Ikäsyrjintä kannattaa

Suomalaisten keski-ikä nousee, ja keskimääräinen eläkeikä nousee. Suomalaiset työntekijät ovat siis vuosi vuodelta vanhempia. Samaan aikaan työmarkkinoilta kuulee, että yli 50-vuotiaiden työnhaku on lähes toivotonta. Miksi? Miksei kokenut työntekijä kelpaa työnantajille?

Siksi, että yli 50-vuotiaan palkatessaan työnantaja ottaa suuren riskin. Me olemme rakentaneet työkyvyttömyyseläkejärjestelmän, joka kannustaa jättämään yli 50-vuotiaat työnhakijat palkkaamatta ja irtisanomaan yli 50-vuotiaat työntekijät aina kun se on mahdollista.

Työkyvyttömyyseläkejärjestelmään on sisäänrakennettu maksumekanismi, jonka kauniina tavoitteena on kannustaa työnantajia ylläpitämään työntekijöidensä työkykyä ja ennaltaehkäisemään työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeitä. Puhutaan ns. työkyvyttömyyseläkkeiden työnantajan omavastuuperiaatteesta.

Kun työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, se näkyy työnantajan työeläkemaksuissa. Maksun määräytymisperuste riippuu työnantajasta eri tavoin, esimerkiksi pienen kunnan maksut määräytyvät eri tavalla kuin suuren yrityksen.

Kuntien varhaiseläkemenoperusteista maksua (ns. varhe-maksu) peritään kolmen vuoden ajan siitä kun työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle, ja sen tasoon vaikuttaa kunnan koko ja aiheutunut eläkemeno. Käytännössä yhden työkyvyttömyyseläkkeen kunnalle tai kuntayhtymälle aiheuttama varhe-maksu voi nousta jopa yli sataan tuhanteen euroon.

Yritysten työkyvyttömyyseläkemaksujen maksuluokkajärjestelmä on vielä monimutkaisempi, mutta käytännössä työntekijöiden työkyvyttömyyseläköitymisen vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi yritys on kyseessä. Jos yrityksen yhteenlaskettu palkkasumma on suurempi kuin noin 32 miljoonaa euroa, työkyvyttömyyseläkemaksu määräytyy kokonaan yrityksen työkyvyttömyyseläketapausten perusteella lasketun maksuluokan mukaan. Jos palkkasumma on alle kaksi miljoonaa euroa, työkyvyttömyyseläkemaksu määräytyy keskimääräisten työkyvyttömyyseläkemenojen perusteella, eikä siihen voi vaikuttaa yrityksen omalla toiminnalla.

Tavoitteiltaan kauniin järjestelmän ongelmana on se, että työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäädä tasaisesti eri ikäisinä. Keskimäärin työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään 52-vuotiaana, ja lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä on yli 55-vuotiaita.

Yli 50-vuotiaiden ikäsyrjintä on siis helpoin ja tehokkain tapa minimoida työntekijöiden mahdollisesta työkyvyttömyydestä työnantajille aiheutuvaa työkyvyttömyyseläkemaksuriski! Paljon kustannustehokkaampi tapa kuin yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työkyvyttömyyseläköitymisen ennaltaehkäisy.

Me suorastaan kannustamme työantajia ikäsyrjintään. On pienoinen ihme, että kukaan yli 50-vuotias saa ylipäätään töitä.

Sama pätee myös nuorempiin terveysongelmaisiin työhakijoihin. Hoidetusta masennuksesta tai alkavasta reumasta ei kannata työnhaussa mainita.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Oikeudenmukaisinta olisi jakaa työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksut työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän työntekijän työhistorian kaikkien työnantajien kesken. Nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla tämä ei kuitenkaan onnistu. Omastakin työhistoriastani on monta työnantajaa lakannut olemasta, ja yhä useampi tekee osan työhistoriastaan ulkomailla, Suomen eläkejärjestelmän ulkopuolella.

Helpointa olisi hienosäätää nykyistä järjestelmää niin, että se huomioi työntekijän iän aiheuttaman luontaisen työkyvyttömyyseläkeriskin. Haasteena on, että järjestelmä on jo nykyisellään niin monimutkainen, etteivät sen yksityiskohtia ymmärrä kuin vakuutusalan ammattilaiset.

Minulla ei ole valmista vastausta; En ole vakuutusmatematiikan asiantuntija. Joka tapauksessa ratkaisun on oltava sellainen, että se:

  1. Tasaa työnhakijasta työnantajalle koituvat työkyvyttömyyseläkeriskit tasapuolisesti, on sitten kyse työnhakijan iästä tai sairaushistoriasta.
  2. Kannustaa työnantajia edelleen investoimaan työntekijöiden työterveyteen ja työhyvinvointiin.
  3. On ymmärrettävissä ilman eläkevakuutusmatematiikan erikoisosaamista.

Pahaa pelkään, että kolmas kohta on se kaikkein vaikein.

 

jyrkikasvi

Lisätietoja: <a href="http://www.kasvi.org/" title="http://www.kasvi.org/">http://www.kasvi.org/</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu