Maatalouden tulevaisuus

Maaseutuopetuksella Kannuksen Ollikkalassa on pitkät, liki satavuotiset perinteet ja nyt myös valoisa tulevaisuus, kun Luova Kampus -nimisen hankkeen kautta vasta valmistunut navetta luo kokonaan uuden ja korkeatasoisen kotieläintuotannon oppimisympäristön.

Navetalla vietettiin tänään avoimia ovia ja sain esittää tervehdyspuheen. Sen tekeminen herätti pohtimaan suomalaisen maatalouden tulevaisuutta.

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän eli Kpedun uudella opetus- ja tutkimusnavetalla on merkitystä laajemminkin. Paitsi että se näyttää suuntaa tulevaisuuden suomalaiselle maitotilalle – uudenaikaiselle pihattonavetalle, joka ei unohda eläinten hyvinvointia – on se tärkeä kotimaisen ruuantuotannon näkökulmasta.

Maailman väestö kasvaa ja nälkää näkeviä riittää. Heitä saattaa olla pian entistäkin enemmän, kun Euroopan vilja-aitassa Ukrainassa käydään sotaa. Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät ja laajat alueet voivat muuttua viljelyskelvottomiksi. Ei kuitenkaan Suomessa.

Itse asiassa ilmastonmuutos voi parantaa suomalaisen maatalouden tuottavuutta, jos siihen osataan varautua oikein. Se on siis uhka ja mahdollisuus; uhka maailmalle mutta mahdollisuus meille.

Tällä hetkellä maatalous on kannattavuuskriisissä. Tuotantokustannukset ovat olleet rajussa nousussa ja alan yrittäjien tulot laskussa jo pidempään. Ongelmat ruokaketjussa on tunnistettu. Maanviljelijöiden osuus ruuan hinnasta on liian pieni, kaupan ja teollisuuden osuus liian vahva.

Monella maatilalla on huoli tulevaisuudesta. Maitomaakunta Keski-Pohjanmaalta katsotaan maan hallituksen suuntaan ja toivotaan lisää korjaavia toimenpiteitä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Missä EU, siellä ongelma. Suomalaisen ruuantuotannon alasajoa on ajettu ilmastosyistä, mutta tätä hullutusta on määrätietoisesti rajattava. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat tässä suhteessa avanneet silmiä.

Kotimaista ruuantuotantoa on määrätietoisesti puolustettava, se on suomalaisten ja viime kädessä koko ihmiskunnan etu.

Me suomalaiset haluamme tutkitusti ostaa puhdasta kotimaista lähiruokaa. Ruuan omavaraisuusaste on Suomessa 80 prosenttia, kun se esimerkiksi Ruotsissa on vain 50 prosenttia. Huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että Suomella on kyky tuottaa ruokaa oman kulutuksensa verran. Tuotanto tosin edellyttää esimerkiksi lannoitteiden osalta tuontihyödykkeiden käyttöä.

Suomella on joka tapauksessa mahdollisuus olla tulevaisuudessa merkittävä ruuan vientimaa. Suomesta voi jopa tulla ruuantuotannon globaali vastuunkantaja. Tällä tiellä Kpedun uuden ajan navetta voi omalta osaltaan olla yksi suunnannäyttäjistä.

+2
Jussi Niinistö
Sitoutumaton Kannus

Kaupunginjohtaja. Entinen puolustusministeri.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu