Heimoloikka

En edes tiennyt, missä oli Uusikaupunki, kun hain työtä. Sen verran tiesin, että kaupunki on länsirannikolla. Savon perukoilta Uuteenkaupunkiin muuttanut parikymppinen Aleksi kuvaili näin kulttuurismaantieteellistä loikkaansa aloitettuaan automaalarina Uudenkaupungin autotehtaalla.

Joviaali miekkonen oli jo lyhyessä ajassa huomannut, että Lounais-Suomessa olemisen tapa on erilainen kuin idässä: Savossa jutellaan enemmän kuin täällä. Siellä on rennompaa ja lepsumpaa. Aika rennolla päällä olen yleensä itse ja minulta löytyy paljon juttua. Kaikkien kanssa tulen toimeen. Alkukankeuden jälkeen päästiin siis jo heimojen välisen jutustelun makuun.

Viime vuosina poliitikot ovat olleet hyvin huolestuneita työperäisen muuttoliikkeen vähäisyydestä maan sisällä. Työssäkäyntialueen määritelmää on viilattu ja on ihmetelty, miksei työn perässä olla nykyistä hanakampia muuttamaan.

Perhe, suku ja sosiaalinen piiri ja harrastukset pitävät monet ihmiset tiukasti omilla kotikonnuillaan. Harvemmin käsitelty asia on, miten ihminen sopeutuu täysin toiselle puolelle Suomea.

”Puheesta oli vaikeaa saada selvää ja siinä oli outoja sanoja. En oikein tiedä, miten ihmisiä pitäisi tulkita – olivatko he ystävällisiä minulle vai eivät. Olen yrittänyt höpötellä paikallisten kanssa, mutta minun on vaikea saada uusia kavereita täältä.”

Yleensä olemme tottuneet tällaisiin kertomuksiin maahanmuuttajakontekstissa. e2 Tutkimus julkaisi viime kuussa tutkimuksen, jossa havaittiin muun muassa, että monella maahanmuuttajalla ei todella ole lainkaan suomalaisia tuttavia.

Arkikokemukset kertovat, että ihmisillä voi olla vaikeuksia löytää uusia tuttavia ja päästä sisälle paikalliseen kulttuuriin, itseilmaisuun ja puhumisen tapaan myös muutettaessa esimerkiksi Länsi-Suomesta Itä-Suomeen tai päinvastoin.

Suomessa on mainioita heimokirjoja, jotka kuvaavat heimojen välisiä eroja. Itä-Suomessa ainainen jaarittelu ja vetkuttelu, asian kääntelyt ja vääntelyt voivat saada länsisuomalaisen hämilleen – että sovittiinko asia nyt vai eikö sovittu, ryhdytäänkö tässä hommiin vai eikö? Sutkauttelu voi myös hämmentää: oliko sanoja nyt oikeasti tosissaan vai pilke silmäkulmassa?

Se, mikä esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on tavallista, terveen itsetunnon merkkiä osoittavaa mahtipontista puhetta, trossailua, voi tuntua hämäläisestä kummalliselta kerskumiselta. Ei tehrä tästä ny numeroo.

Ihmiset myös tunnistavat yhä heimojen merkityksen nykyajassa – 44 prosenttia pitää heimoa tärkeänä asiana identiteetissään.

Kulttuuriset erot voivat tulla yllätyksenä, jos on elänyt koko ikänsä samassa maakunnassa. Toisaalta muutettuaan muualle ihminen saattaa löytää itsestään yllättävän vahvasti esimerkiksi lappilaisuuden tai pohjalaisuuden. Juuret korostuvat kauempana kotoa.

e2:n identiteettitutkimuksen mukaan varsinkin itä–länsi-suuntainen muuttoliike on vähäistä. Esimerkiksi Etelä-Karjalan asukkaista vain 0,5 prosenttia on kasvanut Satakunnassa tai Varsinais-Suomessa. Vastaava ilmiö pätee myös toisinpäin. Muuttoliike ei nykyisellään riitä siihen, että heimot oppisivat toisistaan ja rikastuttaisivat toisiensa elämää.

Mikä neuvoksi? Urheilu ainakin tekee jo tehtävänsä, koska se vie ihmisiä eri puolille Suomea toivottavasti tutustumaan ihmisiin, joita ei muuten tulisi ikinä tavattua.

Olin seuraamassa jalkapallon Veikkausliigan päätöskierrosta, jossa kohtaisi kaksi kulttuuria ja jossa panoksena oli mestaruus. Turku vastaan Kuopio. Varsinais-Suomi vastaan Pohjois-Savo. Länsi-Suomi vastaan Itä-Suomi.

Pidättyväisenä pidetystä varsinaissuomalaisuudesta ei ollut merkkejä, kun latinki oli kova. Kuplettikansana tunnetut savolaiset olivat elementissään mestaruusbakkanaaleissa, kun 43 vuoden odotus päättyi. Hyvässä yhteishengessä – kumpikin omalla tyylillään.

Palataan lopuksi vielä heimoloikan tehneeseen automaalari Aleksiin. Mikä on hänen vinkkinsä työnhakuun, joka voi viedä aivan toisenlaisen elämänpiirin pariin?

– Kannattaa lähteä avoimin mielin. Suosittelen ottamaan riskin.

jussiwestinen

Olen tutkija (VTT) e2 Tutkimuksessa. Olen väitellyt poliittisista jakolinjoista ja puoluevalinnasta 2000-luvun eduskuntavaaleissa (12/2015).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu