Kannabisaloite, kuinka se tehtiin ja miksi sitä vastustetaan

Pian tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun ensimmäinen tapaaminen kannabisaloitteemme tiimoilta järjestettiin Turun Hamppumarssin yhteydessä. Oli kaunis keväinen päivä ja olin kutsunut liudan silloisten yhdistysten ja yritysten toimijoita istumaan yhdessä alas, tutustumaan ja keskustelemaan silloinkin vallinneista paineista korjata kieltolain haittoja kansalaisaloitteella. Tuosta alustavasta tapaamisesta kului kaksi vuotta, jonka jälkeen pystyin toteamaan että riittävä verkosto kannatusten keräämiseksi on mahdollista rakentaa. Aloite, jonka eteen tuo ponnistus kannattaisi käydä, tuli vastaan yllättäen vasta syksyllä 2018 Suomen kannabisyhdistys ry:n kautta. Kampanjasuunnitelma viimeisteltiin sekä verkoston rakentaminen aloitettiin talvella, ja aloite julkaistiin keväällä 2019.

50 000 kannattajan hakeminen aloitteelle ei ollut helppoa, vaikka rahoitustakin onnistuimme matkan varrella lähemmäs 10 000€ kampanjalle hankkimaan. Facebook aloitti hyvin nopeasti julkaisujemme näkyvyyden rajoittamisen, jopa poistaen kaikki mainosoikeudet näkyvyyttä ostaneilta ylläpitäjiltä. Keskeiset mainostajat kuten JCDecaux ja Suomen Liikennemediat Oy kieltäytyivät ottamasta meitä asiakkaiksemme milloin mistäkin syystä, mutta aina mainosta näkemättä. Jopa huumemyönteiset festivaalit kieltäytyivät antamasta meille kampanjointimahdollisuutta hämmästyttävän jyrkkäsanaisesti, ilmeisesti siksi, että keräyksemme pelättiin jotenkin vahingoittavan poliisin kanssa tehtyjä sopimuksia ja siten vaarantavan kyseiset metsätapahtumat.

Laillisten vaihtoehtojen puuttuessa varoja käytettiin siis entistä enemmän tarroihin, ja ymmärrän kyllä niiden kiinteistönomistajien turhautumisen, jotka tarroja joutuivat sopimattomista paikoista poistamaan. Pahoittelut heille, mutta kyseessä oli välttämätön ja väliaikainen paha suuremman ja pysyvän ongelman korjaamiseksi.

Aloitteen loppukiri onnistui kuten piti. Julkaisimme laadukasta sisältöä, viihteen ammattilaiset antoivat tukensa kampanjalle ja lopulta myös uutiskynnys ylittyi Facebookin sulkiessa merkittävän kokoisen Miestenhuone -ryhmän tarjoamamme kansikuvan vuoksi. Uutiskynnyksen ylittämistä oli odotettu, sillä omin voimin ja keinotekoisten rajoitusten alla emme mitenkään tavoittaisi koko kansakuntaa keräysaikana, tuskin edes miljoonaa täysi-ikäistä suomalaista.

Kansa tavoitettiin vasta kun iltauutiset kertoivat 50 000 kannatuksen saapuneen, mutta niissäkään uutisissa ei mainittu, että aloitteen voi allekirjoittaa vielä viikon ajan. Kannatusten tuleminen loppui kuin seinään ja näin ollen kokonaiskannatusten määrä jäi kauaksi siitä mitä se olisi voinut olla. 50 000 kannatuksen täyttyminen kuitenkin tarkoitti, että edessä on vielä kaksi mahdollisuutta argumentoida kantamme koko kansalle: aloitteen luovutuksen yhteydessä pidettävä tiedotustilaisuus, sekä valiokunnan julkinen kuuleminen.

Kuinka ollakkaan, korona esti tiedotustilaisuuden pitämisen normaalin kaavan mukaisesti Pikkuparlamentissa, vaikka aloite siellä otettiinkin vastaan. Kirjasto Oodissa pidettyyn tilaisuuteen yksi kansallinen media saapui. He tekivät pienen insertin iltauutisiin haastattelun pohjalta, mutta siinäkään ei käsitelty tilaisuudessa esilletuomiamme seikkoja.

Helmikuun julkinen kuuleminen piti olla ns. varma nakki, eduskunnan hoitaessa tallennuksen ja livelähetyksen, mutta yllättäen — ainutlaatuisten teknisten ongelmien vuoksi — alustuksemme aikaan livelähetys ei onnistunut ja tallennuskin epäonnistui ensisijaisella järjestelmällä. Tarkoituksellisuutta emme tietenkään voi tapahtumaketjussa osoittaa, joten riittäköön että totean ettei argumentointimme aloitteen puolesta ole koskaan kunnolla julkisuuteen yltänyt.

Muutoin julkinen kuuleminen oli sellainen kuin saatoimme odottaa. Lääke- ja oikeustieteen ammattilaiset olivat sitä mieltä, että rankaiseminen huumausaineen käytöstä tuottaa päinvastaisia tuloksia kuin toivotaan, että merkittävässä osassa maailmaa siitä ollaan luopumassa ja että Suomen pitäisi liikkua samaan kehityssuuntaan. Aloitettamme kuvailtiin hyvin valmistelluksi ja toteuttamiskelpoiseksi.

Kokoomuksen riveissä olevan komisario Kinnusen lausuntokin oli sitä mitä voitiin odottaa, onhan se puolueellekin parempi että poliisin resurssit menevät muuanne kuin talousrikosten tutkintaan. Totuudenmukainen se ei kuitenkaan ollut. Keskeisin Kinnusen epätotuuksista oli väite, että aloitteemme mukainen kannabiksen dekriminalisointi parantaisi järjestäytyneen rikollisuuden tuloja.

Jokainen miettiköön arkijärjellään itse; miksi kukaan ostaisi sokkona kannabista 15€-20€/gramma, jos haluamaansa ja itselleen sopivaksi toteamaansa lajiketta saisi kasvattaa 25 grammaa vaikka joka kuukausi 50€ kertainvestoinnilla?

Ongelmaksi julkisessa kuulemisessa muodostuikin se, että asiantuntijat eivät suoranaisesti ottaneet kantaa aloitteemme suoriin vaikutuksiin vaan huumausainepolitiikkaan yleisellä tasolla. Aloitteemme nimittäin on suora lakiesitys joka päätyy mietinnön pohjalta eduskunnan äänestettäväksi, eikä toimenpidealoite, joka antaisi valiokunnalle vapaat kädet päättää millainen laki aloitteesta laaditaan, vai laaditaanko ollenkaan. Tässä lienee se suurin syy, miksi jotkut aloitteestamme niin peloissaan ovat.

Kuinka suuri Suomen kannabisbisnes sitten on?

Laittomuuksien toteutumisesta on mahdotonta saada tarkkaa tilastotietoa juuri siksi, että ne ovat laittomuuksia ja laittomuudethan halutaan pitää piilossa — etenkin jos paljastumisesta seuraisi pitkä linnareissu.

Tiedämme kuitenkin, että poliisi takavarikoi noin 20 000 kannabiskasvia vuodessa, mikä tekee 25 gramman tuotto-oletuksella viisisataa kiloa. Tulli on paljastanut samanmoisen määrän saapuneen Suomeen vuonna 2019, mutta vain puolet siitä saatiin pois levityksestä. Jos loppukäyttäjä maksaa kannabiksestaan 20€ grammalta, viranomaiset onnistuvat poistamaan 15 miljoonan edestä kannabista markkinoilta, josta tosin lähteet ovat maksaneet enintään kymmenesosan. Nämä tilastot eivät vielä kuitenkaan kerro markkinoiden kokonaisarvoa, vaan ainoastaan sen, mihin viranomaiset ovat kyenneet puuttumaan.

Kyselytutkimusten valossa noin 300 000 suomalaista käyttää vuosittain kannabista, mutta käyttörikoksia tilastoidaan vain noin 15 000 – 30 000. Vuosittain viranomaiset onnistuvat puuttumaan ja rankaisemaan siis enintään kymmenesosaan rikoksentekijöistä. Tuon 10% kiinnijäämistodennäköisyyden pohjalta voimme arvioida Suomen kannabismarkkinoiden arvoksi vähintään 200 miljoonaa euroa.

300 000 kansalaiseen mahtuu toki monenlaista käyttäjää, aina muutamista kerroista vuodessa hyvinkin säännölliseen lääkinnälliseen käyttöön, joten helppoa keskiarvoa minkä perusteella arvioida kokonaiskulutusta ei ole. Jos kuitenkin arvioidaan pelkästään 100 000 suomalaisen käyttävän kannabikseensa 50€ viikossa, markkinat olisivat vähintään 250 miljoonaa euroa. Suomenkokoisen, Coloradon osavaltion kannabismarkkinoiksi arvioitiin alunperin puoli miljardia euroa, joten Suomen nykyisten kannabismarkkinoiden todellinen arvo lienee jossain 250 – 500 miljoonan euron välimaastossa.

Mutta vielä yksi arvio tarvitaan jotta aloitteemme vaikutus huumausainemarkkinoihin olisi kirkas: paljonko on ammattimaisen rikollisuuden tulojen osuus tuosta kokonaispotista?

Kaikki seikat ja lisääntynyt kotikasvatus huomioonottaen, arvioin että noin 50 miljoonaa euroa vuositasolla jää jaettavaksi pelkästään kannabiksesta niiden muutamien toiminnasta vastaavien tahojen kesken. Muiden huumausaineiden markkinat ovat sadan miljoonan euron luokkaa, mutta niitähän ei tiedettävästi valmisteta Suomessa, ei ainakaan kukkaruukussa ikkunalaudalla, joten katekkin on suurempi. Eli kun ex-poliisi (eli em. Kinnusen ex-kollega) ja nykyinen poliitikko jää kiinni amfetamiinikaupasta tukkuhinnoilla, on varmaa että rajapinta järjestäytyneeseen rikollisuuteen ei ole kaukana.

Osaatko asettua toisen asemaan?

Miten sinä toimisit, jos omaisit tuon korkean rikollisen ammattitaidon sekä sen mukana kulkevan moraalin ja suojeltavana olisi vuositasolla vaikkapa vain kymmenen miljoonan euron laiton kannabisbisnes?

Pyrkisitkö saamaan soluttautujia tulliin ja poliisiin, jotka voivat vinkata toimintaa uhkaavista tutkinnoista tai järjestää kilpailijoita pois markkinoilta? Rahoittaisitko jo valmiiksi asiasta huolissaan olevia tahoja painottaen kieltolain säilyttämistä? Vai kokisitko kenties järkevämmäksi käyttää monipuolisesti päihdejärjestöjä ja niiden vaikutusvaltaa?

Itse varmasti pyrkisin käyttämään kaikkia näistä. Aarnion kaltainen yhteyshenkilö huumepoliisin johdossa olisi arvokas, eikä haittaisi vaikka kuluerä siitä ylittäisi sata tuhatta euroa vuodessa. Ei haittaisi vaikka niitä olisi kymmenen.

Kristillisdemokraattien Keijo Laukkasen kaltaisille ”parantujille” olisi myös käyttöä, päihdetyössä kun näkee ihmisiä joista sopivimmat voi ohjata organisaation juoksupojiksi. Palkkaa tästä kuitenkaan ei kymmeniä tuhansia maksettaisi, vaan liksansa joutuisi tienaamaan osana levitysorganisaatiota.

Kansanedustajien vaalikampanjoiden ja tietyntyyppisten yhdistysten rahoittaminen olisi verrattain halpa, helppo ja lisäksi laillinen tapa laajentaa vaikutusvaltaa muihinkin poliittisiin tavoitteisiin. Pelkästään kieltolaki-mentaliteetin ylläpitämiseksi riittäisi huoli nuorista ja toive taistelusta huumeita, etenkin porttihuume-kannabista vastaan. Tiedättehän sanonnan, kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

Jotta lukija löytäisi konkretiaa, otetaan vielä tarkentavana esimerkkinä valistustyötä aktiivisesti tekevän poliisin, Mikael Hakion johtama firma, Villa Blanco Oy. Käytetyn tavaran myynti on nähdäkseni helpoin kulissi, jolla laittomasta käteisestä rahasta saadaan tehtyä laillista hyvin pienellä vaivalla. Kun yhtiömuoto on lisäksi osakeyhtiö, ei ole pelkoa henkilökohtaisista taloudellisista sanktioista vaikka se johdettaisiinkin kuralle. Jos joku keksii uskottavan syyn miksi kukaan perustaisi osakeyhtiön käytetyn tavaran myyntiä varten, niin toivon kertomaan sen kommenteissa.

Korruptio on pyrkimystä valta-aseman väärinkäyttöön

Aloitekeskustelun myötä muutamia toimijoita on noussut barrikadeille vastustamaan sitä järkevämpää lainsäädäntöä, missä muu maailma menee jo kaukana edellä.

Vainoharhaisimmat tekstit on toistaiseksi tuottanut Liike Nytin ehdokas Erika Keski-Korhonen, joka väittää dekriminalisointia puoltavien asiantuntijoiden olevan järjestäytyneen rikollisuuden leivissä. En ole varma mikä on syy hänen valitsemalleen linjalle, mutta ehkä se rajapinta on yhteys Avominne-klinikoihin. Kyseisen klinikan väki kun on suivaantunut siitä, ettei valtiovalta ole suostunut ottamaan heidän nollatoleranssi-menetelmäänsä osaksi päihdekuntoutusta ja siten tuon hämmästyttävän kalliin ”hoidon” myötä miljoonien liikevaihto jäi saamatta. Klinikan väki onkin ollut sotajalalla A-klinikkasäätiötä ja THL:ää vastaan jo jonkin tovin — useimmin esittäen samaa argumentointia ja sen pohjalta vedettyjä johtopäätöksiä kuin Keski-Korhonenkin.

Toinen mielenkiintoinen esimerkki on alusta saakka aloitetta vastaan työskennellyt Kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilpi, joka osoittaa kaksinaismoraalinsa hämmästyttävän selvästi. Yhtäkkiä se kieltoja koskeva, yleispätevä argumentointi, millä hän on puhunut alkoholilainsäädännön lieventämisen puolesta ei sovellukkaan kannabikseen. Miksi? Sitä hän ei osaa kertoa.

Ainakin yksi piirre näillä kieltolain kannattajilla on yhteinen. Huomautukset heidän tekemistään ajatus- ja argumentointivirheistä poistetaan kommenteista, sillä olisihan se ikävää jos heidän yleisönsä saisi punnita todellisuutta vapaan keskustelun pohjalta — siis sen keskustelun, mikä on toimivan demokratian edellytys. Meidän puolella ei ole koskaan tarvinnut asiallisten kommenttien poistoon syyllistyä.

Kannustankin siis kaikkia jatkamaan keskustelua heidänkin kanssaan, mutta jatkossa ottamaan kuvakaappauksen kommentista heti julkaisun jälkeen. Jos kommentti katoaa, kyseinen kaappaus kannattaa julkaista somessa tägäten kyseinen henkilö ja kysyen ”miksi poistit?”. Ehkä kommenttien loppuun kannattaa laittaa myös lyhenne ”kko” ilmaisemaan että kuvakaappaus on otettu, jos on hetkeäkään pelkoa, että se katoaa bittiavaruuteen.

Tulevaisuus on avoin, mutta teidän käsissänne

Fakta on, että kannabiksen käyttö on lisääntynyt kieltolaista huolimatta ja saavuttanut keskieurooppalaisen tason. Fakta on, että kymmenet tuhannet suomalaiset hyötyisivät kannabiksen lääkinnällisistä ominaisuuksista, etenkin ne ikääntyneimmät väestöstämme, jos heillä olisi mahdollisuus sitä saada. Fakta on, että kieltolain aikana on huomattavasti pienempi riski ostaa kannabista kuin kasvattaa itse sen mitä tarvitsee. Fakta on, että tietyt tahot tienaavat merkittäviä summia, sillä nimenomaan kieltolain vuoksi kannabiksen grammahinta on Suomessa Euroopan korkein. Ja on myös fakta, että rankaisemalla voidaan pilata ihmisen elämä lopullisesti — sillä vaikka kannabiksen vaikutus menee ohi muutamassa tunnissa, merkintä rangaistuksesta säilyy eliniän — se vain siirtyy kymmenessä vuodessa poliisiasiain tietojärjestelmästä yhtä helposti saatavilla olevaan ”arkistoon”.

Oli kyse mistä tahansa ihmisoikeuskysymyksestä, kuten naisten äänioikeudesta tai rotusorron lopettamisesta (Suomen kannabisyhdistys ry on määritelmällisesti ihmisoikeusjärjestö, koska se pyrkii laajentamaan ihmisten itsemääräämisoikeutta), aina löytyy ihmisiä jotka muutosta vastustavat ja ovat valmiita keksimään mitä hullumpia valheita ylläpitääkseen toivomaansa status quota tai oikeuttaakseen kieltolain tarjoamat tienestit.

Kun vaalit viimein koittavat, pitäkää huoli että äänenne menee taholle, joka varmasti uskaltaa puolustaa ihmisoikeuksia myös kannabiskysymyksessä, tarvittaessa puolueensa kantaa vastaan. Kyse ei ole pelkästään viihdekäyttäjien ihmisarvoisesta kohtelusta, vaan siitä, voiko yhteiskuntamme hyväksyä hampun hyödyt kokonaisvaltaisesti – oli sitten kyse teollisuuden raaka-aineesta, ilmastosta, mehiläisistä ja muista eliöistä tai sairaiden ja ikääntyneiden lääkinnällisistä tarpeista.

ps.
Jotta ei jäisi epäselväksi, olin suhteellisen neutraali Kokoomusta kohtaan aina vuoteen 2015 -saakka. Tuolloin, pian sen jälkeen kun Uusi Suomi oli julkaissut artikkelin ”Puoluejohtaja ratsastaa huumeilla”, Narinkkatorilla vaalikampanjointiin valmistautuessa, neljä selkeästi alaikäistä lähestyi jonkin erittäin etäisesti kannabisjointtia muistuttavan savukkeen kanssa, polttaen sitä ja pyrkien tarjoamaan minulle. Samalla Kokoomuksen teltan nurkalla päivysti keski-ikäinen, sinitakkinen valokuvaaja kauko-objektiivin kanssa jatkuvasti vilkuillen meitä päin.

pps.
Aloitteen lähetekeskustelussa kristillisdemokraattien vastustus hämmensi itseäni eniten. Jos ei Räsäsen asenneongelmia lasketa, kuvittelisi että ainakin Essayah entisenä syöpäpotilaana kannustaisi laajempaan saatavuuteen — onhan kannabis tutkitusti myös syöpäsoluja tuhoava lääke. Tai että kristittyjenkin piireissä jo ymmärrettäisiin Jeesuksen tehneen parantavat ihmetekonsa öljyllä, jonka merkittävin ainesosa oli kannabis — esimerkiksi sokean parantaminen, kun tiedetään kannabiksen olevan lääke myös glaukoomaan. Ja juuri tuon takiahan Jeesusta vihattiin, hän kun tarjosi rikkaille ja merkkihenkilöille tarkoitettua palvelua köyhille ja sairaille ilman pyyntöä korvauksesta. Erityisesti kristillistenkin äänestäjät kaipaavat nyt muistutusta näistä seikoista.

ppps.
Liike Nyt oli puolue jonka kannattajakortin innoissani allekirjoitin jokunen vuosi sitten, lupasihan tuo puolueprojekti jäsenilleen suoraa vaikuttamista asiakysymyksiin. Kun kannabisaloite sitten tuli pöydälle, jäsenistön kuulemisen korvasi silmänräpäyksessä Hjalliksen siskon kohtalo, jonka pojan kannabiksen käytölle ei löytynyt hyväksyntää sen enempää perheestä kuin yhteiskunnaltakaan.

Se oli se tuttu ja tuhannesti vastaan tullut tarina kieltolain oheisvaikutuksista. Eli, kun muut huumeiden käyttäjät ovat ainoat jotka eivät asennoidu henkilöön syrjivästi kannabiksen käytön vuoksi, sitä alkaa mieluummin viettämään aikaa heidän kanssaan kuin niiden joiden asennetta tarvitsee pelätä. Ennemmin tai myöhemmin sitä sitten törmää ikäviin ihmisiin jotka haluavat käyttää hyväksi, tulee kokeilleeksi muitakin huumeita tai tekee muita typeryyksiä joille ei oikeasti olisi ollut tarvetta.

Ja tältä pohjalta sitten puolue lähtee taistelemaan pyhää sotaa aloitettamme vastaan, asiantuntijoista, tieteellisestä todistusaineistoista, historiasta tai muusta maailman kehityksestä murehtimatta?

Mitä luulette Mikael ja Jethro, menikö niinq strömsöös?

Okei.

Tämä blogaus oli tarpeettoman pitkä, pahoittelut, mutta en aio montaa tekstiä tästä aiheesta julkaista vaikka sanottavaa olisi huomattavasti enemmänkin. Ylläpidolle kerrottakoon, että sensuuri johtaa tekstin julkaisemiseen toisella alustalla lisäkriitikin kera. Teilläkin kun kerta on sitä Kokoomustaustaa määräävässä asemassa, pidän sensuuririskiä kohtalaisen suurena.

Pallo on siis teillä, arvon kansakunta. Tunnistakaa se leimaantumisen pelko joka estää teitä ilmaisemasta mielipidettänne ja ylittäkää se. Kuten muuallakin demokraattisessa maailmassa, korjausliike tapahtuu vasta kun teiltä löytyy rohkeus ilmaista kantanne riippumatta siitä, mitä muut teistä mahdollisesti ajattelevat.

Suuret kiitokset siis kaikille rakentavaa esimerkkiä näyttäville.

Annetaan totuuden voittaa.

Tapani Karvinen
Edustaja, kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi

 

Editoitu 24.4., ensimmäisen kappaleen luettavuutta parannettu, toisesta kappaleesta korjattu kannabistakavarikoiden arvioksi 15 miljoonaa 20 sijaan.

+13

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu