Sujuvista työluvista Suomen valtti?
Käynnistimme töihin Suomeen tulevien luvituksen sujuvoittamishankkeen puolitoista vuotta sitten. Käsittelyjono saatiin puolitettua noin 4 kuukauteen viime vuoden loppuun mennessä. Tänä vuonna tilanne on kääntynyt uudelleen huonommaksi.
Kokoomus esittää ensiapuna 10 miljoonan euron lisäystä Maahanmuuttovirastolle ruuhkan purkuun (https://www.kokoomus.fi/petteri-orpo-tyolupien-jonot-saatava-kuriin/). Olisin yllättynyt, jos hallitus ei sitä ottaisi täydentävään talousarvioesitykseensä. Rinteen hallituksella on raha herkässä ja tässä tapauksessa se auttaa järkevää investointia.
Maahanmuuttoviraston (Migri) rahapula on kuitenkin vain pieni osa ongelmaa. Yritän tässä avata tuntojani siitä, missä ongelman ydin on. Miksi pieni ja taitava Suomi ei meinaa saada Suomeen töihin tulevien luvitusta sujuvaksi? En tässä kirjoituksen pituuden takia puutu opiskelijoiden luvitukseen, jonka erityiskysymyksistä täytyy varmaan kirjoittaa erillinen blogi.
Kolmen ministeriön väliinputoaja?
Sisäministeriksi tultuani havaitsin, että työperäisen oleskeluluvan jono oli venynyt yli 8 kuukauteen. Silloin pullonkaula oli pääasiassa TE-toimistoissa. Siellä testataan olisiko työhön saatavissa tekijä EU-alueeltakin (=saatavuusharkinta) sekä katsotaan työnantajan taustat ja arvioidaan, onko työsopimus työehtosopimuksen mukainen. Pian kävi ilmi, ettei jumittuminen ollut edes kunnolla tiedossa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) johdossa.
Ulkoministeriössä työntekijöiden luvituksen merkitys on vielä sivummalla ydintoiminnasta, päätavoitteista ja budjetin prioriteeteista. Aiemmin ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä kävin useita keskusteluita diplomaattikurssien kanssa. Huippu CV:t, älyttömän lahjakkaita ja innoissaan ymmärtämään kansainvälistä politiikkaa ja tekemään sitä. Kumpi innostaa vaikkapa Delhiin päätyvää nuorta hallintoasioista vastaavaa konsulia: maailman suurimman demokratian tulevaisuus vai tuhansien ihmisten sotkuisen työlupajonon sujuvoittaminen Lean-hankkeella? Aivan ymmärrettävää.
Sama taitaa päteä soveltaen sisäministeriöön (SM). Omassa ”Must-win-battles” listassani ”osaajien ja tekijöiden houkuttelu Suomeen” oli aina ykkösenä. Ja kansliapäällikkö, maahanmuutto-osasto ja Migri yrittivät kyllä sitä toteuttaa. Mutta ei tämä ole henkisesti sisäministeriön DNA:n ydintä tai yhteiskunnan SM:lle kohdistamien paineiden keskiössä. Maahanmuutto-osaston ja Migrin johdon päähuoli on maahantulon säätelyn ja hakijoiden ihmisoikeuksien tarkka ja vaikea laillisuuspunninta. Kysymys on elämästä ja kuolemasta. Silloin puolenkin vuoden käsittelyaika voi tuntua pienemmältä ongelmalta – ihan ymmärretävästi – vaikka se Suomen hyvinvoinnin pelastamisen kannalta onkin aivan kestämätön.
Samalla on sanottava, että minulla on erittäin myönteinen kuva Migrin IT-tiimistä. Siellä on halukkuutta ja uskallusta automatisoida lupaprosessia. Saimme jonkin verran vauhditettua ja kannustettua sitä. Toivottavasti tämän vuoden kriisi on osin kuolemanlaakso ennen kuin ensi vuonna tuotantoon valmistuvat prosessin automatisoinnit alkavat auttaa.
Kohtalon ivaa on muuten se, että merkittävä hidaste lupaprosessin automatisointiin muodostui sattumalta. Eduskunnassa jää joka vaalikausi joitakin hallituksen lakiesityksiä ajan puutteen takia käsittelemättä. Pusersimme viime talvena Migrin henkilötietojen käsittelyä koskevan lain eduskuntaan, mutta yrityksestä huolimatta se ei ehtinyt täysistuntoon perustuslaki- ja hallintovaliokunnan jälkeen. Taisi olla vain muutamasta päivästä kiinni. Tämä laki mahdollistaisi tietojen joustavamman yhdistelyn koneellisesti ja myönteisten oleskelulupapäätösten tekemisen suoraan koneellisesti tietyin rajauksin.
Laki on nyt uuden eduskunnan käsittelyssä. Perustuslakivaliokunnassa on tällä kertaa löydetty ongelmia, jotka ehkä pysäyttävät lain etenemisen tässä muodossaan. En kritisoi perusoikeuspunninnan merkitystä, mutta valitettavasti tilanne uhkaa jälleen lykätä automatisoinnin tehokasta tuomista oleskelulupatuotantoon.
TEM:ssä kansliapäällikkö Jari Gustafsson kyllä yhtyi toissakesänä nopeasti lietsomaani kriisitunnelmaan. Hän myös teki nopeita siirtoja TE-toimistojen resursseissa. Ne auttoivat. Annan suuren arvon myös työlle, jota TEM:n maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen on tehnyt teemassa. Hänellä on nähdäkseni paras draivi ja kokonaisvisio koko työ- ja opiskeluperäisen maahantulon järjestämisestä. Myös ulkoministeriössä on monia, joiden mielestä palveluprosessien pitäisi olla paremmin ulkoasiainhallinnon keskiössä.
Vika ei ole ihmisissä, vaan siinä, että vastuu työperäisestä maahantulosta on jaettu kolmen ministeriön välille ilman, että yhdelläkään on tulosvastuuta kokonaisuudesta. Siksi kannatan hallitusohjelmaankin kirjattua periaatetta, että johtovastuu keskitetään työ- ja elinkeinoministeriölle. Sinne se luontevimmin kuuluu.
Samalla TEM:iin pitää muodostaa erillinen ”osaajien ja tekijöiden Suomeen saamisen” osasto, jotta asia saa riittävän painoarvon pysyvästi. Siirron pitää selkeyttää asioita eikä päinvastoin. Valta budjetista ja tulostavoitteista pitää olla samoissa käsissä, vaikka se tarkoittaisikin Migrin osien raportointia kahteen eri ministeriöön.
Migrin ohjaus on vasta yksi askel. Pullonkaulan ydin oli TE-toimistoissa ja nyt se on Migrissä. Ennustan, että parin vuoden sisällä se siirtyy ulkoministeriön ulkomaanedustustoihin, jos Migri saa prosessinsa vauhtiin. Jos TEM ottaa kokonaisvastuun prosessista, sen pitää tarkoittaa myös luvituksen alkulähdettä eli vireyttämistä, henkilön tunnistamista ja riskiperusteisia haastatteluita. Nämä ovat suurlähetystöissä ja konsulaateissa.
Diplomatiaakin tosin tarvitaan kipeästi. Tunnistautumisen täytyy kaiketi tapahtua valvotuissa tiloissa ja ulkoistamiskokeilujen tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Suomen oma edustustoverkko on vääjäämättä niin harva, että monessa paikassa matkustus lähimpään Suomen edustustoon on merkityksellinen hidaste varsinkin muuttavalle perheelle. Emmekö saisi sovittua yhteisestä tunnistusjärjestelystä pohjoismaiden lähetystöjen kesken, kun jo konsulipalveluita ristiin tarjoamme?
Todennäköisesti järkevintä olisi, että työ- ja opiskelulupia käsittelisivät edustustoissa Migrin palkkalistoille siirrettävät henkilöt – ainakin tässä mielessä ruuhkaisimmissa ja tärkeimmissä asemamaissa. He myös raportoisivat Migriin ja olisivat viime kädessä TEM:n tulos- ja budjettiohjauksen alla. Silloin löytyy yksi ihminen ja yksi ministeri, jonka päävastuulla koko homma on.
Olen vähän huolestunut siitä, ohjaavatko ministerit Harakka, Ohisalo ja Haavisto tätä nyt riittävän voimakkaasti. Asiat menevät hallinnossa niin helposti reviiririidan kautta asemasotaan. Mutta kaikki kannustus heille virkamiehineen ja aina valmis auttamaan jos voin.
Hallittu eriarvoistaminen
Puolitoista vuotta sitten teetimme sujuvoittamishankkeen pohjalle työ- ja elinkeinoministeriön kanssa konsulttiselvityksen. Sen pohjalta käynnistimme parikymmentä muutosprojektia. En yritä kuvata niitä kattavasti. Uskon, että niissä on edistytty ja uusia kulmia löydetty sen jälkeen, kun jäin sivuun toukokuussa.
Otetaan kuitenkin esiin muutama periaatteellinen haaste. Maahantulon sujuva luvitus on varmaan Suomelle hankalaa siksi, että meillä on poikkeuksellisen syvällä hallinnon DNA:ssa yhdenvertaisen kohtelun periaate. 90 prosenttisesti se on hyvän yhteiskunnan pilari, mutta kääntyy tässä ehkä myös meitä vastaan. Erityisasiantuntijat on kyllä vapautettu saatavuusharkinnasta ja heille on periaatteessa kuukauden käsittelytavoite. Mutta niin heiltä perheenjäsenineen kuin muilta työntekijöinä Suomeen tulevilta vaaditaan tiukasti määritetyt listat dokumentteja ja todisteluita.
Maahantuloon liittyy kyllä paljon väärinkäytöksiä. Saatetaan perustaa lumefirmoja, joiden todellinen tarkoitus on vain salakuljettaa ihmisiä laillisilla luvilla Suomeen. Saatetaan palkata turvapaikanhakija siivousrinkiin siksi aikaa, että saa oleskeluluvan työn perusteella. Mutta onko todennäköistä, että tällaisia ihmisiä ja heihin liittyviä kohtuuttomia riskejä tulee relevanteissa määrissä maahan silloin, kun töihin tullaan Nokialle, Supercellille tai S-ryhmälle? Jos tunnetu brändi tai listattu yritys toisi merkittävän määrän ihmisiä väärin perustein, se tulee kyllä esiin kuten pitääkin. Sellaista maineriskiä ei tietoisesti oteta. Tällaiset työnantajat pitäisi akkreditoida tuntuvasti kevennettyyn menettelyyn sekä työnantajan että työntekijän tietoja koskien.
Samaan tapaan meillä tuskaillaan liikaa sitä, missä määrin saa antaa etuja niille, jotka vireyttävät lupansa kaikilta osin sähköisesti verrattuna paperihakijoihin. Kyllä pitäisi voida laittaa kahteen eri ”pinoon” niin, että sähköinen edistynyt hakija etenee aina ensin. Samalla se nopeuttaisi kaikkien kynnelle kykenevien siirtymistä sähköiselle puolelle. Se sujuvoittaa koko järjestelmää.
Painopiste lupapapereista jälkivalvontaan
Miksi koko työluvan prosessi on olemassa? Siksi, että estetään vaarallisia ihmisiä tulemasta tai epätoivoisia ihmisiä tulemasta työehtosopimusten vastaisiin töihin. Ensin mainitun kannalta onkin tärkeää tehdä tulijan omaa taustaa koskevat tsekit varsinkin riskiryhmissä kunnolla jo ennen maahanmuuttoa. Mutta säällisten työehtojen ylläpitämisen kannalta lupapapereiden syynääminen voi olla jopa väärä painopiste.
Minusta hyvässä työlupajärjestelmässä tietojärjestelmä tsekkaa automaattisesti työnantajan taustat ja nuhteettomuuden rekistereistä. Se vertailee myös koneluetun työsopimuksen alan työehtosopimukseen. Tämä muuten voitaisiin konekielistää ja se olisi ainakin viime vuoden tilanteessa ollut tärkein yksittäinen sujuvoitus koko hommassa. Saatavuusharkintakaan ei ole ydinongelma, jos se automatisoitaisiin siten, että tietojärjestelmä vain estää tietyillä keskimääräistä matalampien palkkojen aloilla luvan silloin, kun seutukunnan työttömyysaste kyseisessä ammatissa on erityisen korkea.
TE-harkinta voi kestää kuukausia, kun epäselvästi kirjoitettuja tietoja tarkistetaan ja täydennyspyydetään yksityiskohtaisesti. Koneellistettuna se tapahtuisi määrästä riippumatta hetkessä. Ihmiskäsittelijöiden kansioihin tulisi tarkistettavaksi vain pieni osa tapauksista. Koneellisessa käsittelyssä tarkistettavien seikkojen luonnetta ja määrää pitäisi yksinkertaistaa, mutta olisiko siitä oleellista haittaa?
Etukäteisvalvonta ei kuitenkaan estä sitä valitettavan tyypillistä väärinkäytön muotoa, että maahan tullaan puhtain paperein, mutta käytännössä työnantaja maksaa alipalkkaa ja teettää ehtojen vastaisia töitä uhkaamalla irtisanomisella, joka johtaa karkotukseen.
Mitä jos painopiste siirtyisikin siihen, että Migrin järjestelmä valvoisi koneellisesti kansallisesta tulorekisteristä, että työluvan perusteena olevaa palkkaa myös kuukausittain maksetaan?
Muiden työehtojen valvonnassa avain on työsuojelun ja poliisin jälkitarkastuksissa. Työsuojelutarkastajilla pitää olla valtuudet määrätä liiketoimintakieltoja hallintoseuraamuksina. Nykyisin seuraamusten edistäminen tuomioistuimissa kuulemma juuttuu usein resurssipulaan ja väärinkäyttäjät naureskelevat. Etukäteisvalvonnan keventämisessä voisi olla kyse myös resurssien siirrosta jälkivalvontaan.
Voivottelusta yhteistyöhön
Töihin Suomeen muuttaminen on ollut perinteisesti vähäistä. Onneksi tulijoita on viime vuosina ollut vähän enemmän. Optimisti sanoisi, että nyt on vaan kasvukipuja.
Puhumme paljon työikäisten osuuden romahtamisesta ja työntekijöiden määrän konkreettisesta vähenemisestä. Se näkyy jo nyt siinä, että avoimia työpaikkoja on enemmän kuin kertaakaan 100 vuoden tilastoinnin aikana. Siinä näkyy myös se, että työpaikat ovat aiempaa enemmän sellaisia, ettei niihin tule kuka tahansa palkattua. Se, että löytyy joku joka tulee, on vain harvoin pois niiltä, jotka eivät kuitenkaan tulisi palkattua, vaan tehtävä jäisi täyttämättä.
Työperäisen maahantulon ei tarvitsisi kuin noin kaksinkertaistua 25-30 tuhannen ihmisen vuositasolle, niin työikäisten määrän lasku pysähtyisi. Määrä olisi silti pieni Ruotsiin ja moniin muihin verrokkeihin nähden. Tämä on ihan tehtävissä.
Siksi herään usein öisin ja huomaan syyttäväni itseäni siitä, etten saanut enempää aikaiseksi. Olisi pitänyt nähdä vuosi sitten, että turvapaikanhakuun liittyneiden määräaikaisten resurssien suunniteltu purku johtaa Migrissä kriisiin, joka pahentaa tilannetta ja sotkee sujuvoittamishankkeen toimeenpanoa. Olisi pitänyt aloittaa nopeammin viime vuoden helmikuussa ja painaa vielä enemmän päälle. Kun syö aamupuuron ja piristyy, niin alkaa selittää itselleen, ettei ole mun vika, että tulin sisäministeriöön luonnollisen strategiasyklin lopussa eli reiluksi vuodeksi vaalikauden lopulla. Että on ymmärrettävää, ettei laiva käänny siinä ajassa.
Kehorytmin vaiheesta riippumatta ajattelen, että joka roolissa pitää käyttää se vaikutusvalta mitä on. Tämä on ollut niitä teemoja, joissa olen koittanut tukea ja sparrata myös nykyistä hallitusta sen neuvotteluista lähtien. Hallitusohjelmassa on nyt enemmän selkänojaa sujuvoittamiselle eikä puolueiden välillä ole tässä sellaista prioriteettien kuilua kuin viime kaudella. Toivon vilpittömästi, että nyt onnistutaan kääntämään tämä kansallisesta heikkoudesta vahvuudeksi.
Kun lupakone toimii kilpailukykyisesti, seuraava vaihe on madaltaa pienten ja keskisuurten yritysten kynnystä löytää sopiva työntekijä tarvittaessa myös ulkomailta. Kanadalla on eräänlainen katalogimalli, jossa tiettyjen kriteerien perusteella maahanmuuttaja voi kirjoittautua ikään kuin Tinderiin tarjolle. Työnantajalla on jonkinlainen varmuus, että sieltä kun pyytää haastatteluun, niin lupakin tulee sujuvasti. Tässä voisi olla järkeä, mutta ei sitä välttämättä valtion tarvitse tai kannata pyörittää. Henkilöstöpalveluyritykset liikkeelle?
Onneksi nyt ollaan vasta kynnyksellä, jossa alkaa tapahtua. Kiinnostus Suomeen voi kasvaa 2020-luvulla rajusti sekä elämäntavallisten megatrendien, työelämämme kansainvälistymisen että ilmastonmuutoksen takia. Optimisti sanoisi, että nyt on ihan oikea aika pistää maahantulon prosessit kuntoon. Se vaatii nyt sitä, että tämä ei ole hallituksen johdossa hankala huolenaihe, vaan yhteinen tiiviisti ministereiden johtama muutos, jossa ei juututa puolinaiseen kompromissiin.
Kai Mykkänen
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Sisäministeri 2018-19
Jos kotimaasta eivät monet maatalousyrittäjät, puutarha-alan yrittäjät,
monien palvelualojen yrittäjät, erityistä asiantuntemusta vaativat työpaikat, eivät saa työvoimaa, vaan nämä yritykset ajautuvat vaikeuksiin työvoimapulasta johtuen, on oikein, että työvoiman saantia nopeutetaan ulkomailta.
Eräs oppositiopuolue, joka tekee kaikesta maahanmuutosta asiasta ja asian vierestä populistista politiikkaa on asetettava em. yritysten toimesta vastuuseen puheistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Herra Mykkäsen kirjoitus sinällään kertoo miksi yksinkertainen prosessi on virkamiehille niin vaikea hoitaa nopeasti.
Virkamiehiä on liikaa eikä liian vähän. He keksivät prosesseja, joita ei kukaan kaipaa ja lopputulos on jonotus.
Virastot tarvitsevat suuren remontin ja samoin lainsäädäntö. Mykkäsen olisi ministerinä ollessaan pitänyt tämä tehdä.
Mykkänen ja massamigraation kannattajien on kerrottava miksi on väenvängällä haalittava elintasopakolaisia kehitysmaista. Me emme halua tänne lisää elätettäviä. Menkää katsotaan Itä-Helsingin slummeja tai Itäkeskusta, jossa luuhaa vuodesta toiseen samat nuoret miehet kahviloissa. Heitäkään ei ole saatu töihin. Ainut mikä sujuu on perheenlisäys.
Kerro herra Mykkänen, miksi ei meille tule väkeä töihin muualta EUsta. EUn kansalaisia on yli 500.000.000 kpl. He eivät tarvitse työlupia Suomessa.
Kerro nyt Mykkänen miksi tahallaan sotket maahanmuuton alle hyödyllisen ja haitallisen muuton?
Ilmoita asiaton viesti
Herra Hämäläinen ei kai itse tahallaan sotke maahanmuuton alle hyödyllisen ja haitallisen muuton?
Haastattele työvoimapulasta kärsiviä Suomessa toimivia yrittäjiä ja miten yritysten toimintaa vaikeuttaa ja vaarantaa jo olemassa olevat työpaikat, kun työvoimaa ei saa.
Ilmoita asiaton viesti
Työvoimaa saa sen helpommin, mitä parempaa palkkaa maksaa. Maksaako yrittäjä irtisanomansa ulkomaalaisen sosiaalikulut, kunnes hän saa uuden työn?
Ilmoita asiaton viesti
Miksi kierrät itse ongelmaa?
Kun ongelma ei ole se että meillä ei olisi työvoimaa. Meillä on kymmeniä tuhansia nuoria miehiä ja naisia työttöminä. Ihmisiä joilla ei juuri ole mitään ammattitaitoa eivätkä he sitä haluakaan. Sanon näin koska kaikille halukkaille on tarjolla koulutusta. Kysymys on vain siitä että heti, jos koskaan, ei pääse johtajan palkoille ja -työhön.
Siispä, alennetaan sosiaaliturvaa portaittain niin kauan kuin TE-keskus katsoo että ko. henkilölle on tarjolla työtä jota hän kykenee tekemään. Vaikkapa tomaatin poimintaa Närpiössä. Ja sen jälkeen pieni muuttoavustus joka on määräaikainen niin että jos muutto jää lyhytaikaiseksi niin avustus peritään takaisin.
Ongelma on siis ylisuuret ja täysin vastikkeettomat sosiaalituet.
Nykyään kun tätä ei saa sanoa. Ei saa sanoa että joku ei halua ”tavalliseen” työhön.
Tästähän seuraa monta hyvää asiaa. Ns. elintasopakolaiset lähtevät paremman elintason perään. Maaseudun pienet paikkakunnat saavat lisää väkeä, maaseutu pysyy asuttuna ja palvelut säilyvät kun on väkeä. Pienten maaseutukuntien talous paranee kun kuntiin muuttaa nuorta väkeä.
Mutta ei, meillä maksetaan mieluummin väki vastikkeettomaan lorvimiseen muutamaan suurempaan kaupunkiin jossa pitkän päälle lorvimisesta seuraa ”turhautuminen” ja ”syrjäytyminen” kun ei ole mitään tekemistä, lue Ruonansuun tapaan, kun ei viitsitä tehdä.
Ja siitä sitten huumeongelmat, rikollisuus jne.
Ja nyt sitten puuhataan vielä kovasti vapaita huumeita ”nuorille” viihdekäyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
Minä uskon ettei Suomeen haluta tulla koska ilmastomme on kamala (kylmää, pimeää, harmaata ainakin noin 8 kk) ja asumisen kalleus. Suomessa ei pärjää ilman tukia pienellä palkalla koska asuminen. Hyvien tukien takia tänne hakeutuukin paljon elintasopakolaisia. Nämä ihmiset taas eivät riittävästi päädy töihin, ei edes perheiden jälkeläiset. Miksi näin on, minua viisampi ehkä osaa vastata.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän vuosituhannen alussa kävin erään asiakasyritykseni uuden projektipäällikön kanssa työkeikalla Belgiassa.
Hän oli juuri muuttanut USA:sta Suomeen eikä osannut suomea ollenkaan.
Hän kehui muuttoa hyvin helpoksi ja jopa asuntolaina järjestyi viikossa, mitä hän piti uskomattomana USA:n systeemiin verrattuna ihan alkuperäisasukkaallekin.
Mikä tässä on mennyt /C:lleen sen jälkeen? Jos on työpaikka ja asunto tiedossa, niin eikö tänne edelleenkin voi tulla yhtä helposti?
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeä kirjoitus ja muistutus Kekkoslovakiasta jossa yhä pelleillään papereilla kaikissa virastoissa joka hidastaa, vaatii resursseja, jnejne. Mahtaako ongelma olla siinä, että muutosvastarintaa esintyy luonnollisista syistä yhä kun kaikki pelkäävät korvautuvansa tietokoneella (joka olisi pitänyt tapahtua jo ajat sitten)?
Ilmoita asiaton viesti
Jatkuva lätinä on digitalisaatiosta. Ikään kuin se olisi joku uusi juttu. Jo ainakin 80-luvulla puhuttiin paperittomasta konttorista. Joko sellaisia löytyy?
Tätä digitalisaatiota ja tekoälyä vissiin pelätään ja sen varjolla lisätään byrokratiaa entisestään.
Ilmoita asiaton viesti
Teollisuusautomaatio vei töitä. Tietokoneet ovat jopa lisänneet työllisyyttä tosin työt siirtyneet vaativampaan suuntaan.
Paperiton toimisto oli jo 80-luvun alussa mainoslause. Eipä tuo toteutunut.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmaston takia Suomeen ei kylläkään kukaan tule muuttamaan. Suunta jatkuu siitä syystä edelleen samana. Meiltä mennään etelän lämpöön.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Kai !! Pankaa vain toimeksi vauhdilla – jarrumiehistä välittämättä ja liikoja kokouksia pitämättä.
”Samalla TEM:iin pitää muodostaa erillinen ”osaajien ja tekijöiden Suomeen saamisen” osasto, jotta asia saa riittävän painoarvon pysyvästi. Siirron pitää selkeyttää asioita eikä päinvastoin. Valta budjetista ja tulostavoitteista pitää olla samoissa käsissä, vaikka se tarkoittaisikin Migrin osien raportointia kahteen eri ministeriöön.”
Juuri näin ja asialla on jo kiire. On täysin kohtuutonta, että osaajien lupamenettelyt kestävät liian kauan. Järkipäätöksillä saadaan asia nopeasti hoidettua.
Nykyinen tilanne on käsittämätön. Tyttäreni on amerikkalaisessa pörssiyhtiössä töissä ja heilläkin on jatkuva pula koodareista.
Ilmoita asiaton viesti
Byrokratiaa lisäämällä haluat asiaa hoidettavan.
Luulisi olevan yksinkertaista se, että jos yritys haluaa jonkun töihin ja hommaa hänelle asunnon ja maksaa palkkaa sen verran, että sillä tulee toimeen, niin sillä selvä. Lähettää vaan asianmukaiset tiedot viranomaisille ja sitten töihin vaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä pätevä kooadari/suunnittelija/järjestelmäarkkitehti työluvan Suomeen saa sama mistä tulee.
Suomen työnantajien ongelma on matalat nettopalkat. Osaava tyyppi tienaa tuplaten muualla. Itse olin muualla töissä mm juuri palkan takia. Jo Saksaan menemällä palkka tuplaantui. Asiantuntijan hommissa tienasi paremmin kuin meillä pääministeri.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi sitten Juha meidän johtavat pelialan yrittäjät ovat tästä vaikeudesta niin paljon julkisuudessa valittaneet? Eivät kai he lystikseen sitä tee? Varmasti on osaksi tottakin, että meidän palkkatasomme on alhaisempi kuin suuressa lännessä, mutta aika moni perheellinen luulisi huomioivan meidän muutkin etumme. Nopeus viranomaisten taholta olisi siinäkin kohdassa valttia. Intiasta olisi kuulema koodaajia tulossa vaikka kuinka, kun siellä palkkataso on niin alhainen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pidä paikkaansa sanoi Ilkka Paananen, joka ei tahdo saada koodareita kuukausien käsittelyajoin Suomeen töihin. Ammattilaiset eivät viitsi odottaa tällaisia aikoja, vaan jättäytyvät leikistä.
Ilmoita asiaton viesti
Saksa tarvitsee tästä eteenpäin 400000 työperäistä maahanmuuttajaa vuosittain, UK 300000.Eivät tule saamaan.Suomi on kehittyneiden maiden häntäpäässä jo maahan asettuneiden pysyvyydessä.Ei taida aivan hakuaikojen lyhentäminen piisata.Räjähtää silmille aivan kuten syntyvyysluvut.
Ilmoita asiaton viesti
Meille otetaankin väkeä ihan vain lisääntymään.
Saksalla ja Englannilla ei ole mitään ongelmaa saada työvoimaa. Ei nyt eikä myöhemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Lopetin blogikirjoituksen lukemisen lauseeseen :
”Kysymys on elämästä ja kuolemasta.”
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa vika olla organisointikyvyssä eli ko. viraston johdossa. Miten esim. migrin toimintoja on uudistettu järkevään ja tulokselliseen tapaan toimia? Onko ainoa toimi joka tehty, nimen muutos?
Näin it-aikakautena luulisi, että lupaprosessi olisi saatavissa toimimaan nopeasti. Ei tuohon luulisi menevän kuukauttakaan kauemmin. Paljonkos niitä työlupia onkaan jonossa? Migrin sivun mukaan viimeisen 12 kuukauden eka työlupahakemusten määrä on 12 374, josta viimeisen 6 kuukauden aijalta 6 229. Työluvan jatkohakemuksien määrä (6 kk) 4 831. Varmaankin noista enin osa lienee jokseenkin selviä ja vähän selvittelytyötä vaativia. Eikös vuoden alusta voimaan tullut tulorekisteri ole huomattavana apuna siinä, että voi ylipäänsä tarkastaa yrityksen maksamia palkkoja?
Johdon tehtävänä on laittaa organisaatio siihen kuntoon, että hakemusten käsittely on joustavaa. Eduskunnan tehtävänä on huolehtia viraston toiminnan rahoituksen riittävyydestä sekä samalla arvioida viraston toimintaympäristön tarkoituksen mukaisuus. Onko kaikkien valtion virastojen toiminta organisoitu tuottavuusnäkökulman mukaiseksi vai jatkuuko osalla vielä vanha käytäntö? Muutama virasto on organisoitu uudelleen ja toimipaikkoja oleellisesti vähennetty siirtymällä yhä enemmän netin käytön varaan palvelujen tuottamisessa. Samalla on siis myös henkilkuntaa vähennetty rajulla kädellä.
Ilmoita asiaton viesti
Näitten mykkästen, rinteiden, ohisalojen et kumppaneiden olematonta ansiota on se, että Suomesta ei tule milloinkaan aidolla tavalla kansainvälistä, kun vetovoimatekijöitä ei kerta kaikkiaan ole.
Ne kaupungit maailmassa, jotka ovat kansainvälisiä, ovat tulleet sellaisiksi spontaanisti, koska ne ovat houkuttelevia palkkojen, verojen, palveluiden ja asumisen laadun vuoksi. Helsinki ei ole mitään näistä. Esimerkiksi asuminen on älyttömän kallista ja vuokrat näytetäänkin maksettavan ay-liikkeelle ja sijoittajille veronmaksajien varoista. Lisäksi Helsingissä asuu liikaa savolaisia ja se on tylsä paikka. Suomen ainoa vetovoima on sosiaaliturva, joka on etu kaikille muille paitsi vanhuksille. Millainen ilma Helstinkyssä on tänään?
Ilmoita asiaton viesti
Max, ihan näin ystävällismielisesti, ja vain vähän vinoillen, entä siellä Shanghaissa? Onko savusumua😁?
Ihmettelen aina kun kiinalaisturisteista osa liikkuu täällä Helsingissäkin hengityssuojain päässä. Ovat vissiin niin tottuneita omien suurkaupunkiensa ilmansaasteisiin, etteivät osaa ottaa sitä hengityssuojainta pois täälläkään?
Ilmoita asiaton viesti
Enpä osaa sanoa Shanghaista, kun olen nyt Italiassa. Viime viikolla ei ollut savusumua Shanghaissa.
Kiinalaisturistit, samoin kuin japanilais-, korealais- ja vaikkapa hongkongilaisturistit kulkevat maskit suun edessä, jotta eivät tartuttaisi mahdollista vilustumistaan teihin kanta-asukkaisiin ja toisaalta, etteivät saisi teidän pöpöjänne hengityselimiinsä. Aasialaiset ovat huomaavaisia, toisin kuin suomalaiset.
Kävin Eurooppaan tullessani Suomessa. Lennolla, bisneksessä, oli mies, jonka t-paidan selässä luki ”Rakkaudella pantu”. Suomessa on elintaso näemmä noussut kohisemalla, kun tuollaiset moukat matkustavat bisneksessä. Aikaisemmin noilla tyypeillä oli tuskin varaa seiväsmatkoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Olisko tuo bisnesluokassa matkustanut ollut Hämäläinen😁?
Okei, siis aasialaisturistien hengityssuojainten käytön syy onkin pöpöjen välttäminen. Aina oppii uutta.
Ilmoita asiaton viesti
Taisi olla savolainen, nehän ovat kansoittaneet Hellstinkyn.
Käänny luottamuksella puoleeni, vastaan kyllä mielelläni.
Ilmoita asiaton viesti
Max on mitä luultavammin törmännyt bisneksessä Pyynikin käsityöläispanimon henkilöstön edustajaan. https://pyynikin.com/experience/
Ilmoita asiaton viesti
Voit tuosta tarkastella ilmanlaatua Kiinan eri kaupungeissa.
http://aqicn.org/city/shanghai/
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vinkistä!
Ilmoita asiaton viesti
Eipä mitään.
N. 10 vuotta sitten, kun USA aloitti noiden julkaisemisen, asuimme konsulaatin vieressä. Luvut olivat violetilla jatkuvasti, tilanne oli hirveä. Kotona ja toimistossa oli sairaalatason sveitsiläiset ilmanpuhdistimet. Kun sana kiiri Fudanin yliopiston oikeustieteellisessä, josta yleensä rekrytoin (silloinen dekaani on hyvä ystäväni), eipä ollut hakijoista pulaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitäs vois tapahtua, jos ja kun työvoiman saatavuusharkinta poistuisi? Vaikkapa huomenaamulla klo 07.
Pääsisikö edelleen suomeen töihin monikansallisten yhtiöiden rekrytoimat erityisammatti osaajat? Varmasti jos haluaisivat vielä tulla töihin tänne peräpohjolaan.
No yritän pysyä asiassakin. Ainoa ja yhteisöllekin arvokas työ syntyy vain jostain tarpeesta jonka vuoksi työtä olisi tehtävä. Työ itseisarvona on sellainen, jota kokoomuslaiset julkiset henkilöt eivät halua käyttää itse. Koska työn pitäisi elättää sen tekijän ja vielä sen työnantajan.
Valitettavasti nyt työ ei saisi olla edes toimeentulon lähde. Vaan yhteiskunnan pitäisi maksaa vielä eläminen(lähinnä asuminen). Kysymys on lähinnä sen yksittäisen työntekijän oman arvon tunteesta, voinko elättää itseni, perheeni, maani? Ne ovat osa juuri niitä arvoja joita kokoomuslaiset pitävät tärkeinä vaalien alla. Toteutus on ollut hieman toisenlainen 90 luvun lopun jälkeen.
En lähde eri nimiä julkistamaan, koska kyllä kukin aikakausi nostaa esiin parhaat kyvyt.
Helppohan minun on kommentoida ja syyttää toisia, vai mitä? Ja aiheellinen kysymys lienee, mitä minä itse olen tehnyt yhteiskunnan eteen. No lähinnä töitä, muutamia rikoksiakin on tullut tehtailtua, keittelin pontikkaa aikoinaan ja jotkut jopa ostivat sitä. Joskus 90-luvun alussa. Tarkempaa muistikuvaa ei ole, rikokseni yhteiskuntaa vastaan lienee vanhentuneen. Lähinnä loin hieman valoa laman ajan työväestönkin keskuuteen. Tuotteet kyllä kelpasi myös herraskaisiin pöytiin asti. Nyt on kolvi kylmennyt.
Ilmoita asiaton viesti
Hmm, Suomen valtit? Tasa-arvo, homogeenisuus, joka ilmenee mm. koulutuksen laatuna ja hyvinä sosiaalietuuksina, yhteiskuntarauhana ja syrjäisyyden puutteena, tiettyjen luonnonvarojen puute, joka johti konepajateollisuuteen, itäkauppa, Nokian onnenpotku, jossa oli taustalla 1920 -luvulta asti kehittyneiden teollisuudenalojen kehittyminen ja myös stagnaatio, joka johti resurssien fokusoitumiseen.
Tämä pikavoittomaahanmuutto ratkaisee pienten yritysten ongelmia, mutta esteenä on edelleen oma äidinkielemme. Vaatii melkoisen sitoutumisen ja pitkäjänteisyyden alkaakseen opiskellakieltämme siinä määrin, että integroituisi osaksi yhteiskuntaa. Maamme pitäisi pystyä vakuuttamaan stabiilisuudellaan ja kansalaisen elämänkaaren ennustettavuudella.
Mutta ei. Olemme rakentamassa eräänlaista kansalaisen elämänkaaren ylläpitovajetta. Täällä D -vitamiinipuutteen leveysasteilla ei kannata kärvistellä, jos Suomen sosdemmäisyys huuhtoutuu pois. Libertarismi on maailmanlopun ismi siinä mielessä, että sillä voi ostaa ääniä, ideana on antaa joillekin hyvää, ja suurille massoille epävarmuutta. Ensimmäiset signaalit asiantuntijamaahanmuuttajille ovat ulkomaisten opintokausimaksut, sitten platformtyöläisten tukala asema, leipäjonot ja valtava white trash -syrjäytyneisyys, joka näkyy kaljakapakoissa mutta ei tilastoissa. Postilakko on oireellinen, perinteisesti sangen kunnioitetusta sektorista ollaan tekemässä pekariaattikurjaliston hommaa.
Ilmoita asiaton viesti