Kokoaan suurempi Keski-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaalla vietettiin 14. elokuuta maakuntajuhlapäivää. Kaksi vuotta Kannuksessa asuneena jaoin tervehdyspuheessani muutaman ajatuksen keskipohjalaisuudesta sellaisena kuin sen olen muualta muuttaneena kokenut.

Maakunnan historia kertoo vapaiden talonpoikien vuosisataisesta taistelusta karun luonnon kanssa. Esivanhemmilla on voinut viljapellon pientareella kyynel vierähtää, kun suolta noussut halla teki tuhojaan. Pettuakin on purtu. Tilat olivat pitkään pieniä – se, että ne nyt ovat suuria, on oma tarinansa.

Vainolainen riehui Pohjanmaalla ison vihan aikaan niin kuin se nyt riehuu Ukrainassa. Keski-Pohjanmaalla paikoin, esimerkiksi Mutkalammin kylällä, saattaa joku vielä 300 vuoden jälkeenkin muistaa vainolaistarinoita. Myöhempien sotien muistoa vaalitaan. Maanpuolustustahtoa löytyy, kun rauhan arvo ymmärretään.

Iältään Keski-Pohjanmaa on maakunnista nuorimpia ja kooltaan pienimpiä. Alkuaan se käsitti ne leveysasteet, joilla Kala-, Lesti- ja Perhonjoet virtaavat. Virallisena maakuntana se on edelleen pienentynyt minkä vuoksi – mukaan lukien maakunnan nuoruuden – maakuntahenki ei aina ehkä ole ollut niitä kaikkein vahvimpia.

Keski-Pohjanmaan vaakuna periytyy vanhimmasta tunnetusta Pohjanmaan vaakunasta. Sinisessä kentässä on hopeinen, taakseen katsova näätä. Saatteena viisi hopeista naularistiä, joiden lukumäärä viittaa Pietarsaaren, Kokkolan, Lohtajan, Kalajoen ja Pyhäjoen emäseurakuntiin. Naularistit puolestaan kuvaavat entisaikojen keskipohjalaisia, jotka olivat paitsi hartaita uskovaisia, myös käsistään taitavia kirkkojen rakentajia. Vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers.

Vahva maakuntahenki on kuitenkin tae taloudelliselle ja sivistykselliselle edistykselle. Keski-Pohjanmaa on kokoaan suurempi. Se on kasvattanut esimerkiksi eduskunnan puhemiehiä Kannuksen Oskari Tokoista ja Kälviän Kauno Kleemolasta alkaen – ”Kannuksen Kennedyä” eli Esko Ahoa unohtamatta. Kasvoipa Suomen suurin talonpoika, tasavallan presidentti Kyösti Kallio historiallisella Keski-Pohjanmaalla, Nivalassa.

Elämme Viulu-Pohjanmaalla, musiikin maakunnassa, mutta emme tee siitä isompaa numeroa. Vaatimattomuus kaunistaa, mutta olisiko etenkin kaustislaisen viulunsoiton pääsystä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon otettavissa enemmän iloa irti?

Kaustisen Näppäripelimannit esittivät maakuntajuhlassa kansanmusiikkia, kuten ”Konstan paremman valssin”.

Keskipohjalainen vaatimattomuus on kytköksissä täkäläiseen poikkileikkaavaan arvoon, tasa-arvoisuuteen. Sanotaan, että kautta historian Keski-Pohjanmaalla on ihmisten kesken vallinnut suurempi tasa-arvoisuus kuin yleensä Suomessa.

Keskipohjalainen ihmiskäsitys on pohjimmiltaan kristillinen: kaikki ovat samanarvoisia. Ja ylipäätään uskonnollisuudella ja herätysliikkeillä on ollut ja on edelleen täällä suuri merkitys. Siksi oli oikein, että maakuntajuhlan alkusanat lausuttiin kirkossa. Sitä paitsi onhan Keski-Pohjanmaalta lähtöisin tunnettuja kirkonrakentajasukuja.

+5
Jussi Niinistö
Sitoutumaton Kannus

Kaupunginjohtaja. Entinen puolustusministeri.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu