Työllistymistä on tuettava koronan jälkeen aiempaa tehokkaammin
Julkaistu Sipoon Sanomissa 18.2.2021
Työllisyyteen panostaminen on koronakriisin jäljiltä entistä tärkeämmässä roolissa myös kunnallisessa päätöksenteossa. Työllisyyden edistämiseen on panostettava tulevalla valtuustokaudella erityisen voimakkaasti. Koronakriisi aiheuttaa Sipoon talouteen ison loven. Uusimpien tietojen mukaan koronakriisi on lisännyt voimakkaasti työttömien määrää Sipoossa. Nuorten ja osatyökykyisten kohdalla tilanne on erityisen murheellinen.
Esimerkiksi kotikuntani Sipoon työllisyysaste marraskuussa 2020 oli parempi, kuin monessa muussa Uudenmaan kunnassa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli marraskuun lopussa koko Uudellamaalla 12,4 %, kun Sipoossa vastaava luku oli 9,9%. Vaikka tilanne on hieman parempi Sipoossa, kuin Uudellamaalla keskiarvollisesti on tilanne silti äärettömän huolestuttava.
Työttömien työnhakijoiden kokonaismäärä kasvoi marraskuussa kaikissa Uudenmaan kunnissa edellisvuoteen verrattuna. Vaikka Sipoon työllisyysluvut ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti muuta Uuttamaata paremmat, niin Sipoossa työttömien määrä kasvoi menneen vuoden aikana suhteellisesti toiseksi eniten koko Uudellamaalla. Työttömyys on kasvanut vuodentakaisesta yli 80 prosenttia. Lisäksi avoimia työpaikkoja koko työssäkäyntialueella on avattu julkiseen hakuun merkittävästi vähemmän, kuin vuotta aiemmin. Tilanne on täysin kestämätön.
Työttömyyden kasvulle on saatava piste. Jos emme herää ajoissa tähän tikittävään aikapommiin, ovat vaikutukset ihmisten jaksamiseen ja toimeentuloon hyvin vakavat. Myös kunnan talous kärsii merkittävästi työttömyyden seurauksista ja pahimmillaan tilanne pakottaa meidät palvelujen karsimisen ja heikentämisen polulle. Köyhyyden ja pahoinvoinnin kierre on taltutettava ennaltaehkäisevästi ja koronakriisin seurauksena on satsattava työllisyyspalveluihin. Työllisyyspalveluiden kehittämisessä voidaan ottaa mallia muista pohjoismaista, kuten Tanskasta tai Ruotsista joiden työvoimapalvelut ovat merkittävästi tehokkaampia ja suuremmin resursoituja.
Työllisyyspalveluissa on pystyttävä tarjoamaan riittävästi moniammatillista apua vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville sipoolaisille. Nuorten, ikääntyneiden, osatyökykyisten ja erityistä tukea tarvitsevien siirtymää työelämään on helpotettava kaikin keinoin, jotta koronakriisin aiheuttama massatyöttömyys ei aiheuta pitkäaikaistyöttömyyden aaltoa. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvun seuraukset sosiaalisesti ja taloudellisesti ovat erittäin vakavat. Sipoon tulee ottaa käyttöön voimakkaampia kannustimia työnantajille palkata sipoolaisia työttömiä. Mallia voidaan ottaa läheltäkin. Esimerkiksi Hyvinkäällä käytössäolevaa kunnan maksamaa työllistämislisää olisi tarkoituksenmukaista soveltuvin osin pilotoida myös Sipoossa. Kyse on kunnan suorasta rahallisesta kannustimesta palkata työtön sipoolainen töihin. Työllistämistuella työnantajan palkkaamiseen liittyvät taloudelliset riskit pienenevät.
Työllistymistä edistävien tukipalveluiden lisäksi nyt aika tehdä investointeja, jotka edistävät aluetalouden kehitystä. Tulevalla valtuustokaudella kunnanvaltuuston on tehtävä päätöksiä investoinneista jotka luovat alueellisesti työpaikkoja, edistävät kuntalaisten hyvinvointia ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Tämänkaltaisia toimia ovat esimerkiksi henkilöjunaliikenteen edistäminen ja uimahallin rakentaminen. Nämä investoinnit tuovat työpaikkoja Sipooseen useiksi vuosiksi. Julkisten investointien tuomien työpaikkojen kerrannaisvaikutus on merkittävä, koska investointien kautta työllistyvillä ihmisillä on mahdollisuus kuluttaa ja käyttää alueen palveluita.
Meidän on nyt tuettava uusien työpaikkojen syntyä, kannustettava halukkaita kuntalaisia yrittäjyyteen ja jatkuvaan oppimiseen sekä osaamisen kehittämiseen koronakriisin jälkeisen ahdingon taltuttamiseksi. Kaikenlainen omaehtoisen aktiivisuuden ja kiinnostuksen tukeminen on hyödyksi ei vain ihmiselle itselleen vaan myös koko yhteiskunnalle. Työllisyyttä lisääviin toimiin on ryhdyttävä välittömästi. Näin voimme ehkäistä köyhyyttä, lisätä hyvinvointia ja hillitä ilmastonmuutosta.
Juuso Tuulinen
Julkishallinto ei pysty työllisyyttä parantamaan kuin palkkaamalla lisää väkeä kuntiin ja valtiolle. Se ei tarkoita, että tuottavuus tästä nousee vaan ainoastaan verot.
On ihmisten oma tehtävä työllistää itse itsensä tai löytää työnantaja. Töitä on riittämiin aina. Se vain edellyttää sitä, että työnhakijalle kelpaavat kaikki työt, joille on kysyntää. Siis kaikki työ eikä tarrauduta siihen minkä koulutuksen on saanut.
Suurin ongelma perustöissä on liian alhainen palkka, jolla ei tule toimeen ilman Kelan tukia.
Talous, jossa valtava joukko työssäkäyviä tarvitsee tukia, on tuomittu konkurssiin. Terve talous ei voi perustua kasvaviin tulonsiirtoihin.
Vihervasemmistolla ei ole mitään käsitystä työllisyyden perusteista ja itsensä elättämisestä. Uusavuttomuus vain lisääntyy sitä enemmän mitä enemmän ihmisiä koulutetaan.
Yhä enemmän nuoret ovat lähellä 30v ikää ilman kunnollista työkokemusta. Sillä iällä ei enää oikeaan työhön tottuminen suju. Tarvitaan osa-aikatyö, että nuori jaksaa eikä ahdistu.
Kotimaan markkinat elpyvät parhaiten, kun verotusta kevennetään, ostovoima ja kulutus voivat kasvaa. Tämä tarkoittaa tukien ja julkisen sektorin voimakasta pienentämistä. Nyt tulonsiirtojen jatkuvalla kasvattamisella on synnytetty pahoinvointivaltio.
Meillä on järjetön tilanne työllisten kesken. Jos firmassani on sata työntekijää niin julkishallinnossa on heitä vastaamassa 80 ihmistä, joista vain osa tuottaa jotain muuta kuin byrokratiaa. On siinä elättämistä.
Nykyisellä politiikalla on pelkkää huulten heilutusta puhua yrittämisen lisäämisestä. Suomi on verotuksella ja järkyttävällä byrokratialla tehnyt yrittämisen ja työllistämisen itsemurhalajiksi. Miksi ottaa niskoilleen ketään työntekijää, jos pärjää omalla työpanoksellaankin. Työllistävä yrittäminen sopii vain varakkaalle,jolla on pääomaa ottaa riskejä ja menettää sijoituksensa.
Perinteinen suomalainen yrittäjä yrittää yrittämästä päästyään, ottaa velkaa, kiinnittää omaisuutensa ja lopulta menee kaikki, koti, muija ja lapset ja lopulta terveys ja ehkä henkikin.
Ilmoita asiaton viesti
Juuso hei!
Koronan jälkeistä aikaa ei tulekaan sillä kaikenlaisia koronoita tulee lisää koko ajan.
Toisaalta työllistämisen tukeminen olisi pitänyt aloittaa jo yli 20 vuotta sitten, nythän tilanne on jo housuissa: Meillä on 500 000 työtöntä ja hylätty nuorten kurjalisto-sukupolvi, sekä tämän aiheuttanut maailman jäykin työlainsäädäntö.
Suomi ansaitsee parempia politikkoja korvaamaan nykyiset, jotka ovat panneet oman edun isänmaan edun edelle!
Karmein esimerkki tästä on turvetuotannon lopettaminen, joka vie tuhansittain työpaikkoja ja vaarantaa maamme energiaomavaraisuuden. Jo nyt olemme 10 -20%:sesti tuontisähkön varassa…
Uurnilla tavataan!
Ilmoita asiaton viesti