Kuinka monta rintamaa Venäjä vielä kestää?

Putinin Venäjä on kulkenut kriisistä toiseen, taistelusta seuraavaan. Ulkoisia vihollisia on ollut pakko osoittaa sisäisen valtarakenteen sementoimiseksi. Rauhanomaisen yhteistyön kaataminen Naton kanssa oli ensimmäinen harppaus uuteen aikaan. Viholliskuvan jälkimainingeissa syntyi jäätynyt konflikti Georgiaan. Seuraavaksi oli vuorossa taloudellisten puskureiden hankkiminen, joten EUsta oli luotava seuraava viholliskuva. Ukraina ei lopulta taipunut tässä viholliskuvassa Venäjän puolelle – ja sai maksaa kovan hinnan.

Valkovenäjän kansannousu tyrehdytettiin verisesti, silloinkin Venäjä asettui vallankahvaan ripustautuneen Lukashenkan taakse. Vaalivilppi oli tehty siis Venäjän näkökulmasta hyvästä syystä. Vain sana, ja Lukashenka olisi lähtenyt. Mutta Putinin kannalta on parempi, että hänen otteensa Valkovenäjästä pysyy vahvana ja Lukashenka talutusnuorassa.

Kriisit seuraavat kuitenkin toistaan ja viimeeksi kriisiytyi Kazakstan, Venäjä on jo lähettänyt sotajoukkonsa kansaa vastaan. Kazakstanin osalta on jo nyt selvää, ettei länsimaiden tuki yllä kansan avuksi. Yhdysvallatkin on toppuutellut molempia osapuolia, niin kansaa kuin hallintoakin, pidättäytymään väkivallasta. Hallinto tuo kaduille venäläisjoukot, jotka armotta tulevat tukahduttamaan väkijoukon tunteenpurkaukset. Kansa taipuu vallanpitäjän tahtoon. Tuo vallanpitäjä vain tulee ulkoa.

Georgia, Kazakstan, Valkovenäjä ja Ukraina ovat Venäjälle tärkeitä puskureita taloudellisen riippumattomuuden takia. Taloudellisena tekijänä Venäjä on varsin mitätön eikä nämä ”liittolaiset” pysty Venäjästä hyötymään niin, että niiden oma talous nousisi kestävälle tasolle. Liittouma ei olekaan näiden omaa, vaan ensisijaisesti Venäjän, taloutta tukemaan rakennettu. Niinpä toivottomuus hiipii näihin alistettuihin maihin ja tyytymättömyys kytee näissä pinnan alla ja purkautuu aika ajoin, kun niiden kansalaisten asema heikkenee. Liikehdintä saattaa tavoittaa Venäjänkin.

Kazakstanin kansannousu toi taas yhden rintaman hallittavaksi. Onko Venäjällä enää rahkeita aloittaa sotatoimea Ukrainassa? Jos se sen tekee, uskon sen ajavan taloudellisesti tämän heikon liittolaisrakenteen loppuun. Venäjä ei välttämättä kestä näitä vastarintapesäkkeitä loputtomiin. Jossain vaiheessa sellainen voi puhjeta Venäjän sisälläkin. Konfliktit ulospäin olisivat tuossa tilanteessa ainoa valtaanripustautumisen mahdollisuus. Nurkkaan ajettuna tuo naapuri voi olla vaarallinen etenkin liittoutumista pelkääville.

+24
kainiemelainen
Sitoutumaton Helsinki

Punavihreä oikeistopopulisti, joka pysyy tiukasti keskustassa. En halua erotella ja jakaa ihmisiä kuplallisiin ja kuplattomiin, vaan käyn keskustelua kaikkien kanssa, tykkäsivät tai eivät.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu