Me teemme Leppävaarasta niin kuin koko Espoosta hyvän paikan elää ja asua

Leppävaara on nuorisorikollisuuden kasvaneen uutisoinnin myötä joutunut melkoiseen mediapyöritykseen. Helsingin Sanomat uutisoi 4.12. ensin nuorten suunnittelevan joukkotappelua Leppävaaraan ja heti 5.12. perään että joukkotappelu ei toteutunutkaan.

Kumpaa Leppävaara nyt siis tällä mediamielikuvamarkkinoinnin aikakaudella on? Katujengien pelolla hallitsema no-go -alue, josta lapsiperheet pakenevat äkkiä pois? Vai hyvä ja rauhallinen espoolaislähiö, jonka erinomaiset liikenneyhteydet vetävät puoleensa runsaasti uutta rakentamista, yrittämistä ja vireää kaupunkikulttuuria?

Kuten leppävaaralaiset tietävät, Leppävaara on ennen kaikkea jälkimmäistä. Espoon kaupunki mittaa eri kaupunkikeskustensa viihtyvyyttä asukaskyselyin ja Leppävaara on pärjännyt näissä kyselyissä koko ajan loistavasti. Demografiseen rakenteensa nähden jopa häikäisevän loistavasti.

Leppävaara on Espoon suurin aluekeskus ja suomalaisittain väestöltään jo oman suurehkon kaupunkinsa kokoinen. On selvää, että tämän kokoluokan cityssä on myös omat ongelmansa.

Kuten muuallakin pääkaupunkiseudulla, maahanmuutto ja huono-osaisuus asettavat omat haasteensa yhdyskuntarakenteelle. Edullisempien asuntojen kasautumat tarkoittavat usein myös ongelmien kasautumista.

Leppävaarassa asiaan on kuitenkin tartuttu esimerkiksi viemällä pohjoisen keskustan kehityssuunnitelmat poliitikkojen toimesta laajaan ideakilpailuun. Tavoitteena on mm. tuoda kaupallisiin toimintoihin liittyvää sosiaalista kontrollia sinne missä turvallisuushaasteita on.

Leppävaarassa on myös poikkeuksellisen hyvät harrastusmahdollisuudet. Esimerkiksi Leppävaaran Pallo on nopeasti kasvanut yhdeksi Espoon suurimmista jalkapalloyhteisöistä.

Miksei media raportoi esimerkiksi siitä, kuinka merkittävää näiden harrastusyhteisöiden ”nuorisotyön” vaikutus alueen lapsiin ja nuoriin on?

Väkivaltaisen nuorisorikollisuuden juurisyyt ovat ennen kaikkea nuorten osattomuudessa ja näköalattomuudessa. Korona-ajan eristys on johtanut ahdistukseen, joka purkautuu tavalla tai toisella.

Rap-muusikin ympärille kasvanut väkivaltaa ihannoiva nuorisokulttuuri vaikuttaa myös nuorten esikuviin. Leppävaara kilpailee Helsingin rap-skenen kanssa, mikä asetelma on omiaan kärjistämään jengiytymistä.

Aikuisten maailmassa pitää kuitenkin osata erottaa se, mitä nuorisokulttuuri nykytilanteessa pääkaupunkiseudulla tuottaa ja se, miten sen annetaan yleisesti leimata asuinalueiden luonnetta ja viihtyvyyttä.

On surullista huomata, että sosiaalisen median öyhöttäjien ainoa motiivi katujengi-pelottelulle on ratsastaa maahanmuuttovastaisuudella omien poliittisten päämäärien saavuttamiseksi.

On selvää, että vakivaltainen jengiytyvä rikollisuus tulee ottaa vakavasti. Esimerkiksi poliisin toimivaltuuksia teräaseiden etsintään ja poistamiseen nuorilta tulee lisätä uudella lainsäädännöllä.

Ennen kaikkea aikuisten pitää kuitenkin pystyä antamaan nuorille toivoa ja näköaloja tulevaisuudesta, jossa nuoret pääsevät kiinni harrastuksiin, työhön ja omaan vastuullisen elämään.

Meidän aikuisten asenteet ja teot tekevät Leppävaarasta niin kuin koko Espoosta sen hyvän paikan elää ja asua.

kailintunen
Kokoomus Espoo
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Juristi-ekonomi Espoon Leppävaarasta (OTK, KTM, MLE). Kahden lapsen isä, joka uskoo vahvasti siihen, että lupaus paremmasta yhteiskunnasta lapsillemme voidaan myös lunastaa. Siksi myös jalkapallovalmentaja. Yhdeksän vuotta Espoon kaupunginvaltuuston jäsenenä. 20 vuotta suomalaisen elinkeinoelämän huipulla. Ehdolla eduskuntaan!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu