Venäjän vaatima erittäin vaarallinen kauttakulkua koskeva sopimus allekirjoitettiin 6.9.1940 – 80 vuotta sitten

Talvisodan rauhansopimuksessa Venäjä ei ollut vaatinut kauttakulkuoikeutta Hankoon – ilmeisesti peläten Suomen jatkavan taistelua ja päästävän ennemmin britit ja ranskalaiset maahan – mutta Välirauhan aikana tuli tämäkin törkeä vaatimus.

”Jonkin aikaa Moskovan rauhan teon jälkeen Suomen hallitus oli ehdottanut venäläisille molempien maiden välisen rautatieliikenteen aloittamista uudelleen samalla pohjalla kuin ennen sotaa. Neuvostoliitto antoi vastauksensa vasta heinäkuun 9. päivänä jättäen Suomelle kaksi teknillisluontoista sopimusehdotusta. Samalla se pyysi kauttakulkuoikeutta venäläisille junille alueensa ja Hangon tukikohdan välillä. Pyyntöä ei esitetty erikseen, vaan se oli ikään kuin ohimennen liitetty asiakirjanippuun. Ehdotusta perusteltiin viittaamalla siihen, että Hangon niemimaa ja sitä ympäröivät saaret oli rauhansopimuksen perusteella vuokrattu 30 vuodeksi Neuvostoliitolle ja että kauttakulkuliikenne oli välttämätön sopimuksessa määriteltyjen maa- ja ilmavoimien joukkojen siirtämiseksi paikalle sekä tukikohdan huoltoa varten. Neuvostoliiton ehdottaman sopimuksen nojalla tukikohtaan voitaisiin kuljettaa joukkoja, aseita ja varusteita. Neuvostoviranomaiset huolehtisivat valvonnasta rautatievaunujen sisällä suomalaisten puolestaan vastatessa ulkopuolisesta vartioinnista. Jokaisen junan veturissa voisi olla mukana suomalainen saattaja.1

Suomen hallituksella oli vielä tuoreessa muistissa neuvostojoukkojen kolme viikkoa aikaisemmin toimeenpanema Baltian maiden miehitys. Ymmärrettävästi se taaskin huolestui Neuvostoliiton ehdotuksesta, jonka hyväksyminen olisi merkinnyt venäläisten sotilaiden jatkuvaa matkustamista maamme väekkäimmän ja tärkeimmän alueen läpi.”[i]

”Kauttakulusta maata pitkin Hankoon ei ollut puhuttu maaliskuun neuvotteluissa eikä rauhansopimuksessa sanottu siitä sanaakaan, minkä Molotov sitä paitsi myöhemmin itsekin myönsi.3 Tietäen, että Hangosta tulisi meritukikohta, suomalaiset olivat päätelleet että joukkojen kuljetukset ja huolto hoidettaisiin meri- ja ilmateitse. — —

Helsingin ja Moskovan suhteet olivat kuitenkin jo Neuvostoliiton muiden vaatimusten seurauksena jännittyneet siinä määrin, ettei kauttakulkupyynnön torjumista voitu ajatellakaan. Hallitus pyrkikin vain korjaamaan ja täsmentämään ne ehdotuksen kohdat, jotka sen mielestä vaikuttivat vaarallisimmilta.”[ii]

”Suomalaiset pyrkivät aluksi rajoittamaan kuljetukset muihin kuin sotatarvikkeisiin, mutta venäläiset kieltäytyivät. Sitten Suomen hallitus ehdotti, että ainoastaan Hangon tukikohdan rakentamiseen tarvittava sotamateriaali voitaisiin viedä rautateitse, mutta ei aseita. Venäläiset vastasivat jälleen torjuvasti.5

Tärkein kysymys koski kuljetettavien sotilaiden ja junien lukumäärää, sillä Neuvostoliiton alkuperäisessä ehdotuksessa ei ollut varauduttu mihinkään rajoituksiin. Suomalaiset esittivät aluksi, että maan alueen läpi matkustavat sotilaat olisivat siviilipuvuissa ja ilman aseita, jotka kuljetettaisiin eri junissa. Yhdessä junassa ei myöskään saisi olla mukana yli viittäkymmentä sotilasta. Venäläiset tekivät tällöin puolestaan myönnytyksen: aseet voitaisiin kuljettaa eri vaunuissa, mutta silti samoissa junissa. Sitoumusta ei kuitenkaan merkittäisi sopimustekstiin, vaan suullinen vakuutus riittäisi. Junien lukumäärä sovittiin lopulta neljäksi päivässä, joista kaksi kulkisi kumpaankin suuntaan: Helsinki ehdotti myös, että junista vain kolme olisi samanaikaisesti maamme alueella.”[iii]

”Tavatessaan jälleen Molotovin Paasikivi korosti uudelleen Suomen jo hyväksyneen periaatteessa neuvostojoukkojen kauttakulun, vaikka niiden ilmaantuminen maahan herättäisikin huolestumista. Molotov puolestaan muistutti venäläisten suostuvan siihen, että sotilaat ja heidän aseensa kuljetettaisiin saman junan eri vaunuissa. Paasikivi vastasi, ettei ehdotusta ollut sinänsä hylätty. Suomalaiset olivat kuitenkin aluksi luulleet sotilaiden lukumäärää vähäiseksi, mutta nyt venäläiset voisivat lähettää matkaan pitkiä sotilasjunia. Siksi Helsinki toivoi, että aseet olisivat kokonaan eli junissa.

Paasikivi jätti Molotoville muistion, joka sisälsi Suomen uusimmat vastaehdotukset. Hän lausui, että allekirjoitettu sopi­mus olisi vielä alistettava eduskunnalle, ja että hallitus uskoi saavansa sen hyväksytyksi jos hänen juuri mainitsemansa ehto täytettäisiin. — —

Muutamia päiviä myöhemmin Kreml hyväksyi Suomen ehdotuksen. Neuvostoliiton ja Suomen kauttakulkusopimus teknisine liitteineen allekirjoitettiin Moskovassa syyskuun 6. päivänä 1940.8 Sitä voidaan tavallaan pitää Suomen hallituksen saavuttamana torjuntavoittona, sillä venäläiset olivat loppujen lopuksi perääntyneet monessa kohdassa. Käytännössä kauttakulkuliikenne kuitenkin aiheutti jatkuvia vaikeuksia venäläisten kieltäytyessä noudattamasta kaikkia sovittuja valvontamääräyksiä.”[iv]

”Muita näkyviä todisteita Suomen ja Neuvostoliiton vaikeuksien hälvenemisestä ei olekaan havaittavissa. Maamme läpi kulkevat venäläiset eivät näet suostuneet alistumaan sovittuun valvontaan, vaikka suomalaiset puolestaan yrittivät tarkkailla, että sopimusta noudatettiin. Paasikiven oli lukuisia kertoja pakko ottaa asia esille Moskovassa.”[v]

”Valvontaa koskeva kiista johtui tietenkin suomalaisten epäluuloista, sillä maamme sotilasjohto arveli venäläisten käyttävän kauttakulkua hyväkseen jos he joskus suunnittelisivat Etelä-Suomen miehittämistä.”[vi]

——

[i] Heikki Jalanti – Suomi puristuksessa 1940-1941; 1966; sivu 117

[ii] Heikki Jalanti – Suomi puristuksessa 1940-1941; 1966; sivu 118

[iii] Heikki Jalanti – Suomi puristuksessa 1940-1941; 1966; sivu 119

[iv] Heikki Jalanti – Suomi puristuksessa 1940-1941; 1966; sivut 120-121

[v] Heikki Jalanti – Suomi puristuksessa 1940-1941; 1966; sivu 192

[vi] Heikki Jalanti – Suomi puristuksessa 1940-1941; 1966; sivu 192

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu