Koronarajoitukset ovat vahingollisia – ehkä vaaralllisiakin

Koronarajoitusten purkamisesta huolestuneet koronapelkoa lietsovat tahot ovat olleet julkisuudessa äänessä viime päivinä. Karuselliin nousee yksi toisensa jälkeen pelkopuheenvuoroja.

Koronarajoituksista on nähty olleen hyötyä. Onnettomimmin koronahysteriaan villiintyneet ovat jo vaatineet epidemian tukahduttamista ja tässä toiveessa koronarajoitusten pitämistä ennallaat tai jopa tiukennettavan, kun tartuntaluku on saatu alle yhden. Kukaan ei tunnu välittävän, mitä koronarajoitukset maksavat ja miten kansantaloutemme kärsii. Toimeliaisuuden katoaminen käy yhteiskunnalle kalliiksi, kalliimmaksi kuin koronaepidemia itsessään olisi koskaan pahimmissa skenaarioissakaan käynyt.

Yksi harvoista talousasioihin perehtyneistä puheenvuoroista julkaistiin tällä viikolla maikkarilla. Tuotantotalouden professori Paul Lillrank esitteli laskelman, jossa hän vertaili kahta ennustetta toisiinsa. THL:n suurimman tappion luvussa on ennakoitu, että Suomessa voisi kuolla 3 240 henkilöä koronaan, jos epidemiaa ei voimallisesti hillitä. Hillitsemistoimilla voitaisiin kuolemien kokonaismäärä laskea niinkin alas kuin 540 henkeen.

Professori Lillrank laskee hillitsemistoimen säästävän 20 elinvuotta jokaiselta hillitsemistoimien ansiosta 2700 henkiinjäävältä. Lisäksi professori kuintenkin mallintaa kaikkien koronaan sairastuneiden ja henkiinjääneiden elämänlaadun laskevan 0,8 kertoimella.

Professori laskee, että jokainen säästetty elinvuosi maksaa yhteiskunnalle puolesta miljoonasta miljoonaan euroon.

Professorin mielestä koronarajoituksissa ei taloudellissa mielessä olekaan järkeä: ”Nämä rahat ovat jostain pois. Ne ovat pois kansantaloudesta menetettynä tuotantona. Ne ovat pois myös verokertymästä.  Ja sitten tulee myös muita sivuvaikutuksia eli tämä lockdown voi aiheuttaa muita terveysongelmia. Nämä kaikki huomioiden korona-lockdownissa ei ole mitään järkeä, Lillrank toteaa.”

Kannattaa myös lukea tai kuunnella jutun linkissä oleva video, jossa professori aprikoi, miksi yhteiskunta on lähtenyt tähän järjettömään kokeiluun. Maailman laajuisesta laumahysteriastahan tässä on kysymys.

Professori myöntää itsekin jutussaan, etteivät hänen lukunsa ole realistisia, vaan hän on käyttänyt optimistisimpia lukuja ja päätynyt arvioon, joka poikkeaa paljon todellisista vaikutuksista.

Ensinnäkin professori laskee, että jokainen henkilö, joka koronakuolemalta säästyisi, eläisi tuon oletetun tartuntahetken jälkeen vielä 20  vuotta. Tämä on ylioptimistinen odotus. Ruotsissa, jossa korona on levinnyt Suomea vapaammin, kuolleiden ikämediaani, keski-ikä, on 84 vuotta, täsmälleen sama kuin Suomessakin. Professori kuitenkin lähtee oletuksessaan siitä, että nämä ihmiset eläisivät ilman koronaa 104-vuotiaiksi.

On myös tiedossa, että puolet koronakuolemista tapahtuu vanhustenhuollon hoivalaitoksissa. Suomessa hoivalaitosten keskimääräinen asiakassuhde kestää kaksi vuotta. Tasaisesti laskettuna jokainen hoivakodissa koronaan kuollut eläisi ilman koronaa keskimäärin vuoden. On kuitenkin oletettavaa, että menehtyvien osuus painottuu tuon hoivajakson loppupuolelle, vaikka tätä ei ole tässä laskelmassani mallinnettu. En jaksanut lähteä tähän mallinnusta kehittämään, koska se ei kokonaisuuteen juurikaan vaikuta.

Toiseksi professori Lillrank arvioi koronan taloudelliset vaikutuksen olevan 20 miljardia, summan, jonka hallitus on laskenut tarvittavan lisälainan muodossa. Todellisten kustannusten on arvioitu olevan olleen noin 5 miljardia euroa/kk (EK). Toimeliaisuuden hiipumisen vaikutusta kummassakaan luvussa ei huomioida, enkä sitä itsekään mallinna. Taloudelliset vaikutukset esimerkiksi eristystoimista aiheutuvine seurauksineen on kuitenkin paljon laskelmassani käytettyä (5 miljardia/kk) suuremmat.

Koronatoimien kustannukset ovat olleet tähän mennessä noin 10 miljardia ja kehitys jatkuu vähän pienempinä seuraavien viikkojen ajan noin miljardin per viikko. Lukema päätynee vähintään 30 miljardiin euroon.

Puolet koronakuolemista tapahtuu laitoksissa, joissa eliniänpoistuma on siis laskettavissa vuoden pituiseksi. Koronaan kuolleiden keski-ikä 84 vuotta puolestaan on niin Ruotsissa kuin Suomessakin keskimääräistä eliniänodotetta noin kymmenen vuotta korkeampi. Tarkistan professorin esittämää mallinnosta siis niin, että lasken koronaan kuolemalta välttyvien osalta eliniänodotteen olevan 5 vuotta 20 vuoden sijaan. On muistettava, että vaikka puolet kuolemista tapahtuukin 84 vuotiaissa ja sen alle, suurin osa kaikista ruotsin kuolemista tapahtuu yli 70 vuotiaille. 3175 kuolleesta vain 386 on ollut alle 70-vuotiaita.

Kun jaamme tuon 30 miljardia säästetyillä kuolemantapauksilla, saadaan todellisemmaksi kustannukseksi 11,1 miljoonaa euroa säästettyä henkeä kohden. Kun laskemme eliniänodotteen tuolle kohtuullisemmalle tasolle, saamme laskettua  jokaisen koronalta säästyneen lisävuoden maksavan yhteiskunnalle 2,2 miljoonaa euroa.

Professori Lillrank totesi, ettei tässä ole mitään järkeä, kun esitteli omaa laskelmaansa. Todellisuutta paremmin kuvaavassa laskelmassani tulee osoitetuksi, ettei koronatoimilla ole pienintäkään järjenhiventä.

Laumahysteria on mielenkiintoinen aihe tutkijoille tuleville vuosille.

EDIT: korjattu kustannuslaskelmaa EK:n arvioon. Kiitos Jotu!

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/professorii-lyo-tiskiin-rankan-laskelman-koronatoimien-kustannus-on-yli-0-5-miljoonaa-euroa-per-saastynyt-elinvuosi-lockdownissa-ei-ole-mitaan-jarkea/7809974#gs.5oij7r

kainiemelainen

Punavihreä oikeistopopulisti, joka pysyy tiukasti keskustassa. En halua erotella ja jakaa ihmisiä kuplallisiin ja kuplattomiin, vaan käyn keskustelua kaikkien kanssa, tykkäsivät tai eivät.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu