Korona peruskouluissa – nojaako Suomi käännösvirheeseen?

Pandemian lähi- ja etäopetuskysymyksen ratkaisut näyttävät pitkittäisseurannassa nojaavan osin virheellisiin käännöksiin kansainvälisistä koulutustutkimuksista. Päättäjien epidemiologinen osaaminen ei – tuettunakaan – näytä riittävän akateemisen tutkimuksen koulutustermien tuntemukseen.  

Valtioneuvoston asiantuntijoiden, OKM:nTHL:nSTM:n ja HUS-alueen suositukset  ja (viranomaisten) lähikoulupäätökset nojaavat käsitykseen, etteivät peruskoululaiset tartuta tai sairasta kuten vanhemmat. Viimeksi 11.-12.12.2020 THL:n tutkimusprofessori M. Peltonen julkaisi asiasta pitkähkön Twitter-ketjun, jolla hän perusteli ymmärrystään kouluista.  

Pandemian torjunnassa oleellisinta on ymmärtää, että Suomessa ja Ruotsissa on peruskoulu, joka anglosaksisen termistön mukaan kattaa sekä “primary school” (perusopetuksen alaluokat) että “secondary school” (perusopetuksen yläluokat, joskus eritellymmin ”lower secondary school”). Lukio puolestaan on euroopppalaisessa tutkimuskirjallisuudessa usein “upper secondary school”, mutta amerikkalaisittain “High School “. 

Kansainvälisesti on osoitettu, että primary school-ikäiset (peruskoulun alaluokkalaiset) oireilevat ja ilmeisimmin tartuttavat koronaa vähemmän kuin aikuiset. Yhtä selkeäksi on tullut, että secondary school (yläluokkalaiset) tartuttavat koronaa aikuisten tapaan – kuten tutkimukset mm. Kiinasta, Israelista, Saksasta, Iso-Britanniasta, Australiasta, Yhdysvalloista ja tuoreeltaan Itävallasta osoittavat. Suomessa asiaa on tulkittu niin, että lukiolaiset ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat (ns. toinen aste) tartuttavat kuten kansainväliset tutkimukset kertovat.  YLE on uutisoinut samaa. Tulkintaa ei ole helpottanut, että epidemiologiset tutkijatkin käyttävät termejä sekavasti.  Kouluasteiden nimien sijaan Suomessa tulisikin tarkastella tartuttajien ikää. Tukholmassa tehtiin (11.12.2020) päätös siirtää perusopetuksen yläluokat etäopetukseen.

Vaasa, Uusikaupunki ja Turku ovat kuitenkin olleet rajoitustoimissaan kielitietoisempia kuin muut. Pk-seudulla tutkimusten terminologiseen harhaan liitetään viranomaislausunnoissa etäopetuksen riskit syrjäytymistekijöinä – ilman julkaistua tutkimusnäyttöä. Turun yliopistolla olisi kuntakohtainen peruskoululaisten hyvinvointikyselyn materiaali 2020, mutta sitä ei ole annettu julkisuuteen. Ennakkotiedot keväältä olivat nykyisestä informaatiosta poikkeavia: noin 4 000 oppilasta oli saavuttamattomissa (Liiten, 14.5.2020, HS). Määrä oli AVI-oppilashuoltoraportin ja koulutuksenjärjestäjien mukaan suunnilleen sama kuin normaalina lähiopetusvuonna (OKM 2.6.2020). Oppilaista 60% ilmoitti tehneensä kevään 2020 etäjaksolla kaikki tehtävät ja 35 % lähes kaikki.  Motivaatio-ongelmien ja turvattomuuden yhteyttä on syytä selvittää laajemmin kuin tähän asti.

Tutkimusprofessori Peltosen lisäksi kansainvälisen termistön tulkkina on toiminut mm. VNK:n koronatutkimuksen tiedoteasiantuntija ja suomentaja, Tampereen yliopiston professori Vainikainen. Hän tiivisti VNK:n tutkimuskatsaukseen (4/2020) tutkimusta Ruotsin ”yläasteen” oppilaiden etäopetuskokemuksista. Kyse oli kuitenkin lukiolaisista – ja myös – perusopetuksen aineenopettajien oppilaista. Hän myönsi sähköpostitse epätarkkuuden, joka johtui hänen mukaansa kiireestä. Suomenkielinen VNK:n esitys jäi silti lukijaa harhaanjohtavaksi. 

Jos hallituksen, ministeriön, Opetushallituksen ja alueellisten viranomaisten koulupolitiikka nojaa virheellisiin tutkimuskäännöksiin, on asiantuntijat vaihdettava. HUS-alueen koronaa ei saada kuriin, ennen kuin kansainvälisten tutkimuksien noteeraamat yläkouluikäiset (13-16 v.) saadaan pienempiin ”kupliin” kehnosti ilmastoiduissa koulurakennuksissa. Keinoja on. Vuorottelu etä- ja lähikuplissa on kätevää toteuttaa niin, että erityistä tukea saavien arki on ensisijaisesti kontaktiopetusta.  Ruotsin kevään 2020 kokema laadukkaiden opettajien pula on jo Suomessakin todellisuutta: Duunitorilla oli 10.12.2020 avoinna 211 pääkaupunkiseudun pidempää opetusalan sijaisuutta, joista 84 oli tullut hakuun neljässä päivässä. Kevätkauden prognoosi on heikko opetushenkilöstön laadun kannalta.

JK. Ruotsin epäonnistuneesta kevään 2020 kouluratkaisusta seurauksineen, ks. tutkimuslinkki. Saman linkin kirjallisuusviitteissä on koulusulkemisten  (school closures) vaikutuksia ja tapoja – ja motivaatiota – avaava osio viitteineen/heinäkuu 2020. 

[Kursiiviosio lisätty 12.12.2020, lähde: The Local, Sweden @thelocalsweden 11.12.2020]

Kirjallisuutta: 

Loima, J: Socio-educational Policies and Covid-19 – A Case Study on Finland and Sweden in the Spring 2020,  https://www.journals.aiac.org.au/index.php/IJELS/article/view/6201 

DOI: http://dx.doi.org/10.7575/aiac.ijels.v.8n.3p.59

Jyrki Loima

Aate- ja vähemmistöhistorian dosentti (UEF), oppimisen, motivaation ja opetussuunnitelman tutkija, koulutusvientiyrittäjä.  Ks.mm. http://www.researchgate.net/profile/Jyrki_Loima

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu