamaan sodan kulkuun;
- Hyvät Brewster hävittäjät olisivat ennättäneet vaikuttamaan sodan kulkuun;
- Bristol Blenheim pommikoneita saatiin lisää. Englanti lupasi, että JOS Suomi tekee virallisen avunpyynnön, niin Suomi saa 50 pommikonetta miehistöineen. Se olisi ollut varsin merkittävä apu.
Sotilaat
Ei Suomelta ollut suinkaan sotilaat loppumassa. Suomalaisia koulutettiin lisää, ulkomaalaisia vapaaehtoisia koulutettiin huomattavia määriä. JOS Talvisotaa olisi jatkettu, niin näitä koulutettuja olisi voitu käyttää kuluneiden ja väsyneiden joukkojemme täydennyksenä.
Talvisota kesti vain 105 päivää
Niin, sota oli varsin lyhyt.
Verrataanpa Ukrainan sotaan. Tätä kirjoitettaessa 9.9.2024 Ukrainan sota on kestänyt oikeastaan jo yli 10 vuotta. 24.2.2022 alkanutta Venäjän suurhyökkäyksen jälkeistä täysimittaista sotaa on käyty jo 929 päivää. Osa miehistä on ollut rintamalla yli vuoden ilman kunnollista lomaa. Sanotaan, että Talvisodan päättyessä suomalaiset sotilaat olisivat olleet loppuun saakka väsyneitä, vaikka saivat yleisesti jopa kotilomia Talvisodan aikana. Sotilas venyy tarvittaessa melkoisiin suorituksiin väsyneenäkin, mutta parasta olisi tietysti antaa sotilaiden välillä levätä kunnolla selustassa.
Tilanne Kannaksella
Taipale Laatokan rannalla oli edelleen Suomen joukkojen hallussa, kuten yleisesti koko Vuoksen pohjoispuolinen alue.
Viipuri oli Suomen hallussa, eikä Viipurin menetys olisi merkinnyt sodan menetystä, kuten ei merkinnyt Jatkosodassakaan.
Vihollinen oli saanut jäitse sillanpään Viipurista länteen olevalle alueelle ja joutui huoltamaan sillanpäätä Meren jäälakeuksien kautta. Kelirikon tultua sillanpäässä oleva porukka olisi jäänyt ilman huoltoa.
Venäjän tavoite Talvisodassa
Venäjän tavoite Talvisodassa oli yksiselitteisesti valloittaa koko Suomi takaisin orjuuteensa. Venäjä siten epäonnistui, kun Suomi saavutti torjuntavoiton.
Miksi Venäjä epäonnistui
Sitä käsitellään tässä artikkelissa hyvinkin tarkoin. Tietysti tarkoin lähdeviittein luotettaviin lähteisiin.
Olisiko Talvisotaa kannattanut jatkaa
Siihen kysymykseen en osaa vastata – mutta mitään ehdottoman välttämätöntä syytä Talvisodan lopettamiseen juuri maaliskuussa 1940, ei ole tiedossani.
Tässä artikkelissa pohditaan sodan lopettamista ihan perusteellisesti.
Niin, totuus on, ettei Venäjä sodassa valloittanut juuri mitään Suomesta. Mutta suomalaisten rahkeet ja voimat olivat kyllä melko lopussa helmikuussa 1940 eikä lännen laajemmasta avusta ollut vallalla kovin optimistista käsitystä. Neuvostoliitossa sen sijaan tiedettiin riittävän ainakin miehiä ja uusia rahdattiin rintamalle kaiken aikaa. Muuta sotaahan Neuvostoliitto ei käynytkään silloin ja se pystyi keskittämään kaiken voimansa Suomen nujertamiseksi.
Kerrotaan, että sodan alkaessa kenraalikunta Neuvostoliitossa oli esittänyt Stalinille vielä massiivisempia joukkojen ja kaluston siirtoa Suomen itärajalle, mutta siinä vaiheessa Stalin oli naurahtanut, että ”Leningradin piiri saa hoitaa pienen Suomen”. Tämäkin asenne oli varmaan muuttunut Stalinin mielessä parin kuukauden kokemusten pohjalta.
Kun ensimmäiset rauhanneuvottelukosketukset otettiin Wuolijoen ja Kollontain yhteissuhmuroinnin tuloksena, Suomelle ilmoitettiin Neuvostoliiton vaatimuksena ne rajat, jotka Moskovassa myöhemmin ”sovittiin”. Ja ilmoitus oli tyyliin: ”Joko siihen suostutte tai sitten jatketaan niin kauan, että olemme ne saavuttaneet”. Tuossa tilanteessa oli suomalaisen valtiojohdon ja neuvottelijoiden kannalta varsin hankalaa tietää mikä olisi ollut se ”oikea” päätös, ja itsenäisyyden säilyttäminen oli prioriteetissa ykkösenä.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjän joukoista Talvisodassa on yksityiskohtainen kirjoitus täällä:
https://jput.fi/Mista_joukot.htm
Ilmoita asiaton viesti
Lisää suomalaisia kaatuneita, kelirikko tulossa, sotaa kannattaa jatkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Näillä blogeilla on paljon ”MV-lehteä palvovaa Putinisti sakkia” ja muuta ihmeellistä …simpsalapim tyyppiä.
Heille Talvisota oli suomalaisten syytä ja heille olisi Suomen valloittaminen ollut se paras lopputulos.
Eipä tässä muuta.
Väheksyvät myös Suomen sotaharjoituksia (Venäjää vastaanhan ne on PV:llä), parempi näiden mielestä on jättää Ukraina yksin ja Suomenkin siirtyä takaisin Kremlin komentoon,, kuten se koko YYA-ajan oli.
Lähinnä oksettaa lukea näiden ”tovereiden” ulostulot.
…toisaalta, sakki on niin vanhaa että yhä useampi näistä koputtelee jo arkkuaan…🤔…eli mölisköön vielä kun ehtii.
Ilmoita asiaton viesti
Uskoisin että aikalaiset ja sekä armeija että poliitikot kyllä tiesivät tilanteen ja näkivät että on mahdotonta ja turhaa tapattaa lisää kansalaisia.
Neuvostoliitolla oli rajattomat resurssit ja viisikymmenkertainen määrä väkeä.
Muutaman kuukauden sota saattoi olla ”tasavertainen” mutta minkäänlaiseen kulutussotaan Suomen resurssit eivät olisi riittäneet.
Suomi oli tuohon aikaan vielä hyvin maatalousvaltainen maa ilman mainittavaa metalliteollisuutta (ase-).
Neuvostoliitto teki monia arviointivirheitä arvioidessaan Suomen kykyä ja ennenkaikkea halua puolustaa maataan.
He kuvittelivat ehkä että meillä on riittävästi kommunisteja jotka pystyvät sisältäpäin ja aikaansaamaan sekasortoa.
Se mitä olen lukenut kertoo myös että saksalaiset olisivat ”kannustaneet” Suomea solmimaan rauhan. Että Suomi kyllä tulee saamaan menetyksensä monin kerroin takaisin. Saksaa sitoi myös Molotov – Ribbentropp – sopimus ja hyökkäämättömyyssopimus joka ehkä esti Saksaa myymästä aseita suomalaisille. Suomihan oli tuossa sopimuksen lisäpöytäkirjassa jyvitetty Neuvostoliitolle.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen Talvisotaa Suomi käyttäytyi huonosti Saksaa kohtaan, joten Hitler suutuksissaan lupasi Suomen liittolaiselleen Venäjälle.
https://jput.fi/Saksalaisvastaisuus_Suomessa.htm
Talvisodan aikana Saksa auttoi liittolaistaan Venäjää, Venäjän hyökkäyssodassa Suomea vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Neuvostoliitolla oli rajattomat resurssit”
Ei todella ollut eikä ole nytkään.
Toisessa maailmansodassa ilman Lend-Lease sopimusta olisi Vanja saanut lopulta turpiin Saksalta ja myös Suomelta. Se maa ei yksin pärjää.
Missään ei ole toteen näyttää että paperilla ”olevat” miljoona-armeijat olisi koulutettu ja varustettu kun Talvisota ei mennytkään paraatimarssilla.
Ilmoita asiaton viesti
Neuvostoliitolta ei puuttunut mitään raaka-aineita. Sillä oli kaikkea yllin kyllin omasta takaa.
Sen raskas teollisuus oli monikymmenkertainen Suomeen verrattuna.
Mitä meillä oli?
Ei polttoainetta, ei aseteollisuutta, ei lentokoneteollisuutta. Ei panssari- ja tykkiteollisuutta.
Kaikki jouduttiin ostamaan ulkoa. Eikä Saksa myynyt.
Neuvostoliitto osoitti voimansa kun Saksa hyökkäsi Se kokosi monimiljoona-armeijan ja pystyi puolustautumaan Saksan tehokasta sotakonetta vastaan. Lend Lease aloitettiin -42 alussa. Ilman sitä NL olisi lähes varmuudella luhistunut.
Ilmoita asiaton viesti
Kun Suomella ei ollut mitään tehtiin MM-ennätys. Talvisodan sotasaaliina saaduilla T-26 tankeilla saimme koottua panssariprikaatin. Mikään muu maa maailmassa ei ole moiseen kyennyt.
Varkaudessa näitä kunnostettiin. Vaunuista lämmitettiin kuumalla vedellä venäläisten ruhot pois ja vaunut pestiin, kunnostettiin ja uudelleen maalattiin.
Ilmoita asiaton viesti
Jocke: ”Mitä meillä oli?
Ei polttoainetta, ei aseteollisuutta, ei lentokoneteollisuutta. Ei panssari- ja tykkiteollisuutta.
Kaikki jouduttiin ostamaan ulkoa.”
Vähän sinne päin, mutta joudun korjaamaan pikkuisen:
– Suomi tuotti jo ennen Talvisotaa Suomessa erinomaisia Suomi-konepistooleja merkittävän määrän ja tuotanto jatkui Talvisodan, Välirauhan, sekä Jatkosodan aikana.
– Suomi tuotti mm. Lahti-Saloranta pikakiväärejä huomattavan määrän jo ennen Talvisotaa, jne. Se ei toki ollut tarkkoine toleransseineen maailman paras pikakivääri, mutta kyllä niilläkin teilattiin vihollisia melkoinen määrä.
– Suomi oli jo perustanut tykkitehtaan, mutta sen koneiden saaminen kesti, joten kotimaiset tykit eivät ennättäneet Talvisotaan.
– Suomella oli myös 20 mm. panssarintorjuntakivääri ennen Talvisotaa, mutta sisäisten riitojen vuoksi sitä ei valmistettu tarpeeksi, Talvisodassa sillä olisi tehnyt ihmeitä.
– Kuinka ollakaan Suomessa valmistettiin myös sotilaslentokoneita menestyksellisesti.
– Suomi oli osannut jemmata polttoaineita, joten Puolustusvoimilla ei todellisuudessa ollut niistä puutetta Talvisodassa, eikä edes Jatkosodassa. Polttoainetta riitti vanhoista varastoista vielä 1950-luvulle saakka.
Ilmoita asiaton viesti
Ja näillä olisi taisteltu pari kolme vuotta?
Sotaa jossa komessa kuukaudessa kuoli 30 000 miestä?
Lentokoneita valmistettiin koulutuskoneiksi ja muutama hävittäjä jatkosodan loppupuolella.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ilmavoimien_ilma-aluksista
En tiedä paljonko venäläisiä koneita tiputettiin mutta luulisin että monia satoja.
Kirjoituksiani ei missään nimessä saa ottaa venäläismielisinä.
Meidän tulee tehdä kaikki mahdollinen Suomen puolesta.
Haluan vain että asiat menevät suunnilleen edes realistisesti
Ilmoita asiaton viesti
Jocke, en epäile asennettasi, se on varmaankin ihan hyvä Suomen kannalta.
Valitettavasti Sinulta kuitenkin puuttuu se tietämys mitä minulla on.
Suomen lentokoneteollisuus valmisti melkoisen määrän mm. Blenheimejä Suomen ilmavoimille. Suomen lentokoneteollisuus valmisti, modernisoi, peruskorjasi, vauriokorjasi, jne. valtavan määrän sotilaslentokoneita. Lentokoneteollisuudessa ei ollut mielestäni mitään vikaa.
On ihan kokonaan eri asia, että poliitikkomme eivät tehneet oikeita päätöksiä. Olisi pitänyt esimerkiksi ostaa lisenssejä modernien hävittäjien valmistamiseksi Suomessa. Ja tietenkin ostaa niitä myös valmiina.
Kovaa faktaa, tarkoin lähdeviittein luotettaviin lähteisiin:
https://jput.fi/Jatkosotaa_ilmassa.htm
Ilmoita asiaton viesti
No, kaivoin Wikistä nuo tiedot ja pidän niitä uskottavina.
Tottakai vaurioituneita korjattiin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomenkielinen Wiki ei ole uskottava lähde sotaa, Venäjää, jne. käsiteltäessä. Siellä anonyymit punikit deletoivat tosiasioita ja lisäävät valheita – suomettunutta sontaa.
Ilmoita asiaton viesti
No olisiko aiheellista korjata virheellinen tieto?
Ilmoita asiaton viesti
Niin, jos jenkit eivät olisi tulleet liittoutuneiden avuksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, siellä hyökättiin Juntusrantaan, kun tiesivät siellä olevan paljon kommunisteja, joten ajattelivat, että he tulevat neukkuhyökkäyksen avuksi ja varsinkin opastamaan erämaassa, jonka tunsivat. Ei mennyt sekään ihan putkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Meinaatko, että Juntusrannan kommunistien luultiin varmistavan Venäjän voiton? Voi olla, että siellä muutama kymmenen henkeä olisi asiaan vihkiytynytkin.
Ilmoita asiaton viesti
Nooo, Suomen katkaisemiseksi saattoivat neukut kuvitella sieltä saavansa merkittävää apua.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän noilla seuduin oli melkoisesti korpikommareita, osa ihan oikeasti riemastui, kun puna-armeija tuli yli rajan. Heitä lähti oppaiksi ja tulkeiksi ja muistaakseni jotkut siirtyivät ihan perheineen NL:n puolelle.
Sen sijaan kokonaisuuden kannalta näillä maanpettureilla ei ollut isoa merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Näitä samanlaisia ”kupin myyjiä” on myös tänä päivänä…
Ilmoita asiaton viesti
Suomen tilanne Talvisodan päättyessä oli parempi kuin Jatkosodan päättyessä. Jatkosodan päättyessä ei oikein ollut muuta vaihtoehtoa kuin aselepo Venäjän ja Brittiläisen Kansainyhteisön kanssa.
Talvisodan lopulla olisi ollut vielä Britannian ja Ranskan liittolaisuus kokeilematta. Silloiselta Suomen johdolta puuttui rohkeutta katsoa tämä vaihtoehto pidemmälle.
Ilmoita asiaton viesti
Pertti: ”Talvisodan lopulla olisi ollut vielä Britannian ja Ranskan liittolaisuus kokeilematta. Silloiselta Suomen johdolta puuttui rohkeutta katsoa tämä vaihtoehto pidemmälle.”
Näin on.
Englannilla ja Ranskalla oli huomattava vaikutus siihen, että Venäjä katsoi parhaaksi lopettaa Talvisota. Lainaan omaa artikkeliani:
Uhka joutua sotaan länttä vastaan
”Viimeaikainen historiantutkimus on selvittänyt jo Talvisodan päättymisen arvoituksenkin. Siihen vaikutti ratkaisevasti Stalinin Englannista saamat tiedustelutiedot, että liittoutuneet ryhtyisivät sotaan etelässä, nimittäin pommittamaan Bakun öljyalueita. Sellaiseen uhkapeliin ei Stalin halunnut antautua.”[iii]
Mahdollinen skenaario, joka ei sopinut Venäjän suunnitelmiin: ”Suomi maaliskuussa 1940 piti käsissään maailman kohtaloa. Jos se kaikesta huolimatta olisi ottanut vastaan länsivaltojen avuntarjouksen, Ranska ja Englanti olisivat samalla joutuneet sotaan Neuvostoliittoa vastaan, mistä olisi voinut olla seurauksena Neuvostoliiton ja Saksan siteiden lujittuminen.”[iv]
”Ranskan yleisesikunnan asiakirjojen perusteella interventiota valmisteltiin myös Kaukasiassa, missä liittoutuneet olisivat ottaneet haltuunsa Saksaan öljyä toimittavan Bakun alueen.”[v] ”Nelipäiväisessä politbyroon ja rintamakomentajien tilityskokouksessa kuukausi sodan jälkeen hän [Stalin – jp] syytti tiedustelu-upseereitaan — Stalin moitti etenkin sitä, että ilmahyökkäys Bakuun oli esitetty hänelle varmana tietona.”[vi]
Venäjä suhtautui Ranskan ja Englannin väliintuloon vakavasti.[vii]
Berija ilmoitti Stalinille 5.3.1940, että Ranskasta on lähdössä kolme divisioonaa Suomeen.[viii]
13.3.1940 aamulla Englannin ulkoministeri Halifax lupasi lähettää Suomeen 50 pommikonetta, jos Suomi jatkaa sotaa.[ix]
”Stalinin saamien tietojen mukaan länsiliittoutuneet aikoivat tosissaan puuttua sotaan. On syytä arvioida, että juuri siksi Neuvostoliiton hallitus katsoi parhaaksi tehdä poliittisen täyskäännöksen.”[x]
Berijalta Voroshiloville, Halifaxin kiertokirje suurlähettiläille Talvisodan yhteydessä: ”Saksan heikko kohta on Venäjä … Bakun öljylähteiden menetys haittaisi Venäjän sotaponnistuksia ja sen kykyä auttaa Saksaa enemmän kuin mikään muu isku, jonka sille voi antaa ulkoapäin.”[xi]
”Liittoutuneet olivat selvästi pettyneitä, että Suomi oli tehnyt Neuvostoliiton kanssa rauhan 13.3.1940 raskailla ehdoilla. Laajan hyökkäyksen suunnittelu Neuvostoliittoon ei ollut kuitenkaan sidoksissa talvisodan seurauksiin, vaan suunnitelmien tekeminen jatkui ja suorastaan kiihtyi, myös Bakun osalta.”[xii]
Öljy
Bakun öljykentillä tuotettiin lähes 100% Venäjällä käytetystä bensiinistä, lentokoneiden tarvitsemasta öljystä 80% ja 90% kerosiinista. Venäjä toimitti myös huomattavan määrän polttoaineita sieltä Saksaan Italian satamien kautta. Venäjä toimitti Saksalle sen tärkeimmät raaka-aineet.[xiii]
Oli täysin reaalinen uhka, että Englanti ja Ranska pommittaisivat Bakua Lähi-Idästä.
”Stalin oli tiedusteltuaan amerikkalaisilta öljyasiantuntijoilta saanut kuulla, että koska maa oli tuotantomenetelmien vuoksi öljyn kyllästämä, tulisi pommitusten aikaansaamien tulipalojen sammuttaminen kestämään kuukausia ja tuotanto olisi käynnistettävissä uudelleen vasta usean vuoden kuluttua.”[xiv]
https://jput.fi/Miksi_Venaja_epaonnistui_valloitusyrityksessaan.htm
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko Talvisotaa pitänyt jatkaa?
Tämän kysymyksen suhteen kannattaa kaivaa esille Lasse Laaksosen väikkäri, jonka herrat epäilemättä ovat jo sen ilmestyessä lukenee koirankorville. Mutta kertaus on opintojen äiti:
Lainaan Arto Astikaisen arvostelua HS/24.10.1999:
”Talvisodan alkamisen 60-vuotispäivän kynnyksellä kirjakauppoihin tulee nuoren helsinkiläisen sotatutkijan Lasse Laaksosen perusteellinen väitöskirja, jossa vastataan tuohon kysymykseen.
Vastaus on hyvin selkeä: sotaa ei olisi kyetty enää jatkamaan. Suomalaisten puolustus oli rauhan tullessa 13. maaliskuuta 1940 klo 11 luhistumaisillaan tärkeimmällä suunnalla Karjalan kannaksella ja Viipurinlahden länsirannalla. Kysymys oli enää päivistä. Rauha tuli viime hetkillä. Se pelasti suomalaiset.
Lasse Laaksosen tutkimus Todellisuus ja harhat – Kannaksen taistelut ja suomalaisten joukkojen tila talvisodan lopussa 1940 antaa raadollisen kuvan sodan viimeisistä viikoista ja päivistä. Sankaritarujen ja ihmeiden tilalle nousee karmaiseva kuva kaaoksesta, joka rintamalla vallitsi: Sotilaat olivat loppuun väsyneitä, monet mitään tajuamattomassa tilassa, kauhun lamauttamia; monet komentajatkin haparoivat päätöksiä paniikissa. Sotamateriaali oli huvennut, puolustuslinja oli harva ja ohut kuin pärekori ja reservissä oli jäljellä enää kolme todella taistelykykyistä pataljoonaa heitettäviksi pahimpiin paikkoihin. Joukot olivat monin paikoin pirstaleina, joita oli mahdoton johtaa. Divisioonien ja armeijakuntien esikunnat ja Mikkelin päämaja eivät tienneet, missä rintamalinjat täsmällisesti kulkivat.”
Lue koko Arton arvostelu tästä:
https://www.hs.fi/feature/art-2000003837021.html
Omasta puolestani totean pari seikkaa:
Kuluneen neljännesvuosisadan kuluessa ei oikein ole tullut esiin uutta tutkijaa, joka olisi painokkaasti kumonnut Laaksosen väikkärin esille kaivamat tosiasiat ja niidne pohjalta ilmenevät johtopäätökset.
Toisekseen viittaan pari päivää sitten erääseen toiseen blogiin kirjottamani kommenti Britannian War Roomin kokouspäiväkirjoista ja Ranskan vastaavista ensikäden lähteistä, jotka koskivat Daladierin herättelemän Suomen avustusretkikunnan perustamista ja lähettämistä Suomen rintamalle. Kolusin läpi nuo materiaalit samoihin aikoihin, kuin Lasse teki väitöskirjaansa, eikä minullakaan ole ollut neljännesvuosisadan aikana ilmennyt aihetta muuttaa käsitystäni Talvisodan päättäneen välirauhan tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta.
Sodan jatkaminen tuossa vaiheessa ja jäljellä olleilla voimilla olisi ollut virhe ja toivomus läntisten sotavoimien interventiosta Suomen pelastajaksi jäi perusteiltaan tarpeiden suuruudet huomioiden auttamattoman heikoiksi. Vaikka en Saksan eräiden johtomiesten viesteistä ja niiden painoarvosta olekaan samaa mieltä Heikki Ylikankaan kanssa, niitä viestejä kuitenkin todistettavasti lähetettiin Suomen suuntaan, ja nehän tunnetusti kehoittivat meikäläisiä tekemään nyt rauhan, kun oma armeijamme oli vielä koossa ja käskyjemme alla, sillä toinen chanssi tulee vielä, kuten tulikin kesäkuussa 1941.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos hyvästä kommentista Veikko!
Minä en tosiaankaan tiedä olisiko Talvisotaa kannattanut jatkaa, vaiko ei.
Kuitenkaan tilanne ei minun käsittääkseni ollut niin toivoton, kuin pitkän, syvän ja synkän suomettumisen aikana on väitetty.
Suomettumisen aikana mm. ”unohdettiin” Vapaussota Venäjää vastaan 1918 ja väitettiin Suomea syylliseksi Talvisotaan, sekä Suomea Jatkosodan aloittajaksi/syylliseksi/hyökkääjäksi. Kaikki ne ovat tietysti valhetta.
En olisi pahoillaan jos Talvisodan loppuvaihetta tutkisi joku oikea puolueeton tutkija.
Ilmoita asiaton viesti
”Olisiko Talvisotaa kannattanut jatkaa”
Tämä on historian jossittelua. Jos tuonaikaiset suomalaispäättäjät, kuten Mannerheim, tekivät virhearvion, niin sitten olisi kannattanut. Itse en usko tuollaiseen virhearvioon. Tosin täytyy myöntää, että Itävallan Aatun pelaaminen kaksilla korteilla kuulostaa uskottavalta, siis tarjous Suomelle päästä mukaan Neuvostoliittoon suuntautuvaan hyökkäykseen vähän myöhemmin.
Mutta kyllä historian jossittelu on mukava harrastus.
Ilmoita asiaton viesti
Risto: ”Jos tuonaikaiset suomalaispäättäjät, kuten Mannerheim, tekivät virhearvion, niin sitten olisi kannattanut.”
Mannerheim oli hyvä mies, mutta ei suinkaan erehtymätön.
Esimerkiksi kesäkuun alussa 1944 Mannerheimin arvio oli, että Venäjä ei tee suurhyökkäystä kesäkuussa Suomen kimppuun. Vaan kuinka ollakaan Venäjä teki Neljännen Strategisen Suurhyökkäyksen Suomen kimppuun alkaen 9.6.1944.
Ei ole ollenkaan harvinasta, että ihmiset tekevät virhearvioita.
Esimerkiksi silloinen Suomen Puolustusministeri Niukkanen oli sitä mieltä, että kannattaa jatkaa sotimista, eikä tehdä rauhaa.
Ilmoita asiaton viesti