Kuntatalous kiristyy – mistä leikataan?
Kun sote-uudistus toteutui, toiveena oli että kuntien taloussuunnittelu helpottuisi sote- sekä palo- ja pelastustoimen kustannusten siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle. Näin kävikin. Toinen asia on, että viime aikoina sekä kuntien että hyvinvointialueiden taloustilanne on ollut synkentymään päin.
Heikentymisen taustalla on monia yhtä aikaa vaikuttavia valtakunnallisia syitä kuten olematon talouskasvu, inflaatio ja korkojen nousu sekä henkilöstökustannusten kasvu. Kuntatasolla esiintyy moninaisia investointipaineita ja korjausvelkaa on niin kiinteistöistä kuin infrasta. Merkille pantavaa on myös viime vuosina tapahtunut varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kustannusten kasvu; tehostetun tai erityistä tukea saavien tuen oppilaiden osuus on lisääntynyt huomattavasti useimmissa kunnissa.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämiseen heijastuu myös vahvasti syntyvyyden romahdus. Tätä nykyä yli sadassa kunnassa syntyy vuosittain alle koululuokallinen lapsia. Tämä vaikuttaa palveluverkkoon: moni kyläkoulu joutuu sulkemaan ovensa. Omassa kunnassani Kannuksessa syntyvyyden lasku on myös ollut selkeä trendi ja Märsylän kyläkoulu joudutaan lopettamaan, mutta viime vuoden lopulla alkanut väkiluvun myönteisempi kehitys muuttovoiton seurauksena luo hienoista toivoa tulevasta.
Kunnissa on parhaillaan käynnissä ensi vuoden talousarvioesityksen valmistelu. Kannuksessa niin kuin useimmissa muissa kunnissa ydinkysymys on: mistä sopeuttaa ja miten? Ovatko kuntatalouden taloudellisesti helpommat vuodet mahdollistaneet jotain sellaista ei-lakisääteistä toimintoa, josta nyt voisi luopua tai leikata? Onko investointeja mahdollista karsia tai siirtää eteenpäin?
Syksyn mittaan on kunnissa odotettavissa tiukkaa poliittista keskustelua säästökohteista, mutta sitä vartenhan meillä on luottamushenkilöt valittu. Ja ensi vuonna on taas kuntavaalit, nyt yhdessä aluevaalien kanssa.
En ole vielä nähnyt selvitystä, jossa kyläkoulun lakkauttaminen toisi säästöjä. Kunnan houkuttelevuutta se ainakin leikkaa, kuten aina palveluiden karsiminen. Ottamatta kantaa juuri Märskylän kouluun kun en siitä sen enempää tiedä.
Kannuksen veroprosentti näyttää olevan jo nyt melkoisen korkea, 8,90. Eikö massiivinen ympäristön ja asumisviihtyvyyden tuhoava tuulivoimarakentaminen pelastanutkaan kuntataloutta?
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on totta. Kunnat ovat jostain syystä haluttomia hyödyntämään kyläkouluja asukashankinnassaan. Päinvastoin. Meillä KJ sanoi aloittaessaan että kyläkoulut on nyt rauhoitettu, oppilasmäärät ratkaisevat. Mietin silloin että mitähän ne keksii ajaakseen kyläkoulujen oppilasmäärät alas? Ei mennyt kauan kun kunta määräsi että esikoulua järjestetään jatkossa vain kuntakeskuksessa, lapsien etu kuulema vaati näin. No sitten kun lapset ryhmäytyvät siellä, niin moni haluaakin jatkaa siellä myös 1. luokalla. Taktiikka toimi hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuollaisessa kehityksessä voi nähdä myös jotain positiivista pitkällä aikavälillä. Katson että on ollut virhe asuttaa ihmiset sinne tänne pitkin maaseutua. Järkevämpää on asua maaseudun kuntakeskuksissa ja niiden läheisyydessä. Näin on helpompaa järjestää laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti. Uskon että Keski- ja Etelä-Euroopan palvelut (varsinkin terveydenhuolto) ovat parempia kuin vastaavat Suomessa, koska ihmiset asuvat kuntakeskuksissa maaseudulla ja kaupungeissa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tuo asutuksen tiivistäminen on tavoiteltava asiantila, olisi ainakin rehellistä sanoa se ääneen.
”Näin on helpompaa järjestää laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti.”
Tällä hetkellä ne palvelut siirtyvät tai ovat jo siirtyneet maakunnan keskuskaupunkeihin, samalla hinta on noussut ja laatu heikentynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Sotiemme jälkeen Karjalasta tuli satojatuhansia uusia asukkaita.
Miten he kaikki olisivat kaupunkeihin tai kuntakeskuksiin sijoitettu? Mitä he olisivat tehneet työkseen,millä eläneet.
Asutusalueilta saivat ainakin kovan työn, katon päänsä päälle, ja vähäisen ravinnonkin.
Senkin ilmeisesti syyyttäsuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Kannuksen talousarviosta: ”Verotuloja kertyi vuonna 2022 yhteens‰ 20,9 milj. €. Kiinteistöverotulojen osuus oli 2,1 milj. €, Vuonna 2023 kiinteistöverotuloja on verohallinnon tietojen mukaan maksuunpantu 3,5 milj, €. Lisäys on seurausta tuulivoimaloiden m‰‰r‰n kasvusta. Kaiken kaikkiaan verotuloja arvioidaan vuonna 2023 kertyv‰n 12,6 milj. €.”
Massiivisista ympäristötuhoista en löytänyt mainintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Miten ympäristötuhot tai asumisviihtyvyyden lasku edes teoriassa kirjattaisiin talousarvioesitykseen?
Ilmoita asiaton viesti
En löytänyt mistään muualtakaan. Tosin Kannuksessa paikan päällä en ole käynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimala pystytetään usein hakatun metsän paikalle ja se seisoo elottomalla sepelikentällä. En tiedä jos se ei ole ympäristötuho niin mikä se sitten on.
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla logiikalla kaikki maankäyttö on sama asia kuin ympäristötuho. Alkaen Salosen omasta pihapiiristä, joku on siitäkin joskus metsän hakannut.
Ympäristötuholla yleisesti tarkoitetaan vakavaa ja ihmiselämän aikaskaalassa peruuttamatonta haittaa ympäristölle. Takavuosina niitä aiheutettiin erityisesti ympäristömyrkyillä, joista onneksi on päästy jo pitkälti eroon. Ojituksista ja ravinnepäästöistä johtuvat vesistöjen sameneminen ja rehevöityminen on selkeä ympäristötuho. Kuten on myös uhanalaisten luontotyyppien hupeneminen. Tuulimyllyn vaatima aukko talousmetsässä ei lisää mitään näistä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ympäristötuholla yleisesti tarkoitetaan vakavaa ja ihmiselämän aikaskaalassa peruuttamatonta haittaa ympäristölle.”
Ja tämä ei koske sitä tuulivoimalan aiheuttamaa kuunmaisemaa koska…?
”Mutku ojitukset”
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tuulimyllyt näkyvät ja kuuluvat Keski-Pohjanmaallakin, mutta en puhuisi massiivisista ympäristötuhoista.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä olen Jussin kanssa samaa mieltä. Kyllä tuulimyllyt ja jatkoss aurinkovoimalat tuovat hyvinvointia Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen. Monille pienille kunnille ne ovat jopa pelastus, vaikkapa Lestijärvi ja monet muut.
Pelkona on, että persut ja muut keksivät tälle jonkinlaisen uusjaon. Kuntien avustukset ja vaikkapa Helsingin saamista kymmenien tuhansien verovaroilla kustannettujen valtion herranpötkyleiden verotuloja ei enää jaettaisi.
Toisaalta puhutaan myönteisesti uudesta puhtaasta energiasta ja sen tuomasta kasvusta. Mutta, kun nähdään, että huötyä tulee Helsingin ulkopuolelle, niin puheet muuttuvat hieman kireiksi. Juna kuitenkin kulkee vääjäämättömästi.
Ilmoita asiaton viesti
Syy Märsylän koulun lakkauttamiseen on oppilasmäärän väheneminen. Viime kesäkuun kaupunginvaltuuston kokouksessa asiasta päätettiin, ohessa linkki pöytäkirjaan enemmän kiinnostuneille:
https://kannus10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024351-10
Ja mitä tulee tuulivoimatuloihin, niin ilman niitä Kannuksen talous olisi lirissä. Hyvä, että niitä on. Ensimmäinen aurinkovoimalaitos valmistui juuri ja biokaasutehdashanke etenee. Teemme parhaamme pärjätäksemme, emmekä jää valittelemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eli ennusteiden mukaan 25 oppilaan koulu on liian pieni? Tuossa on juttua meidän yhdestä koulusta, joka ei ole lakkautusuhan alla koska katsotaan että veto- ja pitovoima ja lasten hyvinvointi ei ole pelkästään euroista kiinni. Kehotan kunnanjohtajaa lukemaan avoimin mielin eikä vain takertumalla olemassaolevaan kantaansa: https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/a063d7c3-ffb8-488b-91d5-5a4fbfa72c5c
Tuo sama Vertikal oli muuten myös meillä kouluverkkokonsulttina ja yllättäin, esitys on koulujen lakkauttaminen. Niin se oli naapurikaupungissa Paraisillakin, mutta siellä ymmärsivät kylien vetovoiman ja pyyhkivät konsulttityöllä per.. eiku lattiaa. Vertikal ”palkataan” tekemään selvityksensä aina, kun kuntapäättäjät tarvitsevat perusteita lakkauttamisille.
Ilmoita asiaton viesti
Saaristokoulu on toki aivan oma lajinsa.
25 oppilaan koulu ei mielestäni ole liian pieni, onhan se kaksiopettajainen. Mutta yhden opettajan koulua on kyllä vaikea perustella muualla kuin saaristo-olosuhteissa.
Onneksi meille on juuri Kannukseen valmistunut uusi Raasakan koulu, historiamme suurin investointi, kiitos tuulivoimatuotoillekin. Ylen juttu: https://yle.fi/a/74-20103766
Ilmoita asiaton viesti
Samat lainalaisuudet siihen kouluun liittyvät, oli se sitten saaressa tai mantereella syrjemmässä kylässä.
Uusi koulurakennus tietysti osaltaan selittää pienen kyläkoulun lakkauttamisen, pitäähän investoinnille saada käyttöä.
Kun kunnan veto- ja pitovoimasta on kyse, en ole koskaan oppinut ajattelemaan että mahdollisimman suuri ja keskitetty koulu lasten pidentyvine koulumatkoineen olisi minkäänlainen vetovoimatekijä. Pienten kuntien vähät vahvuudet ovat ihan muualla.
Ilmoita asiaton viesti
Paitsi että saaristokunnille ja -osakunnille maksetaan kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia korotettuna saaristo-olosuhteiden vuoksi (saaristolisä). Saaristoisuuden laskennallinen kustannus valtiolle on kuluvana vuonna noin 24 miljoonaa euroa. Olen ymmärtänyt, että juuri saaristolisä mahdollistaa saaristokoulut. Varmaan tulen korjatuksi, jos olen ymmärtänyt väärin – en ole saaristoasiantuntija.
Ilmoita asiaton viesti
Koko kunta on teknisesti ottaen saari. Tuo on ihan hyvä kysymys ja selvitettävä. Minun tähänastisen käsitykseni mukaan kunta saa sen saaristolisän riippumatta siitä, sijaitseeko se koulu pääsaarella vai pienemmällä saarella ulompana.
Ilmoita asiaton viesti
Sama konsulttitarve koskee tuulivoimaloiden perustamista. YVA-selvityksissä pyörii ne samat eri alojen konsulentit, kaavoituksen hoitaa tuulivoimaan kallellaan oleva konsulentti. Kunta ei itse tee muuta kuin vikisee ja kerää kiinteistöverot kärsimään joutuvilta asukkailta hankkeen mennessä pieleen. Ja monet konsulentit valittavat lausunnoissaan, etteivät vielä tiedä tarpeeksi alansa asioista, pitäisi tutkia ja saada siihen rahaa lisää. Ympäristölupa tiukoin ehdoin pitäisi vaatia aina näiden kohta konkkaan ajautuvien tuulivoimafirmojen kanssa, kun eläkeyhtiöt ja muut rahastot alkavat vetää niistä varojaan ulos.
Ilmoita asiaton viesti
Samat konsulentit, sitowiset ja rambollit, vertikalit ja fcg:t, ovat vastassa joka paikassa.
Muistan kun teklassa aikoinaan osoitin tuulivoimaohjeistukseen perustuen, miten Rambollin tekemässä melumallinnuksessa on väärät lähtömeluarvot. Konsultti levitti käsiään ja tekninen johtaja sanoi että ”jos emme voi konsulttiin luottaa niin keneen sitten”.
Edellisen hallituksen Soten alla se ”jokaisen kunnan” käyttämä konsultti oli FCG, Finnish Consulting Group ja siellä Eero Laesterä jonka tehtävä oli kertoa miten huonosti kunnalla menee mutta kunhan sote tulee niin kaikki hyvin. Tuulivoimassa juuri Sitowise ja pari muuta, kouluverkkoteurastuksessa yleensä aina tämä Vertikal.
Kun haluttu lopputulos on tiedossa, maksetaan konsultille perustelemaan se ja vedotaan siihen päätöksenteossa. Konsultin vastuu on rajattu sille maksettuun palkkion suuruuteen, eikä sekään koskaan konkretisoidu. Konsultin vastuu on kuin mummon tamppooni tai isoisän maitohammas.
Ilmoita asiaton viesti
Sivistystoimihan se on nykyisin kuntien suurin rahareikä. Onkin hiukan erikoista että vaikka lapsia on vähemmän ja kouluja lakkautetaan, niin kustannukset vaan kasvavat. On syytä ottaa muutama askel taaksepäin opetussuunnitelmissa, hylätä inkluusio, jättää läppärit ja pädit päivittämättä ja siirtyä takaisin kirjoihin, vihkoihin, kynään ja liitutauluun. Ihan näin maallikkona touhua sivusta seuranneena näyttää siltä että opetussuunnitelmia ei ole kehitetty lapset edellä vaan sivistystoimen henkilöstön ja byrokratian maksimoimiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Soteuudistuksen jälkeen sivistys tosiaan on kunnan merkittävämpiä tehtäviä, siksikin on kummallista että juuri tämä nähdään alas ajettavana kohteena.
Täällä Kemiönsaaressa kepu-rkp runnoi läpi juuri yhden suomenkielisen kyläkoulun lakkauttamisen koska ennusteet näyttävät laskevaa. 20 000 euroa maksaneen konsulttityön johtopäätös oli, että sillä säästetään 30 000 euroa eli yhden siivoojan palkka vuodessa.
Miinuspuolella taajaman veto- ja pitovoiman lasku sekä kymmeniä muutolla uhoavia ja päätöksentekoon pettyneitä vanhempia. Ja sitten ihmetellään kun lapsiperheitä ei ole jonossa muuttamassa sisään niin lakkautetaan lisää palveluita.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä innokkaimpia koulujen lahtaajia ovat kepulaiset ja demarit. Ja keskusta esittää sitten olevansa maaseudun puolustaja!
Ilmoita asiaton viesti
Kepu onnistui lahtaamaan ensin maaseutukuntien sotepalvelut ja sitten kunnissa sivistyspalvelut. Siinä sitä on tupailloissa ihmettelemistä, kun kannatus mataa.
Ilmoita asiaton viesti
Korona-ajalla oli vaikutuksensa lapsiin ja nuoriin.
Ilmoita asiaton viesti
Mieleen tulee näistä ne realiteetit ja toimet, joita vain helposti syntyy, eri yhteyksissä… jopa kauttaaltaan.
Tilanteessa on monesti osattu ehdottaa kasvua, kaventumisen ja hataraan fokustamisen sijaan, mistä nämä pudotuspotentiaaliset varmaan lähteneetkin.
Ihan tarkasti vaikea sanoa, mitä kasvulla on tarkoitettu, ja mihinkä on ollut ajatus riittää.
Huomio, katse palloon… Lepo.
Ilmoita asiaton viesti
Aikas kryptinen kommentti!
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä on, ehkä ei.
Kun todellisuutta kääntää kielelle, tämä tarvitsee kattavana (kattava-arvoisuutta hakevana, osuvuus, match, one-to-one) ilmaisutapaa, joka ankkuroi sanottavaa osuvammaksi.
Vaikka viestit edellisen kaltaisena (tyylittelyn jne), voi ottaa enemmän asiasta irtiottavina, … välittämiseen on saatettu mukaan oikeasti enemmän.
Ei näissä kuitenkaan ole kuin kuvaus, mutta ihmiselle tällainen merkitsee, tai voi olla merkityksellinen puoli.
Tarkoitus oli tuoda esiin se, että näitä tarpeita on osoittaa, yhden jos toisen, vähän roolista riippumatta. Tässä mielessä samoilla ollaan… eikä tosiaan paljoa muuta, kun toimintapaa redusoi, mikä toisaalta ihan jees, ei vain tieteen alttareilla.
Ilmoita asiaton viesti
Luonto vielä kestää ihme kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Välttämättä ei tarvitsisi leikata mistään, jos pystyisimme säästämään.
Blogissani Kalevi Salonen toi mielenkiintoisen Pelkistetyn Soten esille. Mielestäni kannattaa lukea tarkkaan nuo, jos sieltä löytyisi hyviä säästökohteita.
Ilmoita asiaton viesti
Säästää pitää kyllä, mutta sote-kustannukset eivät ole enää kuntien vastuulla vaan hyvinvointialueiden.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko noissa sitten jotakin muuta, josta hyötyisimme, koska kuitenkin yhteisellä pussilla ollaan.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti mainitsee :
”Kuntatasolla esiintyy moninaisia investointipaineita, ja korjausvelkaa on niin kiinteistöissä kuin infrassakin.
Boxin ulkopuolista pohdintaa tästä:
Kannattaisiko tuohon infran korjausvelkaan puuttua, jopa kuntatasolla?
Sitä on maanteillä noin 2,5 miljardia euroa ja raiteilla, summasta noin puolet molemmille. Korjausvelan hoitoon panostetaan ensi vuoden budjetissa noin 280 miljoonaa euroa. Korjausvelka on kasvanut koko 2010-luvun ja 2020-luvun, vaikka vuosittain on nostettu rahasummaa tasaisesti sen pienentämiseksi. Tällä hetkellä maamme liikenteestä johtuvat ulkoiset kulut arvioidaan olevan noin 7,4 miljardia euroa.
Vuoden 2010 liikennerevoluutiossa (eduskunnan hyväksymä toimintamalli) erottiin etukäteen EU-tavoitteisesta liikenneinfran rakentamisesta ja hallinnoinnista (valtion alueorganisaatiot jne.) sekä tulevaisuuden liikennejärjestelmän kehittämisestä. Suurin ero EU-tavoitteeseen järjestelmässä tehtiin siinä, että Suomessa ei aloitettu tavoittelemaan eikä suunnittelemaan rekka-liikenteen volyymien siirtoja raiteille ja vesiliikenteeseen
Ja nyt olemme tilanteessa, jossa vuoden 2008 hallituksen suunnitelmasta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/77814/Liikenne2030.pdf?sequence=1&isAllowed=y sivu 31) kehittää sekä raide- että sisävesiliikennettä on vain muisto jäljellä, kun sisävesiliikenne on käytännössä loppu. Raideliikenteen volyymit ovat nousseet 7 % ja rekka-liikenne 22 %, kun kuljetettava tavaramäärä on laskenut samaan aikaan 20 %.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/suomen-liikennepolitiikka-eu-jasenyyden-valossa-meriliikenteesta-sisavesiin/
Valtion ulkoisista liikenteen kuluista 96% johtuu maantieliikenteestä. Maantieliikenne jakautuu henkilö ja tavaraliikenteisiin.
Tavaraliikenteen osuus on noin puolet. Tarkoittaa vuotuisissa kuluissa 3,5 miljardia euroa.
EU tavoite on tavaraliikenteen poissaamiseksi maanteiltä ilmeisesti -ainakin EU tilintarkastustuomioistuimen mukaan vieläkin hurjempi mitä EU liikennestrategiassa edellytettiin vuonna 2011 https://www.eca.europa.eu/fi/publications/SR-2023-08
Rekka liikenteen puolittaminen toisi säästöjä valtiotasolla 1,5-2 miljardia vuodessa. – eli lähes sen kahdessa vuodessa säästöjä. mistä tapellaan länsirata -pelkästään alueellisessa henkilö liikennettä kehittävässä hankkeessa, jolla ei siirretä yhtään tonnikm rekoilta raiteille ja johon kuntia edellytetään mukaan , ja jonka takia valtion omaisuutta tahdotaan myytävän velanoton lisäksi.
Olisiko tätä tutkittava kuten eduskunnan liikenne ja viestintävaliokunta ovat edellyttäneet https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/LiVL_5+2024.aspx perustelujen kohdassa 4 kun käsittelivät EU intermodaali liikenteen kehittämistä EU tavoitteisesti .
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/valtiovarainministerion-budjettiesitys-ja-eun-liikennetavoitteet-suomalainen-eu-nakokulma/
Ilmoita asiaton viesti
”Kannattaisiko tuohon infran korjausvelkaan puuttua, jopa kuntatasolla?
Sitä on maanteillä noin 2,5 miljardia euroa ja raiteilla, summasta noin puolet molemmille.”
Kunnat eivät edes teoriassa voi investoida maanteihin, jotka kuuluvat valtiolle. Yleensä eivät myöskään rautateihin, poislukien tällaiset ”tunninjuna-himmelit” joissa on takana kuntien omistama hankeyhtiö.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on jaettu neljään liikennettä kehittävään osaan jotka ovat oleellinen osa Suomen liikennejärjestelmä kehittämistä.
https://keskisuomi.fi/alueiden-kaytto-ja-saavutettavuus/liikennejarjestelmasuunnittelu/lansi-suomen-liikennestrategia/
https://skol.teknologiateollisuus.fi/sites/skol/files/3_ollikiviniemi.pdf
https://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/PKMKL
https://www.kymenlaakso.fi/images/Liitteet/ALUESUUNNITTELU/Liikenne/Etela-Suomen_liikennestrategia_Yhteisjulkaisu_2020.pdf
Jako on mielivaltaisesti tehty eikä
jako perustu alueiden liikennemaantieteen antamiin mahdollisuuksiin Samoin EU liikennestrategian toteuttamisen tavoitteita ole niissä otettu huomioon lainkaan , vaan painopiste laitetaan raide ja maantieliikenteiden kehittämisiin . viite edellinen kirjoitus.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleenkään kunnanvaltuustot eivät edes teoriassa voi tehdä investointipäätöstä maanteihin, koska kunnat eivät niitä omista tai hallinnoi.
Ilmoita asiaton viesti
Järvi Suomen sisävesialue käsittää noin 1/3 maamme väestöstä, tavaraviennistä ja tuonnistamme.
Järvi Suomi on yhtenäinen TEN_T alueellisen saavutettavuuden alue ,jota ei ole otettu huomioon hallinnossa ,tutkimuksissa eikä liikenne 12 parlamentaarisessa työryhmässä jossa maamme liikennejärjestelmästä päätetään.
Kuntien tehtävänä on laittaa edustajat suunnittelutyöryhmiin maakuntien ja kuntayhteisöjen muodostamiin toimikuntiin, joissa tehdään maakuntia koskevat liikenne strategia tavoitteet eli päätetään valtiolle esitettävistä toimista koskien liikennejärjestelmä kehittämistä.
viite. ks etusivu ; https://keskisuomi.fi/alueiden-kaytto-ja-saavutettavuus/liikennejarjestelmasuunnittelu/lansi-suomen-liikennestrategia/
Ilmoita asiaton viesti
Tähän keskusteluun on pakko todeta, että poikkeus vahvistaa säännön: Kannus on peruskunnostanut valtion maantietä viime ja tämän vuoden aikana. Kyseessä on Roikolan-Rekiläntie (nro 18073). Kunnostussuunnitelma tehtiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdolla, kaupunki maksoi viulut – mitä nyt viime vuonna eduskunnan ns. joululahjarahoista saimme pienen avustuksen (kiitos kansanedustaja Janne Jukkolalle!)
En ole kuullut muitten kuntien kunnostavan valtion maanteitä. Kyseisen Roikolan-Rekiläntien kunnostusta odotettiin vuosikausia. Sen varrella on merkittävää yritystoimintaa, mutta kun mitään ei valtion suunnasta kuulunut, oli lopulta pohjalaiseen tapaan toimeen tartuttava itse. Tässä toki tuulivoimatulot auttoivat.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista, kiitos infosta. Aion tuohon perehtyä.
Kovin kaks’piippunen juttu, ilmeisesti tien kunnostuksesta saatava hyöty arvioitiin sitten isommaksi kuin se, että kuntalaisilta kerättävät verovarat menevät valtion omaisuuden kartuttamiseksi. Hienoa, että eduskunnasta löytyi ymmärrystä hankkeelle.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa blogistin huomion kaltaista ajatusta voisi kehittää myös rekka liikenne volyymien siirtotavoitteiden mukaisten tutkimusten ja askelmien realisoimiseksi Suomessa – EU liikennestrategisten tavoitteiden toteuttamisiksi .
Erityisesti Järvi Suomessa.ja sen kymmenissä kunnissa jotka kuuluvat kahdeksassa maakunnassa ”liikennemaantieteellisesti ”vääriin ryhmiin” ,joissa kaikissa harjoitetaan pelkästään raide ja maantieliikenteellä rannikkojen kautta tapahtuvaa vienti ja tuo nti volyymien kuljetusta- voisi olla tarpeellista lukea tämä vaihtoehto :
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/liikenne-ja-viestintavaliokunnan-tuleva-kokous-5-3-2024-mika-on-virkamiehen-vastuu/-
23.3.2024 Liikenne ja viestintävaliokunta antoivat oman ujltimatuminsa EU tavoitteeseen pyrkimisestä perustelut kohta 4
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/LiVL_5+2024.aspx
Ilmoita asiaton viesti
Tuntuu naurettavalta puhe kyläkoulujen lakkauttamisesta, nehän on lakkautettu jo kymmeniä vuosia sitten. Kysymys on siitä, että pystytään pitämään se yksi kuntakeskuksessa oleva koulu, siihen kuntien kannattaa nyt satsata. Tilanne ei ole niin huono kuin annetaan ymmärtää, kunhan sote saadaan hyvään malliin. Uusia kouluja on rakennettu pieniinkiin kuntiin kiitettävästi. On hyvät opettajat jne. eli tilanne on ihan hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuntuu naurettavalta puhe kyläkoulujen lakkauttamisesta.”
Blogissa kunnanjohtaja kertoo kyläkoulun lakkauttamisesta. Meillä kesäkuun valtuusto päätti yhden lakkauttamisesta. Miten se on mahdollista, jos ne on lakkautettu jo kymmeniä vuosia sitten?
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietenkään kaikkia ole lakkautettu, mutta trendi on selvä.
Ja kyllä täällä maalla alle 5000 tuhannen kunnissa käsi on käynyt jo vuosikymmeniä sitten pakon sanelemana, siis ei se täällä ole mikään uutinen, aiheuttaa vain jonkinlaisen hymähdyksen. Monilla kyläkunnilla on lapsia 3 – 10, jotka viedään koulukyydeillä keskustaajaman uuteen yhtenäiskouluun, jossa on hyvä oppimisympäristö ja hyvät opettajat
Näitä uutisia lakkauttamisista kerrotaan tekopyhästi muistuttaen aina siitä, kuinka ihmiset muuttavat mielellään suurkaupunkeihin nostamaan asuntojen hintoja sekä toimittajien, tutkijoiden ja jobbareiden kiinteistösijoitusvoittoja. Näin raadollinen ihminen on.
Ilmoita asiaton viesti
Kyläkoulujen lakkauttaminen kiihdyttää kylien asukaskatoa ihan tutkitusti: https://yle.fi/a/3-12153742
Tässä tuoreempi selvitys, jonka mukaan säästöjen sijaan koululakkautukset voivat lisätä menoja:
https://yle.fi/a/74-20048667
Ilmoita asiaton viesti
Kumpi oli ensin muna vai kana. Asukaskadosta kyläkoulujen lakkauttaminen johtuu. Jos asukkaat muuttavat vaikkapa kuntakeskuksiin, niin ei herranjestas kyläkouluakaan voi ylläpitää, se olisi liian kallista pienille kunnille. Monet kyläkunnat pärjäävät sinänsä ihan hyvin. On pari robottinavettaa ja jopa uudisasutustakin, ihmiset käyvät töissä joko omassa tai naapurikunnan keskuksessa. Yleensä viihtyvät hyvin. Mutta perheet ovat pieniä, ne 60 – 70 luvun ajat ovat olleet ja menneet. Silloin saattoi pienessäkin syrjäkylässä olla koulu, jossa oli 40 – 50 oppilasta. Itse olin alakouluoppilaana 50- luvun loppupuolella syrjäkylllä, oppilaita oli niin paljon, että osaa jouduttiin kuljettamaan muihin kouluihin. Sitten nuoret oli pakotettu muuttamaan pois, yleensä Ruotsiin meilläpäin. Kaupunkien ympäryskunnissa tilanne voi olla toisin. Mielestäni tässä ei tarvita mitään tutkimuksia, omakohtainen kokemus ja perstuntuma riittää. Nollatutkiahan toki voi, jos ei parempaa tekemistä ole palkkansa eteen.
Ilmoita asiaton viesti
Luitko ylen artikkelissa linkatun tutkimuksen, jonka mukaan kyläkoulun lakkauttaminen kiihdyttää asukaskatoa?
Ilmeisesti et kun ”ei tässä mitään tutkimuksia tarvita” ja ”perstuntuma riittää”.
Ilmoita asiaton viesti
Rinteen – Marinin sosialistihallitusten aikana julkisen sektorin työntekijämäärää kasvatettiin velkarahoin 55.000 työntekijällä ja julkisia menoja nostettiin liki 30 miljardilla eurolla ilman mitään resurssia talouskasvun muodossa.
Tilanne on nyt se, että säästöjä voidaan tehdä vain köyhimmän väestönosan sosiaaliturvaa vähentäen tai julkisen sektorin palkka/ eläkemenoja vähentämällä.
Marinin – Kiurun perintönä on nyt hallituksella yli 12 miljardin alijäämät, jota kansantalous ei enää kestä.
Kreikan tie on Suomenkin tie.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sunkaan Kannuksessa tarvitse leikata mistään, teillä on tuottoisat tuulimyllyt ja lisää saa kunhan vain kaavoittaa. Eurooppalaiset sähkönkuluttajat kustantaa Kannuksen säästötarpeet. Ei haittaa, vaikka väestö vähenee, taitaa olla vain parempi tuo väheneminen, jaettava lisääntyy ja jakajien määrä vähenee.
Ilmoita asiaton viesti