Kuntavaali à la Kannus

Kolmas kerta toden sanoi, kun tulin ensi kertaa valituksi Nurmijärven kunnanvaltuustoon 2008. Neljä vuotta myöhemmin sain jatkokauden ja Helsingin kaupunginvaltuustoon päädyin 2017. On siis kokemusta Suomen suurimman maalaiskunnan ja suurimman kaupungin kunnalliselämästä. Siksikin oli mielenkiintoista seurata keskipohjalaisen, maaseutumaisen seutukaupunki Kannuksen kuntavaalitaistoa, jossa olen saanut olla kaupunginjohtajana viime vuoden syksystä alkaen.

Ennakkoasetelmat olivat kutkuttavat. Ehdokkaita oli alle 5 500 ihmisen kaupungissa ennätysmäärä, peräti 76. Vaalikuume väreili, vaikka torilla ei voinut tuttuun tapaan kampanjoida koronan takia. Somessa sitäkin enemmän. Kuntayhtymä Korpelan Voiman ympärillä jo pidempään vellonut kähinöinti oli yksi väreilyn syy, mutta ei varmasti ainut.

Sanotaan, että kuntavaalit ovat luonteeltaan paikallisvaalit, joissa monet ovat tottuneet äänestämään ennemmin henkilöä kuin puoluetta. Näin varmaan on, mutta kyllä yleispoliittinen tilannekin antaa oman mausteensa. Me emme elä pullossa. Perussuomalaisten nousu Kannuksen valtuustossa kolmesta viiteen paikkaan kertonee osaltaan puolueen valtakunnallisesta nosteesta.

Jos Perussuomalaiset kampanjoi iskulauseella ”Äänestä Suomi takaisin”, niin Kokoomus tuli neljällä paikallaan näyttävästi takaisin valtuustoon. SDP ja KD pitivät entiset asemansa, ja sitoutumaton Kannus-ryhmä nappasi yhden paikan.

Vaalien suurin yllätys oli se, että Kannuksen valtapuolue Keskusta menetti yksinkertaisen enemmistönsä 27 valtuutetun kaupunginvaltuustossamme. Kun edellisellä kerralla paikkoja ropisi peräti 19, nyt lukema mittarissa on 13.

Demokratiassa mennään enemmistön ehdoilla. Keskusta joutunee jatkossa neuvottelemaan enemmän muiden ryhmien kanssa enemmistön muodostamiseksi. Käsitykseni mukaan kovimmat väännöt on tähän mennessä käyty Keskustan sisällä. Jatkossa vääntö voi olla enemmän ryhmien välillä ja erilaisia liittoumia syntyy tilanteen mukaan. Puoluesiirtymiäkin voidaan nähdä, kuten viime kaudella.

Valtakunnallisesti huolestuttavaa on kuntavaalien alhaiseksi jäänyt äänestysprosentti (55,1 %). Kannuksessa päästiin sentään 58 prosentin yli, mikä oli samaa luokkaa kuin neljä vuotta sitten, mutta ei sillekään kannata hurraata huutaa. Kyllä luku olisi kernaasti kuutosella saanut alkaa.

Kuntapolitiikassa on kyse yhteisten asioiden hoitamisesta ilman valtakunnallisia hallitus-oppositio -asetelmia. Miksi melkein puolet suomalaisista ei halua käyttää äänioikeuttaan ja vaikuttaa? Sitä on vaikea ymmärtää, kun itse on tottunut osallistumaan ja nyttemmin arvostaen katsomaan ehdolle asettuvia kansanvallan ritareita. Mutta olisiko se tässäkin asiassa peiliin katsomisen paikka. Kodista kaikki lähtee – omassa esimerkissä on voimaa.

 

+3
Jussi Niinistö
Sitoutumaton Kannus

Kaupunginjohtaja. Entinen puolustusministeri.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu