Sijaisopettaja Nieminen sanoi suorat sanat ja hyvä niin
Helsingin Uutiset 1.9.2014
Opettajaksi opiskeleva Matias Nieminen, 25, on järkyttynyt. Kun hän on tehnyt sijaisuuksia Helsingin kouluissa, joidenkin lähiöiden ongelmat ovat iskeneet häntä päin kasvoja – lähes kirjaimellisesti, sillä hän kertoo eräässäkin koillishelsinkiläisessä koulussa joutuneensa puuttumaan kesken oppitunnin puhjenneeseen tappeluun. Oppilaat riehuivat eivätkä halunneet tehdä tehtäviä.
Erityisesti Niemistä järkytti tapa, jolla vakio-opettajat suhtautuivat tilanteeseen.
– Opettaja sanoi, että näytä oppilaille vain Netflixiä, sillä niin hänkin aina tekee, saatesanoilla ”ei täällä tarvitse opettaa mitään”.
Pelolla ajattelen, missä nämä oppilaat ovat 5–10 vuoden kuluttua. Nämä luokat ovat kuin aikapommeja. Meillä ei ole varaa siihen, että tällainen ryhmä nuoria päästetään luisumaan ulos yhteiskunnasta.
Hänen mielestään ongelmien taustalla on epäonnistunut integraatio ja jengiytyminen.
Tässä ei auta lainkaan, että jotkut opettajat ”työntävät päänsä kukkapuskaan”, Nieminen sanoo.
Helsingissä on vakavaa eriytymistä koulujen välillä. Tietyissä lähiöissä ongelmia on järjestään.
* * *
Pääsin eläkkeelle 60-vuotiaana kahdeksan vuotta sitten. En hennonut jättää opettamista, vaan jatkoin sijaismaikkana vielä seitsemän vuotta. Sijaistin Lounais-Vantaalla sekä ala- että yläkouluissa kaikilla luokka-asteilla. Opetin keskimäärin 4-5 päivää viikossa. Nyt en kerkiä.
Erityisen kivaa oli nähdä, miten iso yhtenäiskoulu toimii. Opetin siellä kaikilla luokka-asteilla lähes kaikkia aineita. Hauskaa oli tutustua erityis- ja valmistaviin luokkiin. Kaikkein hauskinta oli opettaa 1-2. luokkia.
Tietenkään en muista kaikkien oppilaiden nimiä, vaikka kasvoja on kyllä jäänyt mieleen. Oppilaat moikkaavat kyllä reippaasti, kun he näkevät minut vaikka fillarilla ajellessani tai ostarilla.
Vähän aikaa sitten uimahallissa käydessäni oli pieniä oppilaita jonossa odottamassa uimaopetukseen pääsyä. Tunnistin ryhmän. Yksi poika kysyi, minulta, että missä sä Kai-Ari oot ollut, kun et oo pitkään aikaan opettanu meitä. Sä kerrot aina niin kivoja tarinoita? Ei siinä muu auttanut kuin todeta, että eläkkeellä ollaan. Nykylapsilla on valtaisa tarinajano.
Sijaisopettaja Nieminen totesi, että Helsingissä on vakavaa eriytymistä koulujen välillä. Tietyissä lähiöissä ongelmia on järjestään. Näin se on koko pääkaupunkiseudulla.
Nieminen on rohkea nuori mies, kun hän kertoo asiat niin kuin ne ovat. Joskus tuntuu siltä, että opettajat joko eivät kehtaa tai uskalla kertoa asioista niin kuin ne ovat. Opettajat ovat joko nössöjä tai sitten heidät on peloteltu.
Opettaja sanoi, että näytä oppilaille vain Netflixiä, sillä niin hänkin aina tekee, saatesanoilla ”ei täällä tarvitse opettaa mitään”.
On surullista, kun opettaja sanoo noin. Todennäköisesti luokka on vienyt opettajan voimat ja hän on joutunut antamaan periksi.
Itse sijaistin ns. hyvissä kouluissa. Ei tarvinnut juurikaan tapella kännyköiden kanssa. Järjestyshäiriöitä ei paljoa ollut.
Pari kertaa jouduin kyllä pahaan paikkaan, kun vakiopettaja oli edellisenä päivänä jättänyt työt kuin seinään kesken lukuvuoden. Ottanut loparit siis. Luokat olivat sellaisia, että niissä olisi väsähtänyt kuka tahansa. Tietenkin minut kokeneena opettajana laitettiin niihin luokkiin.
Nieminen kertoi joutuneensa puuttumaan kesken oppitunnin puhjenneeseen tappeluun. Minä jouduin puuttumaan tappeluun seitsemässä vuodessa muistaakseni pari-kolme kertaa ja silloinkin välitunneilla.
Minulle annettiin joka kerta kunnon sijaistamisohjeet, ellei opettajalle tullut ns. äkkilähtö joihinkin muihin toimiin. Joskus ohjeet olivat liiankin tarkat, minulle olisi riittänyt, että annetaan aihe tai merkataan vaikka kirjan sivut. Kertakaan ei sanottu, että näytä niille vaikka Netflixiä.
Lundellin ratkaisu pääkaupunkiseudun segregaatioalueiden kouluille:
Pääkaupunkiseudulla segregaatio-ohjelmat ovat hyvin kevyitä ja tehottomia. Parasta segregaation ehkäisyä on suora ja vahva panostaminen segregaatioalueiden kouluihin. On selvää, että sellainen maksaa paljon, mutta Euroopasta löytyy malleja, kun on epäonnistuttu kotoutumisessa. Se vasta maksaakin.
Tehokkainta on, kun segregaatiokoulujen luokkakoko olisi maksimissaan 16 oppilasta. Silloin opettajalla olisi aikaa opettaa lasta yksilönäkin. Hyvin tärkeää on ryhmäyttäminen ja yhteisöllisyys. Ollaan yhdessä ja yritetään keskustella. Ollaan ihmisiksi.
Valmistavalla luokalla on oltava kaksi vuotta. Joka luokka-asteella on oltava yksi erityisluokka.
Turha rönsyily ja hörhöily on jätettävä pois. On keskityttävä perusasioihin.
Lukemisen opettaminen on avainasemassa. Ei voi opiskella, jos ei ymmärrä lukemaansa. Oppikirjat kunnolla käyttöön. Oppilaille on luettava ääneen tarinoita ja heille on tarjottava luettavaksi kaunokirjallisuutta.
On edettävä systemaattisesti. Oppilaiden on tiedettävä, missä mennään.
Kaiken maailman hyppyyttäminen kuten tavat, vavat tai muut vastaavat tunnit pannaan, koska tuntien alut venyvät ja venyvät. Samalla estetään konfliktit ja muut turhat kuviot ja väännöt naapuriluokkien oppilaiden kanssa.
Oppilaita on opetettava. Opettajan on oltava opettaja. On vaadittava.
Oppimisympäristön on oltava selkeä. Pulpetit käyttöön, ettei oppilaiden tarvitse hake tavaroita ties mistä.
Taide- ja taitoaineisiin on panostettava. Opintoretkiä kerran kuussa.
Kaikkien sääntöjen on oltava ymmärrettäviä ja niitä on myös noudatettava. Kiusaamiseen on puututtava lujasti.
Vanhempien kanssa pitää tehdä yhteistyötä. Jos muu ei auta, heitä on kutsuttava kouluun vaikka koulupäivän jälkeen ja on kerrottava asiat niin kuin ne ovat.
Jos oppilas ei millään pysy järjestyksessä ja torpedoi opetusta, niin silloin on soitettava vanhemmille ja pyydettävä, että he hakevat oppilaan kotiin riehumasta. Työrauha on taattava.
Periksi ei saa antaa.
Kiitos Matias Nieminen, kun puhuit asioista suoraan.
Niin, ja se vanhan kurin synonyymi on järjestys. Ei sen kummempaa.
https://properuskoulu.blogspot.com/2024/09/sijaisopettaja-niemisen-suorat-sanat.html
Ainoa kestävä ratkaisu on se että korkeamman opetuksen piiriin ei tule päästä jos ei ole haluja.
Jos oppilas ei halua oppia, resurssit on käytettävä niiden oppilaiden opettamiseen jotka haluavat oppia.
Tulisi muuten hyvin äkkiä rotia tilanteeseen jos olisi mahdollisuus pudota alemmalle tasolle.
Näin muualla asia on järjestetty ja niin se on ollut järjestettynä Suomessakin. Ainoa järkevä opetuksen uudistus peruskoulun sijasta
olisi ollut että oppikoulu olisi muutettu maksuttomaksi.
Edes DDR:ssä ei ole ollut niin typerää koulujärjestelmää kuin Suomessa on nyt. Ja vaikka Ruotsissa on sama systeemi, siellä on yksityiskouluja mitä ei Suomessa samalla tavoin ole.
Ilmoita asiaton viesti
Periaatteessa samaa mieltä. Toisaalta tuntien teinien mielenlaadun eli mennään sieltä, mistä aita on matalin, on vaarana, että yhä useampi valitsisi sellaisen vaihtoehdon, jossa riittää vähäisempi kunnianhimo ja ponnistelu. Tulos voisi olla varsin karu, kun entistä pienempi joukko valitsisi ”korkeamman opetuksen” ja yleinen sivistystaso ei suinkaan kasvaisi.
Ja väitän, että huoltajissakin on todella paljon niitä, jotka komppaavat jälkikasvuaan kertomalla, ettei sitä ja tätä mihinkään tarvita, riittää kun selvittää jotenkuten koulun läpi.
Ilmoita asiaton viesti
Vastakysymys: Voiko ja kannattaako kaivoon kantaa vettä?
Jos motivaatio puuttuu niin ei kai opettaja sitä pysty luomaan.
Pitäisin ihan elintärkeänä tulevan menestyksemme kannalta että vain niitä opetetaan tietoainessa tosissaan jotka haluavat oppia.
Jo riittää sellainen että häiriköt pilaavat muidenkin oppilaiden menestyksen.
Ilmoita asiaton viesti
Aika monelle se motivaatio opiskella herää vasta murrosiän jälkeen. Sitten aikuisena tai ainakin liki aikuisena pitäisi ottaa kiinni ne, jotka omaehtoisesti valiten keskittyivät opiskelemaan. Eli tulee tarpeetonta ja kallista tyhjäkäyntiä, kun jopa perusopetuksen aukkoja on paikkailtava, jotta esim. amk-opinnot onnistuvat. Tuloksena opinnot pitkittyvät näillä myöhäisherännäisilä eikä tuo nyt taida olla kovin toivottavaa kansantalouden kannalta. Tietysti voi sanoa, että oma vika, miksi et tajunnut itse, mutta paljoa se ei auta.
Eli jostakin on motivaatiota löydettävä ja mielestäni se on osin koulun tehtävä.
Sitten ovat tietysti ne oppilaat, joiden kognitiiviset kyvyt eivät riitä oikein mihinkään.. Heidän pakkomotivoiminen akateemisten taitojen saavuttamiseen on mielestäni täysin väärin. Eli pitäisi olla myös vaihtoehto, jossa hekin saisivat onnistumisen kokemuksia, kun taso olisi riittävän matala.
Ilmoita asiaton viesti
Ainoa oikeansuuntainen ratkaisu on perustaa varhaisasteille muutamia oman- äidinkielisiä kouluja mallia saksan- ranskan- venäjän- ruotsinkieliset koulut, joissa oppilaille opetetaan perusasteen asiat maassamme ymmärrettävästi heidän omilla äidinkielillään, mitä ne muutamat lisäkielet sitten ovatkin.
Siinä opetusohjelmassa on tehokas oikea suomenkieli.
Heillä itsellään on opettajiksi kykeviä opettajia, kyky sekä auktoriteetti kuriinpitoon.
Muuta tietä ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Helsinki antaa jo opetusta neljälläkymmenellä kielellä. Mutta eihän se riitä!
Kun muut kunnat pääsevät samaan,tulee hyvä. Kyllä rahaa on.
Ilmoita asiaton viesti
Kotouttaminen on paljastunut joillekin astetta kovemmaksi haasteeksi kuin mitä ruusunpunaiset silmälasit ovat suodattaneet.
Nyt oleellista on se suhtautuvatko vastuulliset päättäjät riittävällä vakavuudella ja riittävän merkittävällä korjausliikkeellä asiantilaan.
Pelkäänpä että riittävää rohkeutta ei löydy, kun tiedossa on joutuminen tiettyjen voimakasta ääntä median vahvistama pitävien maalitauluksi.
J.k. Kai-Arin + tekoälyn mallaama oppilas lienee jäänyt muutaman kerran luokalle (vai voiko nykyään edes jäädä luokalle?), Netflixin seurassa on ilmeisesti myös valvottu muutama yö putkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Luokalle voidaan yhä jättää, mutta varsin harvinaista se on. Tiedän, että monessa tapauksessa räätälöidään ne armovitoset, jotta saada ongelma siirretyksi pois. Toki sitten on olemassa VSOP eli vuosiluokkiin sitomaton opetus/opiskelu eli oppilas pysyy koulun kirjoilla ja käy suorittelemassa puuttuvia opintoja kasaan vaikka sen jälkeen, kun muut ovat jo toisella asteella. Kovasti on yleistynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Onko nykyisin kouluissa ns. tähtioppilaita? Ei niitä, jotka ovat erityisen hyviä oppiaineissa vaan tähdet kertovat, että kyseiselle oppilaalle tulee antaa numerot höllemmän arvioinnin perusteella.
Mitä tulee oppimiseen, nykyiset nuoret elokapinalliset tekisivät luonnolle hyvää jos kadulla istumisen sijaan menisivät harventamaan joutavia puskia ja lapioimaan suo-ojia tukkoon. Kuten Neuvostoliitossa, jossa nuoriso ei jäänyt tyhjää länkyttämään vaan menivät Siperiaan rakentamaan BAM -rataa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä blogi, mutta kuinka ollakkaan niin palstan vakiopunavihreät loistavat poissaolollaan.
Ilmoita asiaton viesti