Poliittinen peli lasten hädällä on kuvottavaa

Keskustelu mahdollisesta koulujen avaamisesta lukuvuoden kahdeksi viimeiseksi viikoksi on ollut viime päivinä hyvin vilkasta ja kiihkeää. Opettajat ovat vastustaneet koulujen avaamista, koska ovat sitä mieltä, että riski suhteessa hyötyyn on aivan liian suuri. Tästä on seurannut se, että poliitikot pää- ja opetusministeriä myöten ovat ilmaisseet vakavan huolensa lasten kotioloista ja selviämisestä, jos kouluja ei kahdeksi viikoksi avata. Tyhjäntoimittajat ovat kirjoitelleet kolumneja ja mielipidekirjoituksia, joissa opettajista muodostetaan kuva laiskoina pelkureina, jotka eivät halua riskeerata terveyttään oppilaiden puolesta.

Missä tämä huoli oppilaista on ollut esimerkiksi vuosi sitten? Missä se huoli oli siinä vaiheessa, kun perusopetuksen oppilashuoltoresurssit leikattiin siihen jamaan, että 700 oppilaan peruskoulussa on yksi koulukuraattori? Missä se huoli on ollut silloin, kun on päätetty opettajien ja ohjaajien lomautuksista? Miksi oppilaat eivät lähiopetuksessakaan saa tarvitsemaansa tukea resurssipulan takia? Miksi ryhmäkokoja kasvatetaan säästökeinona? En pidätä hengitystä vastauksia odotellessani.

Olen opettanut helsinkiläisessä peruskoulussa lähes vuosikymmenen kaikkia vuosiluokkia ensimmäisestä yhdeksänteen. Luokanvalvojana toimiessani olen tehnyt kaksinumeroisen määrän lastensuojeluilmoituksia. Usein olen törmännyt siihen, että lastensuojelun henkilöstö on täysin ylityöllistettyä. Jos opettajat palaavat töihin kahdeksi viikoksi tehtailemaan lastensuojeluilmoituksia, kuka ne hoitaa? Palkataanko lastensuojeluun kesäksi rutkasti lisäväkeä, että lapset saavat kaipaamaansa apua?

Lopetin eilen työpäiväni kello 20.15, jolloin olin viimeisen kerran yhteydessä oppilaaseeni. Tästä kiitoksena saan lukea Iltalehdestä Lauri Nurmen verbaalioksennuksen (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f59bebef-80b2-402f-a0cf-65243527d193), jossa opettajia syyllistetään jopa yksittäisen oppilaan kuolemasta.

Jos koulut avataan toukokuun puolivälissä, menen hoitamaan työni. Mitään järkeä siinä ei kyllä ole, koska me opettajat olemme suunnitelleet lukuvuoden niin, että opetettavat asiat on käyty läpi ja arvioinnit tehty kouluun palatessa, joten voisimme ihan hyvin jatkaa etäopetusta ja -opiskelua vielä kaksi viikkoa ilman turhaa riskiä tartunnasta. Suunnitellut retket ja toimintapäivät jäävät joka tapauksessa tekemättä koronatilanteen takia. Opettajille on kuitenkin ihan tuttua, että kouluun liittyvissä asioissa toimitaan järjenvastaisesti. Meille on tuttua, että opetusministerillä ei ole opetusalan koulutusta, päivääkään työkokemusta opettajana, eikä käsitystä kouluarjesta. Meille on tuttua, että päätökset opetukseen ja kouluun liittyen tekevät konsultit ja muut pseudopedagogit. Aina sitä kuitenkin jaksaa toivoa, että ehkä tällä kertaa meitä kuunnellaan. Se olisi viisasta.

juvehvilainen

FM, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, Hoay:n hallituksen jäsen, luottamusmies ja OAJ-valtuutettu. Kirjoitukseni edustavat vain ja ainoastaan omaa mielipidettäni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu