Kuka uskaltaa napata valtikan Mestarilta?

Halla-aho luovuttaa puheenjohtajan paikan. Ne meistä, jotka olivat kuunnelleet Saarakkalaa ja ymmärtäneet hänen viestiään, eivät ihan niin paljoa yllättyneet. Saarakkalahan kirjoitti ennen kuntavaalipäivää, että Halla-aho pyrki etsimään itselleen omaa hillotolppaa Helsingin apulaispormestarin pestin kautta. Itse en ymmärtänyt vielä tuossa vaiheessa, että Halla-aho luopuisi paikastaan, vaan ensivaikutelmana oli, että hän joutuu jatkamaan eduskuntavaaleihin asti. Mutta Saarakkala kertoi, ettei Halla-ahosta voi tulla ministeriä. Ymmärsin hyvin, ei voikaan. Eli johtopäätöksenä olikin, ettei hän johda puoluetta eduskuntavaaleihin.

Lehdistö on jo julkaissut listoja niistä, joiden uskotaan olevan vallan uusjaossa vahvimmin kiinni. Itse pahoin pelkään, ettei mitään vallan uusjakoa ole lopulta näköpiirissä. Halla-ahon mystinen kirjekuori, jonka hän dramaattisesti esitteli ja jonka dokumentissa hän on kertonut eronsa syyt, avataan 10 vuoden kuluttua. Halla-aho ajattelee, että kymmenen vuoden päästä hän on edelleen kiinnostava päivänpoliitikassa vaikuttava henkilö. On mielenkiintoista, millaisena hän näkee oman tulevaisuutensa. Kuvittelen hänen jäävän vahvaksi taustavaikuttajaksi. Hän jää siis ministeriryhmän takapiruksi ja ylimmäksi valvojaksi. Yli-inkvisiittorin roolista on näyttöjä: Kun Soinin vetämä ministerikollegio harhautui omien pyrkimystensä vetämänä, Halla-aho näytti, mihin hänen valtansa riittää. Enää hänen ei tarvitse näytöstään toistaa, uusi puheenjohtaja tietää.

Puolueen puheenjohtajalta vaaditaan siis paljon. Isänmurhaa ei ehkä siis tulla näkemään, vaan lankojen vetäjä löytyy selän takaa. Puheenjohtaja, jolla ei ole valtaa laumaansa eikä ministeriryhmän vetäjällä ole valtaa eduskuntaryhmässä. Puolueen hallitustaipaleesta on tulossa kovin värikäs ja pahimmassa tapauksessa hyvin lyhyt. Jos puheenjohtaja ei miellytä, hänen siirtonsa takarivin kautta muihin hommiin näyttää varmalta. Kuka siis uskaltaa napata vallan, valtikkaa ei Mestari välttämättä luovuta. Puheenjohtajaksi pyrkivien tulee ainakin pitää mielessään mahdollisuus, ettei valta olekaan tarjolla, vain pelkkä titteli.

Itse toivon, ettei puolueen klovniosasto esittäydy perillisinä. Puolueelle ja ylipäätään demokraattiselle päätöksentekojärjestelmällemme olisi kunniakasta, jos Huhtasaari ja Hakkarainen jättäytyisivät kisasta. Purra on toki ehdolla, samoin Tavio. Itse näkisin mielelläni kisaan ilmoittautuvan näiden lisäksi ainakin Tynkkysen ja Mäkelän. He toisivat puheenjohtajina väriä keskusteluun ja veitsenterällä taiteilua. Ja tietenkin toivoisin, että dosenttimme kirkastaisi omaa asemaansa ainakin pyrkimällä puolueen varapuheenjohtajistoon. Vaalissa mukana, ehkä jopa valittunakin?

0
kainiemelainen
Sitoutumaton Helsinki

Punavihreä oikeistopopulisti, joka pysyy tiukasti keskustassa. En halua erotella ja jakaa ihmisiä kuplallisiin ja kuplattomiin, vaan käyn keskustelua kaikkien kanssa, tykkäsivät tai eivät.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu