Sota onkin vain viihdettä  

Ulkopuolelta katsottuna sota näyttää usein kuin elokuvalta”, totesi ukrainalaiskirjailija Iryna Teteran Lahdessa, Mukkulan kirjailijatapahtumassa.

 

Toinen televisiosota

Muinainen Vietnamin-sota oli ns. ensimmäinen ”televisiosota”, joka pyytämättä ryskyi olohuoneisiimme. Televisio osaltaan vaikutti yhdysvaltalaisten mielipiteisiin ja vauhditti USA:n lähtöä Vietnamista. Meille suomalaisille Vietnamin sota oli ”siellä jossain”, vähän ehkä eksoottinenkin, kuten Ukrainan tapahtumat ovat nyt aasialaisille. Kaukainen, television kautta koettu katastrofi on turvallinen kuin videopelien taistelu – ruudulla ei kuole kukaan.

Nyt tuossa muutaman maan takana, rauhan Euroopassa, käydään sotaa, joka Vietnamin sodan lailla tunkeutuu kollektiiviseen tajuntaamme television välityksellä. Järkytyksestämme huolimatta pommit räiskyvät ”tuolla jossain”, turvallisesti tv-ruudun takana – kuin elokuvissa.

 

Sota elokuvan lavasteina

Sodan kauhuja on mahdotonta kokea etänä. Sitä on yritetty, onnistuttukin, kuten Stanley Kubrick Vietnamin sodasta kertovassa elokuvassa Full Metal Jaket. Tehdäänkö Ukrainan sodasta menestyselokuvia? Epäilen. Ukrainassa ei vyöry taivaan täydeltä helikoptereita tai seilata eksoottisilla viidakkojoilla. Ukrainassa tuhotaan, tapetaan ja raiskataan ilman eksotiikkaa.

Elokuvan tai tv-uutisten kautta koettu katastrofi pääsee ehkä iholle, mutta ei sen alle. Koemme arkisten kokemusten kautta: Sota on paha koska se sekoitti rauhallisen elämämme, hinnat nousevat, elintasomme heikkenee, vähän pelottaakin. Sota on jo muuttanut maiden ja kansainvälisten yritysten suhteita ja toimintaedellytyksiä. Onneksi kotiimme tai naapuriin ei vielä ole iskenyt ohjus.

 

Kun sota viihteellistyy

Televisioiden kirjeenvaihtajat tekevät tärkeää työtä penkoessaan faktaa propagandakasasta. Aluksi silmiemme eteen nousseet kauhu-uutiset ja -kuvat järkyttivät. Katastrofin pitkittyessä asenteemme sotaa ja kärsimystä kohtaan on väljähtynyt, arkipäiväistynyt.

Kuvat kuolleista ja loputon spekulointi sodan käänteillä on uuvuttanut. Omat arkiset asiat, kuten inflaatio, polttoaineen ja ruuan hinnan kohoaminen, nousevat etusijalle. ”Oma suu on lähempänä kuin kontin suu.”  NATO-keskustelun kuumeneminen ja osittainen epäonnistuminen loivat pettymyksen ilmapiirin. Samalla, kun tunteemme Ukrainan sotaan on muuttunut etäisemmäksi, myös median asenne on muuttunut.

 

Sotasyyllinen lehden mannekiinina

Kun Ukraina sota junnaa ja etääntyy, sen media-arvo väljähtyy, kaupallisen median on keksittävä uutta ja raflaavaa. Torstaina, 16.06.2022, Venäjän itsevaltias johtaja oli molempien iltapäivälehtien, Iltalehden ja Ilta Sanomien kannessa.

Kun Putinin 10 000 euroa maksanut takki tai miljoonien eurojen hintaiset ”aikaraudat” kiinnostavat enemmän kuin Ukraina kansan kärsimykset, meidän on syytä huolestua. Putinista on tehty uusi, ip-lehtien myyntiä edistävien kansikuvatyttöjen korvike

Näin media nostaa sotasyyllisen ”normaalien julkkisten” joukkoon ja tekee sodasta viihdettä. Jos olisi mahdollista, pian Putinista varmaan tehtäisiin kaunisteleva tosi-tv-ohjelma – kuten on tehty huumerikollisista.

 

Mitä sodan jälkeen?

Kun aikanaan Ukrainan sota ilmeisen katkerin myönnytyksin loppuu, varmaa on, että siihen johtaneita syitä perataan kauan.  Kuinka valmis Venäjä ja venäläiset ovat itsekritiikkiin ja ”-ruoskintaan” ratkaisee sen, miten maa makaa tulevaisuudessa ja kuinka läntisten demokratioiden ja Venäjän suhde lämpenee.  Mutta tie tuonne on kuoppainen ja pitkä, hyvin pitkä ja siitä on viihde kaukana.

+2
jussiosmola
Sitoutumaton Vantaa

Joskus on hyvä, että vain lähtee …
- parempi jos tietää minne ja miksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu