Kannuksen toinen tuulipuisto vihitty

Tänään vihittiin käyttöönsä Kaukasen tuulivoimapuisto Kannuksen Eskolassa. Hankekehitys Kaukasessa alkoi kymmenisen vuotta sitten. Investointipäätös tehtiin samaan aikaan Haapavedellä sijaitsevan Keson tuulipuiston kanssa vuonna 2021 ja rakentaminen käynnistyi saman vuoden lopulla. Puhurin aikataulu piti, vaikka aikaamme ovat haastaneet niin korona, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa kuin sitä seurannut energiakriisikin.

Kaukasen tuulipuisto on toinen käyttöönsä vihitty tuulipuisto Kannuksessa. Ensimmäisenä ehti vuoden 2019 lopulla käyttöön otettu Kuuronkallio, joka oli ensimmäisiä markkinaehtoisia tuulipuistoja Suomessa. Se ei saa valtion syöttötariffitukea, kuten ei saa Kaukanenkaan. Teknologian edistyminen on tehnyt tuulimyllyistä aiempaa korkeampia ja tehokkaampia. Toisaalta ne ovat nyt myös näkyvämpiä.

Kolmantena vihkimistä odottaa vielä Mutkalammin tuulivoimapuisto, joka onkin lajissaan Suomen suurin. Sen vihkimisen vuoro koittaa kuukauden kuluttua. Tämänkin jälkeen lisää myllyjä on Kannukseen tulossa, Tuohirämeen tuulipuistohanke merkittävimpänä. Kaukaselle on tulossa toinen vaihe, mutta kokonaisuudessaan raja on tulossa vastaan. Tällä hetkellä tuulimyllyjä on Kannuksen alueella pystyssä 61 kappaletta, vaan kuinka monta tänne vielä mahtuu? Tai kuinka monelle myllylle löytyy poliittinen tahtotila?

Tuulivoimaloista ollaan montaa mieltä: ne näkyvät ja jossain määrin ne myös kuuluvat. Parhaillaan Kannuksessa ollaankin valmistelemassa tuulivoimalarakentamisen periaatteita. Kyse on siitä, kuinka lähelle tai kuinkas kauas asutusta ja virkistysalueita tuulivoimaloita voidaan pystyttää.

Periaatteita herättiin pohtimaan ehkä hieman jälkijunassa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Lain mukaan kunnalla on kaavoitusmonopoli, mutta maanomistajien näkökulmiakin on hyvässä hallinnossa huomioitava ja sovitettava yhteen muiden intressien kanssa.

Vapaassa maassa saa mielipiteitä olla ja varmaan jokainen kokee tuulivoimalat omalla tavallaan. Tunteita on puolesta ja vastaan, sillä etenkin tuulivoiman maisemavaikutukset ovat kiistattomat. Osa pitää taivaanrannassa rauhallisesti pyöriviä tuulimyllyjä suorastaan runollisena näkynä, osa ei totu ”vilkkuviin vispilöihin” koskaan. Kauneus ja rumuus on katsojan silmissä.

Sähkönsiirtolinjat ja niihin liittyvä lunastuslainsäädäntö ovat oma lukunsa. Tuleva hallitus ja eduskunta ovat paljon vartijoina: maanomistajien on ehdottomasti saatava kohtuullisemmat korvaukset sähkölinjojen alle jäävistä alueistaan.

Kannuksen kaupungin talouden kannalta katsottuna tuulivoimaloiden rakentaminen on positiivista: myllyt tuovat kiinteistövero- ja maanvuokratuloja. Pelkästään kiinteistöveroa kertyy Kannukselle Kuuronkallion, Kaukasen ja Mutkalammin tuulimyllyistä kuluvana vuonna noin 2,4 miljoonaa euroa. Se on iso raha kuntataloudessa väestön vanhentuessa ja hitaasti vähentyessä reilun 5 300 ihmisen Kannuksessa.

Ilman näitä tuloja ei Kannuksessa paljoa investoitaisi. Ja tarpeitahan meillä riittää: kaupungin historian suurin rakennushanke, Raasakan koulun uudisrakennus on parhaillaan käynnissä ja etenee suunnitellusti, varhaiskasvatuksen toimitilojen uudelleenjärjestelyä selvitetään, uutta tilaa kirjastolle pohditaan ja Kannuksen Uran pesäpalloväelläkin on omat toiminnan kehittämistoiveensa.

Kun katsoo vastaavanlaisia kuntia kuin Kannus eri puolilla Suomea, niin raakasti kärjistäen sanottuna: ne, joilla on tuulivoimaa, ne investoivat ja ne kunnat, joilla ei ole tuulivoimaa, tekevät säästöohjelmia.

Osaltaan tuulivoima toteuttaa kuntastrategiaamme Kannuksesta itsenäisenä ja taloudellisesti vahvana seutukaupunkina.

Strategian arvot ovat rohkeus, yrittäjähenkisyys ja avoimuus. Rohkeus tarkoittaa sitä, että tarkastelemme toimintaamme ennakkoluulottomasti ja suhtaudumme tulevaisuuden mahdollisuuksiin toiveikkaasti. Uteliaisuus ja harkittu riskinotto varmistavat uudistumisen, innovatiivisuuden ja muutoksen pyörteissä pärjäämisen.

Taloudellisia resursseja strategisten tavoitteidemme saavuttamiseen saamme hallitusti kasvavasta ja sijoitetusta uusiutuvasta energiatuotannosta. Hallitulla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden ja asumisviihtyvyyden asettamia rajoja sekä demokraattista eli kaupunginvaltuuston ohjausta.