”Ilmasto kylmenee” – sanoi maailmankansalainen

(Paikka: Esplanadin puisto. Aika: La. 18. syyskuuta, puoliltapäivin.)

 

Kuten tiedämme, Helsingissä molemmat Esplanadinkadut jatkavat ohi Kappeli-ravintolan. Itselläni on Kappelin ohittamisen kanssa ollut aina vaikeuksia, etenkin kesäisin. Niin nytkin, vaikka oli syksy – olin matkalla kahville ja korvapuustille.

Sitä ennen koukkasin puiston puolelle. ”Ruuneperin” patsaan jälkeen vasemmalla olevalla penkillä istui pieni mies, päässään stetson jossa oli sulkia. Hän haukotteli makeasti, poltteli käärimäänsä sujeloa eli sätkää ja kaupitteli rautalangasta taivuteltuja häkkyröitä, jotka oitis ymmärsin taiteeksi. Kauppa kävi nihkeästi. Pysähdyin.

Mies pomppasi pystyyn ja sanoi jotain kielellä, jonka kuulosti britiltä. Yritin samaa ja kysyin ihan vaan jotain turhaa. Näin jutustelu alkaa. Harkitsin kysymystä, josta identiteettinsä kanssa ”vereslihalla” olevassa Suomessa kuulemma joku voi jopa loukkaantua. Tosin en ymmärrä miksi. Minusta siinä ei ole mitään loukkaavaa.  Kysyin: Mistä maasta keskustelukumppani on kotoisin. ”Tuohon on vaikea vastata”, mies aprikoi. ”Olen vain maailmasta, kaikkialta tai tuolta”, hän sanoi ja viittasi harmaalle syystaivaalle. Koska olen ikuisessa kyselyiässä, jatkoi kyselemistä.

Miksi mies oli tullut juuri syksyksi Suomeen, kysyin ja kohotin huppua sillä oli viileää ja satoi pientä tihkua. Mies veteli henkosia ja selitti jotain…, että kun nyt ei oikein tiedä miten nämä lennot korona-aikaan kulkevat. Ihan hyvä vastaus, ajattelin, sekavaahan tämä elämä nyt on, kovin sekavaa. Jos on vapaa maailmanlapsi, ”globetrotter”, niin lentää vaan sinne minne nokka näyttää ja saa halvan lennon – vaikka syksyiseen Helsinkiin.

 

Olin varmasti kysymysmerkin näköinen, koska mies jatkoi kysymättä. ”Ei näistä säistäkään tiedä nykyisin, sitä paitsi ilmasto on kylmenemässä”, hän jatkoi.”Katsos, ilmasto jäähtyy, koska ihmiset välttelevät toisiaan, iloiset, lähekkäin olevat ihmiset luovat lämpöä. Ja ihmisistä on tullut totisia. Jos ihminen on iloinen ja nauraa, niin hän hytkyy ja se tuottaa lämpöä.” Mies tuli aivan viereen: ”Katsos. Jos sä olet näin toisen lähellä, sä muodostat lämpöä. Lähekkäin olevat ihmiset tuottavat lämpöä, kun taas totiset ja yksin olevat luovat viileyttä ympärilleen. Tässä on yksi syy miksi ilmasto kylmenee”, mies sanoi ja nauroi niin lämpöisesti kuin vaan helsinkiläisessä syystihkusateessa taidettaan myyvä maailmankansalainen voi nauraa. Aika pientä kuitenkin tuo ihmisten lähekkäin tuottama lämpö maapallolle, yritin. ”Mieti hei” mies sanoi, ”8 miljardia ihmistä. Kyllä se vaikuttaa. Ja sitten tämä henkinen viileys.”

Tunsin olevani velkaa suurista ajatuksista. Tyhjensin pikkupussin ja pahoittelin kolikkojen vähyyttä – pari euroa. Setelit oli finiitto; Magic plastic, tiedäthän. ”Ei se mitään, pienikin apu on tyhjää parempi”, hän sanoi. Ei mulla ole koskaan löysää rahaa, minä vain elän.” Nerokasta: Miksi juosta rahanperässä, kun muutenkin pysyy elossa ja voi matkustaa vaikka syksyiseen Helsinkiin kauppaamaan ITE-taidetta. Näytettiin peukaloita.

Tunsin kuinka koronan maailmaan luoma viileys levittäytyi syksyiseen Espan puistoon. Viilenin, välttelin ihmisiä, pidin etäisyyttä. Kappelissa oli niin täyttä, että säikähdin ihmisten läheisyyttä ja menin tyhjempään paikkaan kahville ja korvapuustille.

 

Mitäs tuumitte tuosta maailmankansalaisen ilmastonmuutosteoriasta?

(Tiedän, tämä tositarina olisi ollut Vapaavuoron heiniä. Koska mukana oli ajankohtaiseen ilmastonmuutokseen liittyvä ”uusi, tärkeä, osin jopa häkellyttävä teoria”, julkaisin sen täällä. Sori siitä. Lupaan parantaa tapani.)

 

+5
jussiosmola
Sitoutumaton Vantaa

Riippumaton keinahdellessa ainoa huoleni on
- en koskaan voi olla täysin riippumaton.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu