YLE, Soini ja varuskuntien määrä
YLE:n toissapäiväisessä vaalipaneelissa testattiin presidenttiehdokkaiden tietämystä puolustusvoimista. YLE:n laatiman uutisen mukaan ehdokkaat kompastelivat.
Esimerkiksi Paavo Väyryseltä kysyttiin varusmiespalveluksen suorittavien määrää, Sauli Niinistöltä kriisinhallintatehtävissä palvelevien suomalaisten määrää ja Timo Soinilta varuskuntien määrää.
Väyrynen vastasi noin 80 %, vaikka tosiasiassa varusmiespalveluksen suorittaa enää alle 70 %. Toimittajat hyväksyivät Väyrysen vastauksen. Niinistö tiesi oman kysymyksensä kohtuullisen tarkasti. Hän vastasi kolmisensataa, kun oikea luku on 250:n kieppeillä.
Timo Soinin kysymys ja vastaus löytyy ohjelmasta kohdasta 1 h 20 min. Kysymyksestä ei tietenkään selvinnyt, että tarkoitettiinko varuskuntaa hallinnollisena alueena (esimerkiksi Helsingin varuskunta, johon kuuluu Santahaminassa oleva Kaartin Jääkärirykmentti, Kaartin kortteli yms.) vai joukko-osastoja?
Timo Soini vastasi “noin 30″, mutta toimittajien mukaan oikea vastaus olisi noin 16-17. Kuitenkin aikuisten oikeasti varuskuntia on 24 ja joukko-osastoja 36, joista varusmiehiä kouluttavia joukko-osastoja 32! Ainakin tällä hetkellä.
On tietysti mahdollista, että toimittajat laskivat varuskunniksi vain maavoimien varuskunnat, mutta se olisi pitänyt kysymystä esittäessä kertoa.
Ja jos tietokilpailuja presidenttiehdokkaille vielä jatkossa järjestetään, pitäisi toimittajien tietää kysymysten lisäksi myös oikeat vastaukset. YLE:n toimittajien kannattaa jatkossa tehdä kotiläksynsä paremmin.
Vähemmälle huomiolle jäi,että Soini olisi tyytynyt yhden varuskunnan lakkauttamiseen,Dragsvikin.
Toivakassa lakkautetaan varikko. Se olisi säästynyt jos Toivakassa puhuttaisiin ruotsia?
Ilmoita asiaton viesti
Huolestuttavampaa kuin se että presidenttiehdokkaat osoittautuivat aika tietämättömiksi hallinnonalan perusasioista on mielestäni kuitenkin se, että politiikassa ylimalkaan yritetään näytellä pätevää myös kysymyksissä, joihin kenelläkään, toistan tämän: kenelläkään maailmassa ei ole toistaiseksi vastauksia.
Esimerkiksi se kaikkein keskeisin keskusteluissa käsitelty kysymys, kysymys eurosta ja finanssitalouden kriisistä, on sellainen johon kellään ei ole oikeita vastauksia. Niitä ei ole maailman parhailla, arvostetuilla ja palkituilla taloustieteilijöillä, niitä ei ole rahatalouden toimijoilla, ei talousajattelun tomijasubjektiharhaa edustavilla ”markkinoilla”, ei keskus- tai muilla pankkiireilla, ei poliitikoilla.
Tällaiset kysymykset pitäisi ensin tunnustaa vastaamattomiksi. Vain yleisen ja jokseenkin täydellisen tietämättömyyden tunnustaminen voisi luoda todellisia — ”aikuisen oikeita” — edellytyksiä kysymysten ratkaisemiselle. Nyt eletään jatkuvan reagoinnin kierteessä, jossa mitään otetta finanssitalouden rakenneongelmiin ei koskaan saada.
Presidentivaalikeskusteluissa meillä on sitten tuoleihin istutettu omaa pätevyyttään kaikin tavoin esilletuovia pönäköitä puoluepukareita, jotka ovat kehittäneet kukin omat kiertoilmaisunsa väistelläkseen alueita joita kukaan maailmassa ei toistaiseksi hallitse. Näytelmä on inhimillisesti ottaen surkea, tragikoomisuudessaan masentava. Niin paljon varmuuden tavoittelua vailla mitään todellista katetta.
Ilmoita asiaton viesti
Yleläiset juontajat olivat asettaneet kysymykset niin, että varmasti joku vastaajista narahtaa pahasti ”tyhmyydestä”; lainausmerkit välttämättömät. Lipposelta kysyttiin YK-tehtävissä paraikaa palvelevien suomalaisten määrää, ja Paavo veikkasi heitä olevan viitisensataa. Oikea vastaus oli kuulemma parikymmentä sotilastarkkailijaa. Jaaha.
Haavisto erehtyi reserviläisten aseistusta koskevassa kysymyksessä, mikä oli ehkä äänestäjän mielestä jo hiukan olennaisempi asia. Sivari-Pekka oli vastauksessaan nimittäin aivan hakoteillä.
Taas palasi mieleeni Jorma Ollilan vetämä tentti alkusyksyltä. Ollila ei tivannut vastauksia triviaan, vaan kysyi esimerkiksi: ”Kun parin vuoden kuluttua lähdette lomalle Kreikkaan, mitä valuuttaa uskotte matkakassaan varaavanne?” Siinä tarvittiin visioita eikä nippelitietoa!
Ilmoita asiaton viesti