Ylen punavihreä megafoni

Ylen toiminnan pitäisi olla uutisointia ilman omaa agendaa, laaja-alaista sivistystä ja valtakunnan viihdyttämistä. Silti Suomen verovaroja käytetään Ylessä aivan muuhun kuin mihin se on tarkoitettu. Tästä ovat perussuomalaiset huomautelleet jo viimeisen vuosikymmenen ajan mutta nyt on asiaan ottanut muutkin kantaa

Asiaan ollaan puututtu jo Ylen hallintoneuvostossa mutta mitättömin tuloksin. Yle toimii niin kuin muutkin valtion omistamat yritykset, huonosti ja kalliisti. Ei ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinen kerta kun Yle saa sammiollisen kuraa niskaansa siitä, että toimii vasemmiston äänitorvena. Viimeksi olivat agit propparit ja muut taistolaiset kailottamassa omaa älytöntä propagandaa 1970 luvulla. Heidän takia piti hallintoneuvostokin luoda, kaitsemaan näitä kirkuvia stallareita. Nykyään neuvosto toimii poliittisena kumileimasimena

Eniten arvostelua on saanut osakseen kehon ja ilmaisutaidon moniosaaja, Ylen kolumnituottaja Rakel Liekki. Rakel Liekin valinta tuottajaksi on outo koska hänellä ei ole journalistista koulutusta, mutta suhteet vasemmistoon sitäkin lämpimämmät. Liekki on avoimesti sanonut olevansa vasemmistolainen feministi ja hänen kolumni valinnat sekä kolumnisti valinnat kertovat samaa tarinaa. Täyttä listaa ei kolumnisteista ole koska Liekki on kertonut listan mahdollistavan lukijan olettavan jotain muutakin kuin kolumneissa esiteltävää aihetta. Ehkä tulevaisuudessa näemme Mister Lotharin, kulttuuritoimituksen isona pamppuna. Ylelle ollaan rekrytoitu kolumnisteja vasemmistospektrin infrapuna-alueelta. Nopea vilkaisu näyttää listan feministisen puolueen aktiiveja, SKP aktiiveja, vihreitä sekä vasemmistolaisia. Ei siis ihme että kolumneissa nykyään puhutaan lähinnä ilmastonmuutoksesta, patriarkaatista, markkinatalouden pahuudesta ja muusta nykypäivän mediaseksikkäästä hömpästä.

Jos ei kolumnistin henkilökohtainen poliittinen vakaumus vaikuta hänen asemaansa Ylessä niin millainen itkua ja hampaiden kiristystä siitä tulisi jos Ylen kaltainen yhteiskunnallisesti kustannettu instanssi rekryisi PVL aktiiveista, Pekka Siitoimen haamun, etnonationalisteja tai vaikka vain kourallisen persuja? Se että monet mediajulkaisut ovat henkilöstöltään vasemmistolaisia ei ole outoa koska journalismin opiskelijoista suurin osa kannattaa vasemmistolaisia ja arvoliberaaleja asioita. Näissä nousee esiin lentojen sekä lihansyönnin kontrollointi verotuksella, maahanmuuton sekä monikulttuurisuuden hyveellisyys sekä vihapuheen kirjaaminen rikoslakiin. Nämä kaikki ilmenee selvästi, oikein nimetyssä “kenen joukoissa seisottutkimuksessa.

Surkuhupaisaa on erityisesti se että Ylen näkökulma hallituksen toimiin nähdään ruusunpunaisten lasien läpi. Hallituksen toimia ylistetään, kun ne olisivat kirvoittaneet kolumnistit naulaamaan teesejä Arkadianmäen oviin ja vaatineet ministerien eroa jos puoluekanta olisi eri. Yle ei ole mitenkään ruotinut hallituksen väärän tiedon levittämistä ja toimien laillisuutta, sen rajoittaessa kansalaisten perusoikeuksia. Miksi Ylen punaiset toverit saavat vaikuttaa poliittiseen ilmapiiriin verovaroin rakennetulta korokkeelta? Tällaisten toilailujen johdosta on useat saaneet potkut niin Ylestä kuin ministerin pallilta.

Jyri Astokari

Ps

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu