Peruskoulu auki, suomalaisia helppo hallita

Suomessa on helppo olla poliitikko ja hallita ihmisiä. Koronaepidemian aikana tehty päätös lasten ja nuorten peruskoulun avaamisesta osoittaa tämän. Monet ihmiset eivät selvästi ymmärtäneet, mistä kyseisessä asiassa oli kyse.

Suomen hallitus on valtaan noustuaan toistuvasti kertonut, että se haluaa noudattaa lakeja, ja, että se toimii tieteeseen ja tutkimukseen luottaen.

On hienoa, että hallitus arvostaa lainsäädäntöämme ja pitää siitä kiinni. On hyvä, että hallitus haluaa panostaa siihen, että lakien valmistelu on tasokasta. Yhtä lailla on myös arvokasta, että hallitus haluaa kuunnella eri alojen asiantuntijoita ja tieteentekijöitä ja luoda näkemystään näiden tahojen asiantuntemukseen perustuen. Näin hallitus on mielestäni tähän asti johdonmukaisesti tehnyt. Siitä hatunnosto ministereillemme.

Päätös koulujen sulkemisesta ja etäopetukseen siirtymisestä tehtiin johtuen poikkeusoloista, koronaepidemian etenemisestä. Hallitus kertoi, että se seuraa aktiivisesti epidemian kulkua ja sen hoitoa koskevia terveysviranomaisten ohjeita ja suosituksia. Matkan varrella hallitus on tuonut esiin sen, että se pohtii aktiivisesti koronaepidemian vuoksi asettamiensa rajoitusten purkamista.

Kun terveysviranomaiset tällä viikolla sitten esittivät arvion, että epidemia on tilanteessa, jossa peruskoulu voidaan avata, hallitus ryhtyi toimeen. Se päätti avata koko lasten ja nuorten peruskoulun 14.5. alkaen.

Hallitus koostuu poliitikoista. Hallituksessa on edustettuna poliittisia puolueita. Hallitukselle on oppositio. Hallitus tiesi, että mikäli se ei avaisi koko peruskoulua, kun epidemia ei enää edellytä sen kiinni pitämistä, hallitus saisi osakseen runsaasti kritiikkiä siitä, että se ei pidä kiinni omista tärkeistä periaatteistaan: lain noudattamisesta ja asiantuntijoihin luottamisesta.

Kun terveysasiantuntijat olivat esittäneet arvionsa, että osaa peruskoulusta ei enää tarvitse pitää epidemian takia kiinni, sen kiinni pitämiseltä putosi laillinen pohja. Etäopetus ei ollut enää mahdollista. Koska hallitus ei halunnut osakseen kritiikkiä, joka olisi kohdistunut siihen, että se pettää omat periaatteensa ja syö sanansa, koko peruskoulu päätettiin siis avata. Hallitus noudattaa johdonmukaisesti omaa laillisuutta korostavaa linjaansa ja haluaa kuunnella asiantuntijoita, mikä on erinomaisen hyvä.

Kokonaan toinen asia on se, miten tämä välttämätön päätös viestittiin ihmisille. Päätöksen laillinen peruste kyllä viestittiin, mutta sen ohessa viestittiin muita perusteita, joiden olennaisuudesta voi perustellusti keskustella. Viestittiin muun muassa, että halutaan tavoittaa etäopiskelun aikana tavoittamattomiin kadonneet lapset ja nuoret. Annettiin ymmärtää, että paluu kouluun lähiopetukseen kahdeksi viikoksi on oppimisen kannalta tärkeää. Kun keskustelu näistä asioista pyrähti käyntiin, päätöksen laillinen peruste jäi taka-alalle.

Kansan Uutisissa 28.4. Anna Vuorjoki, koulupsykologi ja Vasemmistoliiton Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja, toteaa, että hallituksen päätös edustaa lähinnä oikeudellista harkintaa, ei pedagogista eikä sosiaalipoliittista. Lisäksi hän, ammattilaisena lasten ja nuorten peruskoulusta, mutta samasta puolueesta kuin opetusministeri, hyvin varovaisesti toteaa, että niin avaamispäätöksen pedagoginen kuin sosiaalipoliittinen merkitys ovat epäselviä.

Tässä muutama poiminta Vuorjoen ansiokkaasta tekstistä.

”Koulun ydintehtävää ei ole perheolojen tutkiminen tai nopea lastensuojelutarpeen arviointi vaan arjen huolenpito.”

”Ilmassa on kuitenkin myös epärealistisia odotuksia sen suhteen, miten koulu pystyisi tunnistamaan ja ratkaisemaan sosiaalisia ongelmia parissa viikossa.”

”Vaikeuksissa olevien oppilaiden saattaminen tuen piiriin sujuu normaalioloissakaan harvoin nopeasti.”

”Samalla koulutyön aloittamiseen liittyy riskejä. Emme tiedä, millaisia tunteita tai ryhmäilmiöitä kriisin jälkeen on vastassa.”

Koko peruskoulu avataan vain kahdeksi viikoksi lukuvuoden lopussa. Tämä kaksi viikkoa on erityinen ajanjakso, sillä silloin hoidetaan muun muassa oppilaiden arviointi ja tehdään todistukset. Lukuvuoden loppuunsaattaminen tapahtuu keskellä sekä niitä erityisjärjestelyjä, joihin koulujen opettajineen ja oppilaineen täytyy hallituksen mukaan ryhtyä, että Vuorjoen viittaamaa – viimeinen lainaukseni häneltä – mahdollista tilannetta. Tämän kahden viikon aikana myöskään kaikki oppilaat eivät käy koulua, mikä tuo lisähaasteita opettajille. Vanhemmat, jotka tuntevat epäluottamusta terveysalan asiantuntijoita ja hallituksen päätöstä kohtaan, pitävät nimittäin lapsensa kotona. Ajallisesti kyseinen kaksi viikkoa on alle 0,3 prosenttia Suomessa elävän ihmisen koulutuspolusta esikoulusta yliopistotutkinnon loppuun saakka. Ei järin pitkä aika. Vahvasti otaksun, että nämä kaksi viikkoa kyettäisiin kuromaan kiinni myöhemmin lapsen ja nuoren koulutuspolulla, niin paljon luotan suomalaisiin opettajiin ja maamme koulutusjärjestelmään.

Koska koko peruskoulun avaamiselle kahdeksi viikoksi ei tunnu olevan varsinaisesti pedagogisia tai sosiaalipoliittisia perusteita, niin mistä avaamista puoltaneissa ihmisten kannanotoissa sitten on ollut kyse.

Ymmärrän täysin niitä vanhempia, joita oman työn hoitaminen etänä ja omien lasten koulunkäynnin samanaikainen voimallinen tukeminen on kuormittanut viimeiset seitsemän viikkoa. Jos kyseessä on vaikkapa kolmea kouluikäistä päävastuullisena hoitava, omaan työhönsä paljon panostava äiti, työn määrä on varmasti valtavan suuri.

Jos itselläni olisi peruskouluikäisiä lapsia, olisin varmasti jo monta kertaa nostanut kädet ylös ja parahtanut kovaan ääneen, että ”miksi niitä kouluja ei voida pitää auki, nuo täytyy saada kouluun”. Mikäli ihmisten tunne tällä hetkellä on tällainen, sitä ei ole häpeällistä eikä haitallista sanoa ääneen.

Ymmärrän myös hyvin sen, että lapsi itse on innostunut, kun on kuullut, että hän pääsee taas kouluun. Vaihtelu virkistää, vaikka sosiaalisia suhteitaan lapsi todennäköisesti on hoitanut lähiympäristönsä lasten ja sukulaislastensa kanssa koko etäopetuksen ajan.

Minusta se, että koko lasten ja nuorten peruskoulu avataan, on tässä epidemiatilanteessa pieni myönteinen signaali koko Suomelle. Toivon, että avaaminen ei käänny itseään vastaan epidemiatilanteen pahentumisena. Johtuen siitä, että minulla ei ole lapsia peruskoulussa enkä toimi opettajana peruskoulussa, minulla ei varsinaisesti ole vahvaa kantaa siihen, miten tässä asiassa olisi pitänyt toimia. Lähinnä pyrin vain erittelemään asiaa. Se, jos erittelyni harmittaa jotakuta, on minulle toisarvoista.

Mutta se, että hallituksemme päätöksen varsinainen, laillinen peruste, jäi tätä asiaa koskeneessa keskustelussa täysin taka-alalle, osoittaa sen, että meitä suomalaisia on lopulta helppo hallita: emme vaikuta ymmärtävän politiikkaa ja poliitikkoja kovin hyvin.

jyrkisipila

Olen valtiotieteilijä ja toiminut maahanmuuttotyössä koulutusalalla 1990-luvun alusta lähtien. Työssäni olen kohdannut noin 3 500 eri puolilta maailmaa eri syistä Suomeen muuttanutta ja ohjannut heitä heidän opiskeluperiodinsa ajan. Näistä ihmisistä ehkä puolet on ollut muslimeja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu