Onko Hesari sittenkin hyvä?

Aika ajoin – ja useamminkin – täällä Puheenvuorossa ilmenee juttuja, joissa kyseenalaistetaan Helsingin Sanomien eli Hesarin kyvykkyys olla tasokas päivälehti. Osin tuohon on aihetta. Hesari on antanut pikkusormensa klikkijournalismille, puolensa valinnut ja mm. kriittisten kommenttien läpi saaminen on eräiden aiheiden kohdalla mahdotonta. Tosin jos lehti on puolensa valinnut, saman voimme tehdä me tilaajat.

Usein Puheenvuoron Hesari-kriitikot ovat selkeästi ärsyyntyneet jonkin yhden jutun sisällöstä, joka ei ole heitä miellyttänyt ja samalla leimataan lehti ja etenkin kirjoittanut toimittaja rajoittuneeksi. Joskus tuo on aivan paikallaan ja aiheellista, mutta on muistettava; toimittajatkin ovat ihmisiä. Eikä ihminen voi päivästä toiseen olla parhaimmillaan. (Tämähän näkyy myös täällä Puheenvuorossa; terävinkään kirjoittaja ei aina iske kipinää.)

Sanomalehti on harsittava kokoon joka päivä. Lehdessä on eri osiot, pääkirjoituksesta sarjakuviin. Lehden organisaatiossa on suuri liuta henkilökuntaa, jotka tuon jokapäiväisen lehden luovat.  Toimittajia on erilaisia (muistan puhutun ”uutis- ja ns. kirjoittavista toimittajista) ja kun muistaa (oliko Pekka Ervastin ajatusheitto?); ”juttu päivässä pitää potkut loitolla”, voi ymmärtää, että nuoren toimittajan on joskus tarjottava simppeliäkin ideaa. Joskus ne menevät läpi ja saatavat tuntua lukijasta hupaisalta tai ärsyttävältä.

 

Miksi kirjoitin tämän? Siksi, että päivän Hesari (uudistin juuri katkolla olleen tilaukseni) sai muistelemaan hyviä juttuja, joita olen säilönyt. Muistin virkistämiseksi muutama hajaesimerkki tuollaisista hyvän journalismin hetkistä, jotka pelastavat lehden mainetta:

 

HS. (25.07,2021):    Tommi Nieminen: Kulttuurisodan taistelutanner

…  ”Tutkivaa journalismia”-osiossa ollut, melkein puolueeton juttu Päivi Räsäsestä ja taustallaan pyörivästä kansainväliset mittasuhteet saaneesta kulttuurisodasta.

 

HS .23. 04. 2021: Paavo Teittinen:  Tutkinta lopetettu.

…. Perusteellinen juttu ihmiskaupasta Suomessa sekä työvoiman hyväksi käytöstä.

 

HS, 20. 05. 2018: Venla Pystynen:  Vihan luostari.

…. Juttu Myanmarista ja erityisesti rohingyamuslimien kansanmurhasta. Toimittaja ei ole voinut  yhden vierailun perusteella ymmärtää Myanmarin historiasta kumpuavia mm. heimokulttuurillisia, moninaisia ongelmia, joilla on yhteys nykypäivään.

 

HS, Su. 06. 012. 2020: Oi maamme, Suomi24

…. Toimittaja Jaakko Lyytinen etsi jutussaan, mitä on isänmaallisuus Suomessa vuonna 2020.

 

HS, Su 14.02. 2021: Susan Sontag – supertähti

…. Eleonoora Riihinen on laatinut painavan jutun kuuluisasta kirjailijasta.

Tuossa muutama hyllystä löytynyt esimerkki, että osuu se jyvä joskus sokeakin kanan nokkaan, eli Hesari onnistuu.

 

Sitten tähän päivään ja päivän juttuun, joka oli kaiken tämän naputtelun takana. Eilen, 06.11.2020, Pyhäinmiesten päivän aamuyöstä luukusta pudonnut Hesari todisti, että kaikesta huolimatta sittenkin kannatti taas tehdä kauppakeskuksen ständillä Hesarin tilaus kolmeksi kuukaudeksi.

Tällä jutulla Hesari todistaa, että kevyiden juttujen takana toimittajat tekevät tutkivaa journalistista työtä. Hyvänkin toimittajan on joskus ”vedettävä henkeä” helpompien juttujen parissa, että jaksaa puurtaa ja tutkia.  Tämä juttu,  no ei se ehkä maailmaa mullista, mutta taustoitti erästä kotikutoista,  hähmäistä poliittista kähmintää.  Jutun nimi on: Mitä tapahtui Perttu Nousiaiselle?

Tällä jutulla sen tekijät Marko Junkkari ja Tommi Nieminen nostivat Hesarin lukunautintoa ja  siirsivät ”potkunsa” hamaan toteutumattomuuteen.

 

 

+1
jussiosmola
Sitoutumaton Vantaa

Riippumaton keinahdellessa ainoa huoleni on
- en koskaan voi olla täysin riippumaton.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu