Unohda Afrikan tähti, Suomen maahanmuuttopolitiikka on kolonialistis-rasistista

Viime aikoina on keskusteltu paljon Afrikan tähti -pelin siirtomaa-aikaisesta arveluttavuudesta. Unohda Afrikan tähti, Suomen maahanmuuttopolitiikka tässä ja nyt on kokonaisuudessaan kolonialistis-rasistista.

Maahanmuuttopolitiikalla tarkoitan tässä sitä, miten me suomalaiset suhtaudumme maahanmuuttoon ja mikä näkyy niissä toimissa, joita poliitikot ja puolueet ajavat.

Tällä hetkellä hinkuamme kuumeisesti työperäistä maahanmuuttoa. Työperäisiä muuttajia pitäisi maahamme saada nopeasti, kymmeniä tuhansia vuosittain. Meillä on kiire paikata oman lähihistoriamme valtaisaa virhettä: liian alhaiseksi vuosikymmenien ajaksi päästettyä syntyvyyttä. Taloudellisen huoltosuhteemme heikentyessä jo pelkästään tätä tekstiä kirjoittaessani muuttajien saamisella on ymmärrettävästi kova kiire.

Olemme ajatelleet ratkaista huoltosuhdeongelmamme hankkimalla maahamme huippuosaajia ja muuta koulutettua väkeä ulkomailta. Käytännössä haluamme ja edistämme sitä, että meille suuntautuu huippuosaajien aivovuotoa esimerkiksi meitä huonommin onnistuneista valtioista ja meitä köyhemmistä maista. Meille kelpaa myös tavanomaisen ammatillisen koulutuksen saanut väki maista, joissa nämä lähtijät edustavat maataan eteenpäin kehittävää koulutettua kansanryhmää. Me toimimme aivan samoin kuin entiset siirtomaavallat nykypäivänä toimivat. Olemme varanneet meitä huonommin onnistuneille valtioille ja köyhemmille maille roolin toimittaa meille työvoimaa, tätä välttämätöntä tuotannontekijää, silloin, kun me sitä tarvitsemme. Jos tällainen ajattelu ja toiminta ei ole nykykolonialistista, niin mikä sitä sitten on.

Näemme työperäiset maahanmuuttajat yksiulotteisesti. Heille on maassamme varattu vain 24/7 työtä tekevän ihmisryhmän rooli. Ani harva Suomessa on tosiasiassa kiinnostunut siitä, mitä näiden muuttajien perheille ja muille läheisille kuuluu. Heidän perheitään ja muita läheisiä ei haluta Suomeen. Nämähän olisivat vain kustannus yhteiskunnallemme. Ihanne on meidän mielestämme se, että työperäinen muuttaja työskentelee täällä herkeämättä vuosia ja nettomaksaa yhteiskunnallemme koko tuon ajan. Hänen tehtävänsä on paikata lähihistoriassamme tekemäämme valtaisaa virhettä. Kun hänet on kaluttu loppuun, hän saa mennä, ja uusi otetaan tilalle. Jos tällainen toisten ihmisten määritteleminen lähtökohtaisesti erilaisiksi tarpeiltaan ihmisyksilöinä kuin me itse ei ole rasistista, niin mikä sitä sitten on.

Maamme maahanmuuttopolitiikan kolonialistis-rasistista luonnetta korostaa se, että vastuuministeriö maahanmuuttajien kotouttamisen suhteen on työ- ja elinkeinoministeriö. Nykyaikaisen maahanmuuton alusta noin 30 vuotta sitten lähtien työ- ja elinkeinoministeriö on miltei ainoastaan kiinnittänyt huomiota maahanmuuttajiin työvoimaresurssina. Tämä on tietysti ymmärrettävää sikäli, että työ- ja elinkeinoministeriön tehtävä on hoitaa maamme työvoimapolitiikkaa. Vasta aivan muutamana viime vuonna ovat viranomaiset alkaneet kiinnittää huomiota siihen, että työllistyminen on vain yksi maahanmuuttajan kotoutumisen ulottuvuus. Työ- ja elinkeinoministeriöön kohdistunut poliittinen ohjaus maahanmuuttoasioissa onkin ollut selvästi puutteellista. Se lienee johtunut poliitikkojen maahanmuuttoasioita koskevan ymmärryksen puutteesta ja kapea-alaisuudesta.

Pisteenä i:n päällä, selvänä merkkinä järjestelmämme rasistisuudesta on se, että maahanmuuttajat on nykykeskustelussamme jaettu työperäisiin ja humanitaarisiin. Hyvät työperäiset maksavat veroja, huonot humanitaariset taas kuluttavat niitä. Jako työperäisiin ja humanitaarisiin on perusteltu, kun katsotaan sitä lähtötilannetta, josta nämä ihmiset ponnistavat Suomeen. Se on kuitenkin perusteeton sikäli, että suurin osa humanitaarisista muuttajistakin haluaa tehdä työtä Suomessa ja myös etenee työmarkkinoille, tosin pitemmän ajan päästä kuin työperäiset.

_ _ _

En halua syyttää tai syyllistää ketään tai mitään tekstilläni. Haluan vain tuoda esiin sen, että Suomen harjoittama maahanmuuttopolitiikka kokonaisuudessaan on mahdollista tulkita lähtökohtaisesti kolonialistis-rasistiseksi. Mielestäni olisi tärkeää nähdä maahanmuutto työvoimapolitiikan kenttää laajempana ilmiönä, jotta sitä voitaisiin hoitaa jatkossa paremmin. Aiheellinen kysymys onkin, pitääkö työ- ja elinkeinoministeriön hoitaa maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä vai olisiko kotoutumisen edistäminen siirrettävä opetus- ja kulttuuriministeriön tehtäväksi, koska sen näkökulma maahanmuuttoon olisi laajempi: kielellinen, kulttuurinen ja sivistyksellinen.

Kuinka voisin syyttää tai syyllistääkään ketään tai mitään, sillä olen liki koko työikäni hankkinut elantoni toimimalla kyseisen maahanmuuttopolitiikan käytännön toteuttajana.

En myöskään halua vähätellä Afrikan tähti -keskustelua. Halusin vain tuoda esiin sen, että maahanmuuttopolitiikkamme isossa kuvassa on selvä kehittämistarve tässä ja nyt.

En väitä, että Suomen maahanmuuttopolitiikka olisi kolonialistisempaa ja rasistisempaa kuin jonkin toisen teollisuusmaan. Voi hyvin olla, että se on vähemmän sellaista kuin jonkun entisen siirtomaavallan harjoittama maahanmuuttopolitiikka.

+3
jyrkisipila
Helsinki

Olen valtiotieteilijä ja toiminut maahanmuuttotyössä koulutusalalla 1990-luvun alusta lähtien. Työssäni olen kohdannut noin 3 500 eri puolilta maailmaa eri syistä Suomeen muuttanutta ja ohjannut heitä heidän opiskeluperiodinsa ajan. Näistä ihmisistä ehkä puolet on ollut muslimeja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu