Kasvisruokaa roskiin

Helsingin Sanomat kirjoitti kouluruoasta ja sen nauttimatta jättämisestä. Koulujen vieressä olevista kaupoista ja kioskeista haetaan omaan laskuun ja vastoin sääntöjä korvaava ateria. Omaehtoista ruokailua tapahtuu, kun koulussa on omasta mielestä pahaa ruokaa ja varsinkin kun vietetään ihanaa ideologista kasvisruokapäivää. Näinä kultaisina päivinä lapset tekevät exoduksen kauppaan hakemaan halpaa ja nopeaa energiaa, sokeria.

 

Kun lapset täyttävät itsensä energiajuomilla, sokerilla ja pikaruoalla, voi miettiä miten käy oppimisen. Tunnin kestävän suorittamisen päästä tulee vajoama, jonka korjaamiseen tarvitaan lisää sokeria, koska koko päivänä ei olla nautittu proteiinia tai pitkäkestoisia hiilihydraatteja. Jotkut lapsista käyvät syömässä vain joka toinen päivä, vuodessa se tekee miltei 100 päivää, jolloin ei olla täytetty lapsen perustarpeita. Ei ole ihme jos ei riitä energia oppimiseen tai ei pystytä keskittymään olennaiseen. Syyksi voidaan jopa antaa tarkkaavaisuushäiriö ja aloittaa tarpeeton lääkitys.

 

Kouluruoan pitäisi täyttää kolmanneksen lapsen energiatarpeesta. Kouluruokailua toteutetaan myös joissain kaupungeissa kesäisin koska se takaa ravinnonsaannin matalapalkkaisille perheille. Ruokailun tulisi siis olla mahdollisimman maukasta jokaiselle oppilaalle jotta kaikki saivat vatsansa täyteen ja energiaa vaativaan oppimiseen. Ideologiaa on turha syöttää lapsille koska, siitä ei energiaa saa kuin vaalikone. 

 

Onhan kasvisruokaa tarjoiltu läpi kouluruokahistorian. Muistan nuoruuden päivät, jolloin oli pinaattikeittoa, kesäkeittoa, porkkanapihvejä tai muuta kasvissohjoa joka oli pakko lappaa turpaan ettei joudu taas jäämään jälki-istuntoon. Jotkut näistä on tehnyt yllätyspaluun lautaselle kun ruoat kruunattiin suolalla ja mausteilla, näitä suosittelen lisättäväksi sekä sivistys- ja sote-palveluiden ruokiin. On huomattavasti parempi asia että mummot ja lapset syövät ruokaa kuin se että natrium tasot pysyy jiirissä.

 

Kouluruokaan satsataan Suomessa keskimäärin 2.9e per lapsi. Sen pitäisi riittää hyvään ruokaan kun sitä nykyään tehdään suurissa erissä. Koulujen keittiöt ensin pienennettiin, lopuksi lopetettiin ja siirrettiin isoihin muonituskeskuksiin. Tuliko niitä säästöjä joita haettiin? Monessa kaupungissa on koulujen ruokailu sittemmin kilpailutettu ja siirretty yksityiseen omistukseen. Onko taso pysynyt ennallaan vai onko se laskenut? Kumpaankin voin veikata että ei.

 

Kotitalouksien ruokajäte on 25 kg vuodessa. Se on melko maltillinen määrä kun sitä miettii hetken. Kuinka paljon tämäkin määrä on saanut byrokratiaa taakseen sitä vähentämään ja pikkujohtajaa suojatyöpaikakseen? Mieluummin kuulisin koulujen, puolustusvoimien, sairaaloiden ja muiden suurten tuottajien ruokajätteestä. Voin omasta kokemuksesta sanoa että ennen oli kiellettyä syödä potilaiden ruokaa, nyt sitä ei syö vaikka siitä saisi palkkaa. Ennen koulussa opettajatkin söivät oppilaiden kanssa ruokalassa kouluruokaan. Nykyään opettajat syövät ymmärrettävästi omaa ruokaa opettajien huoneessa.

 

Kun lopetetaan ideologinen hössötys pakkokasvisruoasta, voidaan tarjota hyvää ja ravitsevaa kotiruokaa, säästää ruokahävikissä ja antaa lapsille energiaa onnistua opinnoissaan. Myös oikean kotiruoan tarjoaminen tutustuttaa lapset perusruokaan joita he tulevat itse tekemää kun alkavat itsenäistyä ja kokata itselleen. Kotitalouden tunnilla voidaan sitten kyhätä jotain erikoisempia kokeiluja.

 

Jyri Astokari

Porin Perussuomalaiset toiminnanjohtaja 

 

+4

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu