Kuntauudistus puhuttaa

Viime viikolla eduskunnassa käytiin vilkas kuntavälikysymyskeskustelu. Sen päätteeksi hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 102–70, mutta keskustelu jatkuu.

Kuntauudistus puhuttaa, sillä hallituksen asettama tiukka aikataulu uudistuksen etenemiselle viittaa pakkoliitoksiin. Virkamiestyöryhmän karttaharjoitus jättäisi Suomeen vain seitsemisenkymmentä kuntaa. Osa ehdotetuista selvitysalueista on hallitusohjelman tavoitteen eli työssäkäynti- ja asioimisalueiden mukaisen yhdistelyn vastaisia. Aikalisä kuntaremontille onkin välttämätön.

Käydyssä keskustelussa nostin esille sen, että järkevintä olisi ensin selvittää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa järjestetään. Yksi tutkimisen arvoinen malli on erikoissairaanhoidon siirtäminen kunnilta valtion hoidettavaksi.

Kiinnitin huomiota myös lähidemokratiaan ja perustuslakiin, jossa turvataan yksilön mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Kuntademokratia on kansanvallan henkivakuutus. Jos uudistus toteutuu likipitäenkään virkamiesraportin mukaisena, merkitsee se tietoista lähidemokratian kuihduttamista kautta maan.

Korostin myös Nurmijärven asemaa itsenäisenä ja vahvana peruskuntana. Nurmijärvi on 40 000 asukkaallaan ideaalikokoinen pitäjä. Hyvin toimivia, ihmisen kokoisia kuntia ei pidä kuntaremontissa hävittää.

Virkamiesselvityksessähän Nurmijärvelle heitettiin kaksi kuolleena syntynyttä vaihtoehtoa. Ensisijainen on liitos Keravan, Järvenpään ja Tuusulan kanssa. Se ei perustu työssäkäynti- ja asioimisalueisiin. Nurmijärvi on sijainniltaan erillinen mainitusta kolmikosta.

Ehdotettu liitos on muutenkin vailla perusteita, sillä esimerkiksi liikkuminen kuntien välillä on etäisyyksien, tiestön laadun ja vaatimattoman joukkoliikenteen vuoksi hankalaa. Selvityksessä neuvotaan kehittämään tiestöä, mutta ne rahat voi kyllä järkevämminkin käyttää, sillä Nurmijärven luontainen toiminnallinen suuntautuminen on valtatie 3:een tukeutuen pääosin etelään.

Nurmijärvelle esitetty toinen vaihtoehto on kunnan pilkkominen osiin siten, että Rajamäki ja Kirkonkylä liitettäisiin osaksi Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen muodostamaa hämäläiskuntaa ja Klaukkala osaksi Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Sipoon muodostamaa jättikuntaa.

Jälkimmäinen pilkkomisvaihtoehto on, jos mahdollista, vielä vähemmän harkittu. Se on suoraan sanoen loukkaava, sillä kansalliskirjailija Aleksis Kiven perinteikkäällä ja elinvoimaisella pitäjällä on kaikki edellytykset jatkaa itsenäisenä – toki tarpeen mukaan muiden kuntien kanssa yhteistyötä vapaaehtoiselta pohjalta tehden.

Kolumni julkaistu Aamupostissa 12.3.2012.

Jussi Niinistö
Kannus

Kannuksen kaupunginjohtaja. Filosofian tohtori, dosentti. Entinen puolustusministeri (2015-2019). Poliittisesti sitoutumaton.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu