Talous luo vaurautta ja toivoa
Suomen julkinen talous velkaantuu noin 10 miljardin euron vuositahdilla, eli hyvinvointivaltiota ylläpidetään velkarahalla ja isosti. Vuoden 2023 budjetissa pelkät valtionvelan lainankorot ovat 2,3 miljardia euroa ja nykyisellä trendillä ne voivat olla jopa 8 miljardia euroa vuodessa vuoteen 2030 mennessä.
Tämä summa 8 miljardia euroa vastaa koko opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan budjettia. Olemmeko todella valmiita maksamaan pelkkiä valtionvelan korkoja samalla summalla kuin pyöritämme Suomen kouluja ja kulttuurilaitoksia?
Emme tietenkään. Haluamme katkaista velkaantumiskierteen, jotta eurot jäävät hyvinvointipalveluiden eivätkä Suomen valtion velkojien käyttöön. Se on sitä todellista toivoa suomalaisten tarvitsemien palveluiden säilymisen kannalta.
Tällaiseen vakavaan kurimukseen Suomi kuitenkin on ajautumassa, mikäli taloutta hoidetaan Marinin hallituksen tapaan.
Suomi on pudonnut muiden Pohjoismaiden talouskelkasta, koska rakenteelliset toimet talouden vahvistamiseksi esimerkiksi työmarkkinoiden uudistamisen kautta ovat jääneet kokonaan tekemättä.
Lääkkeeksi demarit ehdottavat veronkorotuksia. Veronkorotukset kuitenkin vähentäisivät kansalaisten käytettävissä olevia tuloja, supistaisivat yksityistä toimeliaisuutta ja ilman talouden vahvistumista johtaisivat lopulta veronkorotuskierteeseen, jossa väheneviä verotuloja jouduttaisiin paikkaamaan jälleen uusilla veroilla.
Eikö yksi maailman korkeimmista kokonaisveroasteista jo riitä?
Ylipäätään verojärjestelmän tulee olla sellainen, että se aina kannustaa kouluttautumiseen, työntekoon ja yrittäjyyteen, jotka ovat toimivan ja vaurautta luovan kansantalouden kulmakiviä. Ihan kaikille puolueille tämä ei valitettavasti ole edelleenkään selvää.
On aika sanoa stop Marinin hallituksen holtittomalle ja kasvulla flirttailevalle mutta tosiasiassa sen edellytyksiä supistavalle talouspolitiikalle.
Ja on aika ottaa talous jälleen tosissaan, mikäli haluamme hyvinvointia myös lapsillemme.
Kai Lintunen
kansanedustajaehdokas, Kokoomus Uusimaa
juristi-ekonomi
Enemmän takisi mieli sanoa, että talous tappaa.
Hyvä esimerkki pitkän ajan investoinnillisuudesta ovat kaivokset. Tässä Brysselin koneen kerrontaa aiheesta: https://areena.yle.fi/podcastit/1-64968460
Talous tulisi tarkistaa kauttaaltaan, mitä käytännössä on.
L…
Jos vaikutelmaa toisi enemmän esille taloudesta… tätä voi verrata tosiaan tärkeyteen, mitä tuotu esiin. Tärkeää, ja tärkeäksi haluttua.
Taloutta on liitetty paljon sotaan, yhtäläisyyksien perusteella.
Kovan johtajan kaipuu ilmenee diktatuureissa, jotka tiivistyvät vasten yhteistä vihollista, tai ympäristöä. Puolustuskyky on aivan toista tässä, sodat mahdollistuu, ja ilman uhkaa ja tärkeyttä ei.
Taloudessa on samaa. Kun mennnän kireästi,.. kaivataan jotain astetta kovempaa. Entisinä aikoina oli tavallista, että talouden suojeluun tarvittii jopa omia armeijoita, ei vain poliiseja tai vartijoita.
Mitä Suomen tilanteeseen tulee globaalilla talouskentällä, ei ole kovin valmiudellisen oloinen, kuten on kerrottu. Olen liittänyt samaan tasoon, mitä on Venäjästä sanottu, sotilaallisen valmiuden osalta.
Suomi on talouden piirissä sitä, mitä Venäjä on sodan alueella. Taloudellinen asetelma on yleensä epäseesteinen kaikille, ja vaarallinen, koska linkkautuu sotiin, ja muihin isoihin riskeihin.
L2…
Suomi saa turvan Venäjästä, mutta menettää loputkin taloudesta. Hyvä diili.
Harari kirjoittanut vähän siitä, mikä merkitys taloudella on, sotien ratkaisuissa. Ei tarvita sotia, kuin maan puolustukseen, ja jos tätä tekee, … tästä voi seurata ongelmaa.
Mikähän on Iso-Britannian tilanne tässä suhteessa, vaikka on imperialistitaustainen perinteiltään.
Ilmoita asiaton viesti