Jälkiviisaita  ja – järkiviisaita   

Kerrotaan, että alkujaan Suomen Yleisradion aamuisen keskusteluohjelman nimi piti olla Järkiviisaat. Sattuipa suunnittelutiimiin ÄRRÄvikainen ja niin ohjelmasta tuli Jälkiviisaat.

 

Nyt Jälkiviisaiden katsojilla on uusi probleemi, jonka seurauksena ohjelmaa katsovat Suomen kansalaiset ovat murheen murtamina. Ohjelmassa paljon ja nopeatempoisesti kevytsisältöistä puhetta tuottanut jäsen ”M” veti yllättäen palkokasvin pyöreän siemenen nättiin nenäänsä ja lähti tasokkaammille keskustelufoorumeille.

Miksi YLE:n Jälkiviisaiden jäsen ”M” veti herneen? No siksi, koska hän naisena ei voinut olla samassa studiotilassa uuden jäsen ”T” kanssa, joka on lupsakkaasti sutkautteleva suomalainen mies eikä vain oletettu. Jäsen ”T” on myös mies, joka perusti oman, aikanaan menestyneen puolueen ja ministerinäkin esiintyi ryppyisessä puvussa. Eiväthän paremmat ihmiset tuollaisen kaa samassa studiossa… Tuollainen suomalainenhan saattaisi esittää mielipiteitä, joihin vastaaminen vaatisi ajattelua, tietoa tai jopa huumoria eikä pelkkää oman olemisensa itsekeskeistä pulputtamista. Jäsen ”M:n” lähtö Jälkiviisaista oli niin nopea, ettei tulokasjäsen ”T:n” tunnettu joviaalisuuskaan ehtinyt avuksi.

 

YLE:n takinkääntö asiassa yllätti. Vielä muutama vuosi sitten nyt Jälkiviisaisiin valittu jäsen ”T” (entinen ulkoministeri ja puoluejohtaja) ei olisi päässyt studion ovea pidemmälle, jos yksikin tämän oikeamielisen keskusteluohjelman jäsen olisi todennut kuten jäsen ”M”:  ” … en voi istua samassa tilassa T:n kanssa. Hän on hyvän apostoliksi itseään julistava pimeyden ruhtinas…” Tuo lausunto olisi singonnut väärämielisen tulokkaan kuin leppäkeihään pilaamasta oikeamielisten ohjelmaa. Mitä YLE:ssä on tapahtunut, kun nyt jäsen ”M:n” kaltaisen huippuosaajan sallittiin lähteä kohottamasta Jälkiviisaaat-ohjelman tasoa?

 

Monet lukeneet hakevat pontta sanomisilleen kirjoista. Hyllyssäni on vain lukemattomia kirjoja, joten joudun hakemaan ajatuksilleni selkäpönkkää ulkomailta saakka.

Sattuipa vuosia sitten Vietnamin Hanoissa, että kanssani samassa hotellissa asui bangladeshilainen mies. Tultiin naamatutuiksi, juteltiin ja kerran illastimme yhdessä. Mies oli työssä kansainvälisessä järjestössä ja tunsi hyvin mm. Afrikkaa.  Hän oli kiinnostunut Suomesta ja halusi tietää mikä on suurin pakolaisryhmämme. Tuolloin se oli somalialaiset. ”Proud people”, ”ylpeitä ihmisiä”, mies totesi välittömästi ja spontaanisti.

 

Ei ylpeys pahasta, päinvastoin. Mutta jos ylpeys estää itsekritiikin, itse on aina oikeassa ja muiden on muututtava, kaikki virheet ja viatkin ovat aina toisessa, niin eikös tuollainen ylpeys käy lankeemuksen edellä. Koska harmiksemme Jälkiviisaat-ohjelman jättänyt, somalitaustainen jäsen ”M” vaatimattomuutta vältellen ilmoitti poistumisensa syyksi, että ryhmään valitulla suomalaisella on väärät mielipiteet, niin voiko tuollainen asenne kummuta muusta kuin ylpeydestä ja paremmuuden tunteesta – tai sitten syvästä epävarmuudesta.

Muljautetaan asia nurin. Jos keskusteluohjelman kantasuomalainen jäsen ”T” ajatusmaailmansa paremmuuteen ja oikeellisuuteen vedoten vähättelisi ja kieltäytyisi keskustelemasta somalitaustaisen ”toisinajattelijan” kanssa asiaohjelmassa? Niin, mitähän se mahtaisi olla?

 

Kaikesta huolimatta ja pitkässä juoksussa ajan kanssa – kyllä demokratia, sananvapaus, tasa-arvo ja hyvätahto voitavat ja – järkiviisaus korvaa jälkiviisauden.

 

+8
jussiosmola
Sitoutumaton Vantaa

Joskus on hyvä, että vain lähtee …
- parempi jos tietää minne ja miksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu