Suomi tahtoo rauhaa

Olin seuraamassa kotikuntani kutsuntoja vuoden 2005 ikäluokalle. Ne pidettiin perinteiseen tapaan Kannuksen kaupungintalolla. Niitä seuratessa tuli mieleeni, että oman varusmiespalvelukseni suorittamisesta on jo yli 30 vuotta. Suoritin sen Karjalan Prikaatissa Vekaranjärvellä 1989-1990 ja välillä kävin Reserviupseerikoulun kurssin 192 Haminassa. Kurssin nimi oli Summa, olihan talvisodasta tuohon aikaan tullut kuluneeksi 50 vuotta.

Tuolloin elettiin nykyvarusmiehille kaukaista maailmanaikaa, eiväthän he vielä olleet syntyneetkään. Elettiin muutoksen aikaa: toisen maailmansodan jälkeen syntyneet Itä-Euroopan kommunistihallinnot kaatuivat kuin dominonappulat yksi toisensa perään, Itä-Saksa yhdistyi Länsi-Saksaan, Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät ja ennen muuta Suomen suuri itäinen naapuri ja ankara kurittaja Neuvostoliitto oli luhistumassa ja muuntumassa Venäjän federaatioksi.

Suomen itsemääräämisoikeutta ja puolustuskykyä rajoittaneesta YYA-sopimuksesta luovuttiin. Suomesta tuli hetkeksi oikeastikin puolueeton maa, ennen kuin se liittyi Euroopan Unioniin 1995.

Sanalla sanoen reilu 30 vuotta sitten kylmä sota päättyi. Tai niin ainakin me aikalaiset luulimme, mutta luulo ei ole tiedon väärti. ”Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden”, tavataan Ahti Karjalaisen sanomaksi laittaa ja sopii se tähänkin.

Eletty maailmanaika heijastui omaan varusmiespalvelukseeni muun muassa valmiuden säätelyn kautta ja niin se heijastuu nykyvarusmiehillekin. Venäjä käy laitonta ja raakalaismaista hyökkäyssotaansa Ukrainassa, on käynyt jo puolitoista vuotta. Kuuma ja kylmä sota ovat palanneet maanosaamme.

Sodan seurauksena Suomen valtiojohto teki viime vuonna suuren ja periaatteellisen turvallisuuspoliittisen päätöksen hakemalla puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Suomi on nyt ollut reilu neljä kuukautta Naton jäsen, paljon yksityiskohtia on vielä selvitettävä jäsenyyden velvoitteisiin liittyen mutta se kuitenkin on edelleen selvää, että Suomi vastaa oman valtioalueensa uskottavasta puolustuksesta. Siinä on nykyisillä varusmiehillä ja etenkin entisillä varusmiehillä eli nykyisillä reserviläisillä olennaisen tärkeä roolinsa. Suomella on koulutettua reserviä peräti 900 000, josta muodostetaan 280 000 vahvuiset sodan ajan joukot.

Suomi tahtoo rauhaa, siksi se varautuu sotaan. Rauhan säilyttämiseksi puolustusvoimat kouluttaa varusmiehiä ja reserviläisiä. Vanha roomalainen viisaus: Si vis pacem, para bellum – jos haluat rauhaa, varaudu sotaan.

Varautuminen on viisautta, sillä Venäjä on Venäjä – se on laajentumishaluinen imperiumi.