Unkarin kansannousun 23.10.1956 vuosipäivä – Venäjä teki unkarilaisten kansanmurhan

Katkelma artikkelistani

Stalinin kuoleman jälkeen Unkarissakin alkoi jonkinasteinen suojasää ja jyrkimmän linjan kommunisteja hillittiin, jopa tuomittiin rikoksistaan.

”Tyytymättöminä aloitettujen uudistusten hitauteen erosi lokakuun 1956 aikana yli  3 000 opiskelijaa kommunistisesta opiskelijajärjestöstä. Tilalle perustettiin riippumaton opiskelijajärjestö, joka sai vahvan jalansijan Budapestin Teknillisen Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijaliike radikalisoitui nopeasti vaatien pakollisten venäjänkielen luentojen lopettamista, stalinististen opettajien ja tutkijoiden asettamista syytteeseen ja Mihály Farkasin tuomitsemista julkisessa oikeudenkäynnissä. Opiskelijoiden vaatimukset esitettiin 20. lokakuuta pidetyssä joukkokokouksessa Budapestin Teknillisessä Yliopistossa. Opiskelijat ilmoittivat ryhtyvänsä avoimeen katumielenosoitukseen, mikäli heidän vaatimustaan ei täytettäisi kahden viikon sisällä.”[i]

Unkarin kommunistinen hallitus yritti ensin kieltää mielenosoituksen, mutta kun Budapestin poliisipäällikkö kieltäytyi ampumasta mielenosoittajia, niin mielenosoitus sallittiin – työt pysähtyivät myös virastoissa ja tehtaissa sekä työläiset liittyivät mielenosoittajiin. Hallituksen johtoon kutsuttiin Imre Nagy. 23.10.1956 innostunut väkijoukko kaatoi jalustaltaan valtavan kokoisen Stalinin patsaan.[ii]

Toinen katkelma pitkästä artikkelistani

”Neuvostoliiton johtajan Nikita Hrutshevin annettua joukoilleen käskyn ylittää Unkarin raja pääministeri Imre Nagy ilmoitti 1. marraskuuta Unkarin eroavan Varsovan liitosta ja julistautuvan puolueettomaksi.”[iii] Hallitus kutsui Venäjän suurlähettilään Unkarissa Juri Andropovin luokseen ja ilmoitti hänelle, että ellei Venäjän suorittama Unkarin miehitys pysähdy Unkari pyytää YK:lta apua. Andropov ei vastannut ja poistui.[iv]

Unkarin laillinen pääministeri Imre Nagy ilmoitti YK:n pääsihteerille, että YK:ssa Unkarin nimissä esiintyvät henkilöt ovat yksityishenkilöitä. Esimerkiksi YK:ssa skandaalimaisesti esiintynyt ”YK-suurlähettiläs” Péter Kós oli todellisuudessa venäläinen oikealta nimeltään Lev Konduktorov.[v]

Unkarin hallitus esitti Venäjälle vastalauseensa Unkarin miehityksestä ja lähetti jo toisen sähkeen YK:n pääsihteeri Hammarskjöldille kääntyen lopulta YK:n puoleen.[vi] 3.11. Turvallisuusneuvoston kokouksessa USA:n lähettiläs Henry Cabot Lodge vaati kunnioittamaan Unkarin vapautta ja koskemattomuutta. Venäjän lähettilään Sobolevin mukaan Nagyn väite Venäjän invaasiosta on kaikkea perää vailla.[vii]

4.11.1956 Venäjän joukot tekivät suurhyökkäyksen Budapestiin.

”Unkariin lähetettiin vuonna 1956 kaksi armeijaa, armeijakunta, rajajoukkoja sekä neljä maahanlaskurykmenttiä kukistamaan kansannousua. Joukkojen yhteisvahvuus oli 160 000-180 000 sotilasta sekä 2 000-2 500 T-54/55-panssarivaunua ja rynnäkköpanssarivaunua. Kaksi maahanlaskurykmenttiä tuotiin kuljetuskoneilla ja kaksi maitse Budapestiin, missä niitä käytettiin katutaisteluihin jalkaväen tapaan.”[viii]

Koko pitkä artikkeli

Koko pitkä artikkeli pitkine suorine lainauksineen ja tarkkoine lähdeviitteineen on luettavissa turvallisesti täältä.

——

[i] Unkari – Maa, kansa, historia; 2004; sivu 275

[ii] Unkari – Maa, kansa, historia; 2004; sivu 276

[iii] Unkari – Maa, kansa, historia; 2004; sivu 279

[iv] Kálmán Hegedüs – Unkarin toinen historia; 1991; sivu 85

[v] Kálmán Hegedüs – Unkarin toinen historia; 1991; sivut 72-73

[vi] Kálmán Hegedüs – Unkarin toinen historia; 1991; sivut 87-88

[vii] Kálmán Hegedüs – Unkarin toinen historia; 1991; sivu 100

[viii] Erkki Nordberg – Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla; 2003; sivu 306

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu