Vapaasti ja arvokkaasti

Creative Commons Attribution 2.5 Denmark Johannes Jansson.

Aina välillä nousee esiin kysymys, mitä kansanedustaja voi ja ei voi sanoa ja missä? Esimerkiksi edustaja Ano Turtiainen on tehnyt oikeuskanslerille kantelun siitä, että puhemies on antanut hänelle perustuslakiin viittaavan huomautuksen varsinaisen täysistuntokeskustelun ulkopuolisesta toiminnasta.

Mitä perustuslaki sitten sanoo kansanedustajan käytöksestä? 

¤ ¤ ¤

Perustuslain 29 § sekä rajoittaa että laajentaa kansanedustajan toimivapautta:

Kansanedustajan riippumattomuus

Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.

Pykälä on siitä erityinen, että se ei ole rajattu valtiopäivätoimiin vaan kansanedustajan “toimeen”. Kansanedustajan toimi on paljon muutakin kuin kokoukset eduskunnassa. Itse asiassa kansanedustaja hoitaa luottamustehtäväänsä 24/7/365. Lisäksi pykälästä kannattaa huomata sana “velvoittaa”, joka tekee vaatimuksesta erityisen… velvoittavan. Perustuslaissa jokaisella sanalla on merkitystä.

¤ ¤ ¤

Perustuslain 30 § estetään oikeuslaitoksen käyttäminen edustajien toimintavapauden rajoittamiseen. Kuten olemme uutisista saaneet lukea, tämä on maailmalla varsin yleinen temppu vaientaa kriittiset äänet.

Kansanedustajan koskemattomuus

Kansanedustajaa ei saa estää hoitamasta edustajantointaan.

Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.

Kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta on heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita ennen oikeudenkäynnin alkamista, ellei häntä painavista syistä epäillä syylliseksi rikokseen, josta säädetty lievin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta.

Tämän pykälän ensimmäisestä momentista minulla on henkilökohtaista kokemusta. Sen ansiosta en joutunut uhkavankeuteen kun käräjäoikeus yritti pakottaa minut paljastamaan blogini lähteet, jotta Helsingin Sanomat olisi pystynyt osoittamaan ns. kalapuikkoviiksijuttunsa väitteet todeksi paljastamatta omia lähteitään. 

Minulle vaadittiin uhkavankeutta, jos en suostu todistamaan ja paljastamaan lähteitäni. En suostunut, mutta tuomari ei kuitenkaan tuominnut minua uhkavankeuteen vaan uhkasakkoon, koska “perustuslain mukaan kansanedustajaa ei voi ilman vakavaa perustetta estää hoitamasta tehtäväänsä.” Maksoin sakon, jonka hovioikeus myöhemmin perui ja palautti todettuaan, että lähdesuojalaki koskee myös blogeja.

Pykälän toinen momentti antaa erityisen voimakkaan suojan valtiopäivillä eli täysistunnossa pidetyille puheenvuoroille. Edustajien on voitava käsitellä mitä aiheita tahansa, myös loukkaavia tai jopa laittomia. Muutenhan keskustelu lakien muuttamisesta ei aina olisi mahdollista. Itse vetosin tähän esitellessäni yksinkertaisimpia CD-levyjen kopiosuojausten purkutekniikoita, joita tietokoneen käyttäjä ei välttämättä edes huomaa käyttävänsä.

¤ ¤ ¤

31 § turvaa kansanedustajan oikeuden puhua eduskunnassa käsiteltävistä asioista, mutta se on tehtävä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta. 31 § ensimmäinen momentti koskee lain perustelutekstin mukaan kuitenkin lähinnä puheiden kestoa. 

Kansanedustajan puhevapaus ja esiintyminen

Kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä.

Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Jos kansanedustaja rikkoo tätä vastaan, puhemies voi huomauttaa asiasta tai kieltää edustajaa jatkamasta puhetta. Eduskunta voi antaa toistuvasti järjestystä rikkoneelle kansanedustajalle varoituksen tai pidättää hänet enintään kahdeksi viikoksi eduskunnan istunnoista.

Pykälästä on pakko todeta, että se on perustuslaiksi valitettavan epätäsmällinen ja tulkinnanvarainen. Ei ihme, että sen merkityksestä kiistellään. Ensimmäisen momentin voi tulkita tarkoittavan esimerkiksi 1) eduskuntataloa 2) eduskunnan toimielinten kokouksia 3) kansanedustajien välisiä keskusteluita. Viittauksen keskusteltavina oleviin asioihin voi tulkita tarkoittavan virallista kokousta eli pykälä ilmeisesti koskee esimerkiksi valiokuntien, eduskuntaryhmien ym. kokouksia.

Pykälän perusteluiden perusteella pykälällä turvataan kuitenkin nimenomaan kestoltaan rajoittamaton puheoikeus eli paino on sanalla “vapaasti”. Edustaja voi halutessaan puhua niin pitkään kuin haluaa. Tätä hyödynnettiin esimerkiksi vuonna 1994, kun Suomen EU-jäsenyyden vastustajat yrittivät lykätä Suomen EU-päätöksen Ruotsin EU-kansanäänestyksen yli puhumalla täysistunnossa yhtäjaksoisesti neljä ja puoli vuorokautta. Lopulta puhemiesneuvosto taipui lykkäämään äänestystä. 

Toinen momentti on kuitenkin se, jonka tulkinnasta on väännetty eniten kättä. Esimerkiksi Ano Turtiaisen kantelu kiteytyy tämän pykälän tulkintaan. Myöhempi viittaus puhemiehen oikeuteen kieltää edustajaa jatkamasta puhetta antaa olettaa, että vaatimus esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta koskee nimenomaan… ja vain ja ainoastaan täysistuntoja. Lain perusteluista ei tähän kuitenkaan löydy täsmennystä.

¤ ¤ ¤

Pakko todeta, että perustuslain 31 § näkökulmasta Ano Turtiaisen kantelu on perusteltu. Perustuslakiin ei voi vedota, jos ei ole kyse edustajan toiminnasta täysistunnossa. Tämä tulkinta edellyttää kuitenkin pykälän muihin osiin perustuvaa päättelyä, mistä heristän kyllä sormea perustuslain valmistelijoille, joiden olisi tullut kirjoittaa 31 §:lle yksiselitteiset perustelut.

Se, ettei puhemies voi vedota huomautuksessaan perustuslain 31 §:ään ei tarkoita, ettei hän voi antaa Turtiaiselle huomautusta tämän toiminnasta eduskunnassa. Se kuuluu puhemiehen toimivaltaan ja velvollisuuksiin, sillä puhemies palvelee kaikkien edustajien, ei vain Turtiaisen oikeuksia. Uhkailu ja nyrkin puiminen varapuhemiehelle ja muille edustajille suunnattu viittaus tappovalmiuteen loukkaavat muiden edustajien koskemattomuutta ja puhevapautta. Myös heillä on perustuslaillinen oikeus keskustella esimerkiksi Turtiaisen käytöksestä tai yhteisistä toimenpiteistä korona-viruksen leviämisen rajoittamiseksi eduskunnassa.

Sitä paitsi perustuslain 29 § ei rajoitu täysistuntokeskusteluihin vaan se koskee edustajia toimessaan, josta täysistunnot ja muut viralliset kokoukset ovat vain pieni osa.

Vastuu rajojen vetämisestä ja keinojen valinnasta on puhemiehen ja puhemiesneuvoston vastuulla. Siinä missä yksi puhemies lähetti mielestään huonosti käyttäytyneille edustajille lappusia, toinen “puhutteli” heidät yksityisesti ja kolmas toimi myös julkisuuden kautta. 

Eduskunta valitsee puhemiehen keskuudestaan paitsi täysistuntojen puheenjohtajaksi myös eduskunnan hallinnolliseksi johtajaksi ja eduskunnan edustajaksi julkisuudessa. Edustajat myös arvioivat aina valtiopäivien aluksi järjestettävässä puhemiehen vaalissa, miten tehtävän hoito on onnistunut. Jos Ano Turtiainen on tyytymätön puhemiehen toimintaan, se on oikea ajankohta asian käsittelyyn.

+1
jyrkikasvi
Vihreät Espoo

Ex-pelijournalisti, ex-tutkija, ex-kansanedustaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu