Korona tappaa – vai tappaako sittenkään?

Mikään ei valehtele niin paljon kuin tilasto. Mikään ei kerro toisaalta yhtä paljon kuin tilasto.

Tiedämme, että koronaviruksen aiheuttamaksi on merkitty jo 199 kuolemaa. Koronakuolemien määrä on kumulatiivisesti noussut päivittäin, tänään saamme uudet luvut.

Kävin mielenkiinnosta etsimässä tilastokeskuksen sivuilta kuolintilastoja ja löysin yllätyksekseni kuolintilaston viikottaisista kuolleista vuoden 1990 alusta aina vuoden 2020 viikkoon 14  (5.4.) saakka.

Pikaennakkotilasto löytyy osoitteesta:

https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kokeelliset_tilastot/Kokeelliset_tilastot__vamuu_koke/statfin_vamuu_pxt_12ng.px/

 

Itse asiaan. Koska koronakuolemat ovat keskittyneet Uudellemaalle, tein tilastopoiminnan ainoastaan Uuttamaata koskien. Otin tilastoon mukaan kaikilta vuosilta ainoastaan vuoden ensimmäiset 14 viikkoa ja poimin lukumäärät ikäryhmittäin ja koostin 14 viikon vuosittaisen yhteenvedon kaikista kuolleista sekä prosenttiosuudet ikäryhmittäin.

Koronakuolemien lukumäärä on niin pieni, ettei se Uudenmaan aineistossa näy millään tavoin.

Kokonaiskuolleisuus on kasvussa Uudellamaalla, kuten koko maan aineistossa: tänä vuonna on kuollut vain 20 ihmistä enemmän kuin viime vuonna tuona ajanjaksona. Koska viime vuonna taas vastaavasti kuoli tuona samana ajanjaksona yli 200 ihmistä enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2018, tuo kuolemantapausten lisääntyminen johtunee pitkälti trendistä: ihmiset elävät kauemmin, mutteivät ikuisesti. Kuolema tulee nyt yhä myöhemmässä iässä, mutta koska varttuneempien ihmisten prosentuaalinen osuus on vuosien saatossa kasvanut, kuolleisuus alkaa myös kertyä.

Mielenkiintoista ei olekaan kuolleiden määrällinen kasvu, vaan se, missä ikäryhmissä tuo poismeno sitten tapahtuu. Vuoden 1990 yli 90-vuotiaana kuolleita oli 7,5 % kaikista kuolleista (edelleen ajanjaksolta viikosta 1 viikkoon 14). Vuosituhannen vaihteeseen mennessä yli 90-vuotiaana kuolleiden osuus oli kivunnut yli 10 % kaikista kuolleista, vuoteen 2015 mennessä se oli jo yli 15% ja tänä vuonna, ensimmäistä kertaa ikinä, yli 90-vuotiaana on kuollut yli 20 % (20,14%) kaikista kuolleista.

Samaan aikaan nuorempien ikäluokkien suhteellinen osuus on tietenkin laskenut. Alle 54 -vuotiaina kuolleiden osuus kaikista kuolleista on laskenut yhtä suuresti kuin yli 90-vuotiaiden osuus on kasvanut.

Mutta siis, koronaan on kuollut ihmisiä, mutta tilastossa nuo kuolemat eivät näy millään tavoin. Mieleeni nousee tilastolukuja tarkastellessa kysymys, kuolevatko koronaan ihmiset, jotka kuolisivat joka tapauksessa.

Kumulatiivinen tarkastelu osoittaa koronakuolemien absoluuttisen määrän, mutta koronakuolemien määrä on niin häviävän pieni kaikista kuolemista (alle 2 %). Samaan aikaan koronakuolleista on uutisoitu, että kuolleet ovat olleet iäkkäitä (mediaani-ikä on ollut 84 vuotta) ja kuolleilla on ollut useita sairauksia. Näin ollen näyttää todennäköiseltä, etteivät koronakuolemat tule näkymään kuolintilastoissa millään tavoin.

Kuullostaa kurjalta, mutta itselleni on selvää, ettei koronalla ole minkäänlaista vaikutusta kuolleisuuteen, jos vaikutus ei näy tilastossa.

kainiemelainen

Punavihreä oikeistopopulisti, joka pysyy tiukasti keskustassa. En halua erotella ja jakaa ihmisiä kuplallisiin ja kuplattomiin, vaan käyn keskustelua kaikkien kanssa, tykkäsivät tai eivät.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu